Prima Portan Augustus ja rekonstruoidut värit
Syntyessään hänen nimensä oli Gaius Octavius. Kun Caesar adoptoi hänet testamentissaan pojakseen ja perijäkseen hänestä tuli Gaius Julius Caesar Octavianus. Senaatin julistettua hänen ottoisänsä jumalaksi ja myönnettyä Octavianukselle kunnianimen Augustus, hänen lopullinen nimensä tuli olemaan Imperator Ceasar divi filius Augustus, jumalan poika.
Augustus ei ollut keisari samassa mielessä kuin esimerkiksi Persian shaahi, ”kuninkaiden kuningas”. Rooma oli edelleen virallisesti tasavalta, sitä hallittiin tasavaltaisen perustuslain puitteissa. Tasavallan puolustajista puhdistettu Rooman senaatti teki kompromissin, jossa Augustukselle myönnettiin henkilökohtaisesti Rooman korkeimpien virkamiesten oikeudet ja auktoriteetti. Tämä teki toisaalta vallanperimyksestä pysyvän ongelman. Keisarius ei ollut perinnöllistä; senaatti oli edelleen muodollisesti päättävä elin, Augustuksella oli vain korkein auctoritas.
Keisarius syntyi siis monien pienempien ja suurempien laillisten valtuuksien ryppäästä. Jatkuvuus ratkaistiin niin että perijälle, oli tämä sitten oma poika tai adoptoitu, myönnettiin pikku hiljaa Augustuksen aikanaan saamat poikkeusvaltuudet, joista tärkeimmät oli kansantribuunin valta (oikeus puhua ensimmäisenä, oikeus esittää asioita senaatille ja kansankokoukselle, veto-oikeus senaatin päätöksiin), censorin valta (oikeus laatia moraalia koskevia sääntöjä, oikeus järjestää väestönlasku ja päättää senaatin jäsenistöstä) sekä prokonsulaarinen imperium maius kaikissa provinsseisa, käytännössä Rooman kaikkien asevoimien ylipäällikkyys.
Augustuksen valtapropaganda oli tehokasta. Hänen tunnetuin säilynyt virallinen muotokuvansa on hänen vaimonsa Livian huvilasta, Rooman Prima Portasta 20.4.1863 löytynyt marmorikopio. Alkuperäinen patsas on ollut pronssia ja todennäköisesti tehty vuonna 15 jKr., vuosi Augustuksen kuoleman jälkeen. Marmoripatsas kuuluu nyt Vatikaanin museon kokoelmiin. Sen pinnasta paljastui punaisia ja sinisiä värihiukkasia, joiden perusteella patsaan ulkonäöstä on tehty arveluita. Eräs versio on täällä, yllä olevan olen tehnyt toisen saksalaisen rekonstruktion perusteella photoshopilla.
Elegantissa kontrapostoasennossa seisova Prima Portan Augustus on hieman luonnollista kokoa suurempi, ikuisesti nuori, voittoisa sotapäällikkö. Hän paljain jaloin, mikä kenties vihjaa paitsi Augustuksen olevan jo kuollut, mutta myös jumalaksi julistettu. Yliluonnolliseen alkuperään viittaa myös pyöriäisellä ratsastava pieni Cupido hänen jaloissaan, sillä hänen ottoisänsä G. Julius Caesar väitti itse Venuksen olevan sukunsa kantaäiti. Rintapanssarissa Parthian kuningas ojentaa Carrhaessa saamansa sotamerkit takaisin roomalaiselle, jota seuraa susi. Ylhäällä taivaan sfäärit aukenevat, Apollo ajaa aurinkovaunuillaan taivaankannen poikki, Diana ratsastaa hirvellä ja Äiti Maa lepää vuoteella runsaudensarvi sylissään. Sellaisena jumalten lellikkinä Augustus halusi tulla muistetuksi.
Kun käytte Roomassa, käykää ehdottomasti Vatikaanin ja Capitoliumin museoissa – mutta muistakaa, että jokainen eteerisen valkoinen marmoripatsas jonka näette, on kerran ollut värillinen. 1800-luvulla British Museumissa antiikin patsaita jopa pestiin puhtaiksi, jotta niiden marmoripinta saataisiin esiin…
kukapa nyt tekee värillisiä veistoksia? tuleeko sulle joku / ketään mieleen?
Eipä patsaan symboliikka lopu vielä tähän. Muistan hämärästi pätkän YLEn dokumentista. Siellä tarkasteltiin Augustuksen patsasta.
Aseettomuus viittaa hallitsijan rauhantahtoisuuteen: ”Tulen ystävänä”, mutta panssaripaita kuitenkin muistuttaa, kuka käskee ja että väkivallan monopoli on keisarilla.
Ylöspän osoittava sormi lienee tarkoittanut: ”Nähnäh. Mäpäs tulen ylhäältä Jumalten joukosta, plebeijit.”. Eipähän keisari lienee ollut noinkaan atleettinen. PR -toimisto teki tehtävänsä.
Nyt kuulemma rupeaa tulemaan uudestaan Rooma telkkarista. Siinä puhuvat kyllä englantia, joka vaikuttaa hassulta.
Tosin en ole varma siitä miten latinaa puhuttiin, isä oli latinisti ja käsittääkseni YLEn Radion latinankieliset viikkokatsaukset ovat samaan malliin, siis ei Seesar vaan Keesar, tosin ei isän ansiosta vaan jonkinlaisen latinistikoulukunnan, jonka keskus taitaa sijaita Jyväskylässä. Ainakin siellä on järjestetty kesäseminaareja jonne on kokoontunut ihmisiä ympäri maailman.
Luulen että Rooman kuvaajat ja maskeeraajat ja puvustajat olivat ottaneet tuon patsas-kysymyksen huomioon ja miettineet tarkkaan minkälaisia värejä ja millä hinnoin noihin Caesarin aikoihin voitiin käyttää.
Muistaakseni ultramariinin sininen on peräisin kotilosta, eli se on älyttömän kallista.
Leonid: Augustuksen PR-toimisto oli tehokas. Suetoniuksen mukaan hänellä oli vanhemmiten pälvikalju, pömppömaha, olematon leuka ja huono iho. Mutta kuoltuaan sitä varmaankin saa ihannevartalonsa takaisin…
Sormi pystyssä todistaminen on muuten minullekin varsin luontaista.
Rooma-sarjan puvustajat ja lavastajat ovat todellakin nähneet hyvää työtä. Toisella tuotantokaudella nähdään lisää puettuja ja eläviä patsaita. Valitettavasti joidenkin päähahmojen puvustus on osittain myös aivan fantastista sanan negatiivisessa merkityksessä. Aivan kummallisia hörhellyksiä. Elinalla lienee ammattitaitoa arvostella sarjassa käytettyjä ja kankaita tarkemminkin…
Haluaisin tietää että, minkä näköinen Gaius Julius Caesar oli?