{"id":946,"date":"2025-07-23T23:35:42","date_gmt":"2025-07-23T21:35:42","guid":{"rendered":"https:\/\/antiikki.taivaansusi.net\/?p=946"},"modified":"2025-07-24T00:31:03","modified_gmt":"2025-07-23T22:31:03","slug":"pantheon","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/antiikki.taivaansusi.net\/?p=946","title":{"rendered":"Pantheon"},"content":{"rendered":"\n

Hadrianuksen Pantheon<\/em> on antiikin Rooman parhaiten s\u00e4ilynyt monumentti, jonka vaikutusta lukemattomiin taiteilija- ja arkkitehtipolviin ei voi yliarvioida. Nyky\u00e4\u00e4n temppeliss\u00e4 on mahdotonta k\u00e4yd\u00e4 rauhassa Rooman vallanneen monimiljoonaisen turistilauman vuoksi. Piazza della Rotondan <\/em>ovat t\u00e4ytt\u00e4neet tiktokkaajat, \u00e4\u00e4nekk\u00e4\u00e4t afrikkalaiset katusoittajat, kaupustelijoiksi tekeytyneet varkaat ja romanialaiset kerj\u00e4l\u00e4iset. Torin laidoilla hy\u00f6kk\u00e4\u00e4v\u00e4t sis\u00e4\u00e4nheitt\u00e4j\u00e4t houkuttelevat turisteja sy\u00f6m\u00e4\u00e4n puoliraakaa pastaa purkkitomaattikastikkeessa ja juomaan uskomattoman ylihintaisen kahvin. Barbaarilaumojen j\u00e4lkeens\u00e4 j\u00e4tt\u00e4m\u00e4 saasta ja ruoant\u00e4hteet lojuvat kaduilla, koska Rooman puhtaanapitolaitos on ollut taksikuskien mukaan jo pitk\u00e4\u00e4n mafian hallussa. La culla del mondo \u00e8 divenuta una latrina…<\/em><\/p>\n\n\n\n

Kaksikymment\u00e4 vuotta sitten nuorena antiikinopiskelijana oli viel\u00e4 mahdollista p\u00e4\u00e4st\u00e4 kiipe\u00e4m\u00e4\u00e4n Pantheonin katolle, 4 535 tonnia painavan roomalaisesta betonista valetun kupolin p\u00e4\u00e4lle. Apollodoros Damaskolaisen suunnittelema kupoli on itsess\u00e4\u00e4n yksi maailman ihmeist\u00e4 ja edelleen maailman suurin itsekantava betonikupoli \u2013 1300 vuoden ajan maailman suurin mink\u00e4\u00e4nlainen <\/em>kupoli, kunnes Brunelleschin suunnittelema Firenzen duomon muurattu kupoli valmistui 1436. Pantheonin kupoli oli valettu ilman vahvistuksia opus caementiciumista<\/em>, roomalaisesta itsekorjaavasta<\/a> betonista, joka vahvistuu i\u00e4n my\u00f6t\u00e4. Sen salainen ainesosa on sementin sideaineena toiminut kalkki ja pozzolaani <\/em>eli tuliper\u00e4inen tuhka. Pantheonin kupolin betoni on erityisen kevytt\u00e4: sen sis\u00e4\u00e4n on upotettu kierr\u00e4tysamforoita, jotka kevent\u00e4v\u00e4t kupolin painoa mit\u00e4 ylemm\u00e4ksi menn\u00e4\u00e4n.<\/p>\n\n\n

\n
\"\"<\/figure>\n<\/div>\n\n\n

Ottaen huomioon temppelin maineen Rooman parhaiten s\u00e4ilyneen\u00e4 antiikin rakennuksena voi tulla yll\u00e4tyksen\u00e4 se, ettemme tarkalleen tied\u00e4 Pantheonin k\u00e4ytt\u00f6tarkoitusta. Antiikintutkimuksen grand old man<\/em> Theodor Mommsen<\/strong> ehdotti vuonna 1867 ett\u00e4 Pantheonin rotundan seitsem\u00e4ss\u00e4 alkovissa olisi alun perin seissyt seitsem\u00e4n taivaankappaleiden jumalaa (Sol, Minerva, Mercurius, Venus, Mars, Juppiter <\/em>ja Saturnus<\/em>). Saksalaiset historioitsijat omaksuivat ajatuksen v\u00e4litt\u00f6m\u00e4sti, sopihan se hyvin sek\u00e4 rakennuksen nimeen ”kaikkien jumalien temppelin\u00e4” ett\u00e4 arveluun kupolin sis\u00e4pinnan alkuper\u00e4isest\u00e4 v\u00e4rityksest\u00e4 tummansinisen\u00e4 y\u00f6taivaana, johon oli kiinnitetty kimaltelevia pronssit\u00e4hti\u00e4. Sittemmin on esitetty useita vaihtoehtoisia rekonstruktioita Pantheonin kuvaohjelmasta. Jopa koko ajatus Pantheonista ”kaikkien jumalien temppelin\u00e4” on nyky\u00e4\u00e4n kiistanalainen; mm. Adam Ziolkowski<\/strong> on esitt\u00e4nyt, ett\u00e4 Pantheon oli Colosseumin tapaan rakennuksen lempinimi.<\/p>\n\n\n\n

Agrippan Pantheon<\/h3>\n\n\n\n

Keisari Augustuksen luotettu kenraali, neuvonantaja ja v\u00e4vypoika Marcus Vipsanius Agrippa <\/strong>on vastuussa alkuper\u00e4isen Pantheonin rakennuttamisesta. Se oli osa h\u00e4nen Campus Martiukselle rakennuttamaansa kompleksia, johon kuului my\u00f6s Agrippan kylpyl\u00e4t ja Neptunuksen basilica. On todenn\u00e4k\u00f6ist\u00e4, ett\u00e4 temppeli oli silloin sacra privata <\/em>eli Agrippan yksityiskappeli, ei julkisesti k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 ollut pyh\u00e4kk\u00f6. T\u00e4m\u00e4 selitt\u00e4isi, miksi rakennuksen alkuper\u00e4inen k\u00e4ytt\u00f6tarkoitus olisi kadonnut muistista niin nopeasti. Emme tied\u00e4 Agrippan rakennuksesta paljoakaan. Arkeologi Rodolfo Lanciani<\/strong>, joka teki alueen ensimm\u00e4iset kaivaukset 1800-luvulla, p\u00e4\u00e4tteli temppelin olleen T:n muotoinen ja sen sis\u00e4\u00e4nk\u00e4ynnin antaneen etel\u00e4\u00e4n eik\u00e4 pohjoiseen kuten nyky\u00e4\u00e4n. Uudemmat kaivaukset ovat antaneet syyt\u00e4 ep\u00e4ill\u00e4 t\u00e4t\u00e4. Ilmeisesti rakennus oli alun perinkin py\u00f6re\u00e4 ja suunnattu pohjoiseen kohti Augustuksen mausoleumia. Alkuper\u00e4isest\u00e4 temppelist\u00e4 ei joka tapauksessa ole j\u00e4ljell\u00e4 kuin omistuspiirtokirjoitus:<\/p>\n\n\n\n

M\u00b7AGRIPPA\u00b7L\u00b7F\u00b7COS\u00b7TERTIVM\u00b7FECIT<\/strong> <\/p>\n\n\n\n

”Marcus Agrippa, Luciuksen poika, teki t\u00e4m\u00e4n kolmantena konsulivuonnaan.”<\/em><\/p>\n\n\n\n

Alkuper\u00e4isest\u00e4 temppelist\u00e4 on j\u00e4\u00e4nyt j\u00e4ljelle yksi silminn\u00e4kij\u00e4kuvaus. Plinius vanhempi kuvailee Agrippan Pantheonia Luonnonhistoriassaan (Naturalis historiae<\/em>, 34.7): pylv\u00e4iden kapiteelit olivat syrakusalaista pronssia ja sen lukuisat veistokset ja karyatidit<\/a> (naishahmoiset pylv\u00e4\u00e4t) olivat kreikkalaisen Diogenes Ateenalaisen ty\u00f6t\u00e4. Veistoksia pidettiin aikansa mestariteoksina; Plinius kertoo my\u00f6s, ett\u00e4 yksi Kleopatran kuuluisista j\u00e4ttil\u00e4ishelmist\u00e4 puolitettiin Venuksen kulttikuvan korvakoruiksi. Muiden l\u00e4hteiden perusteella on oletettu, ett\u00e4 temppelin apsiksessa oli kolme jumalankuvaa: Venus<\/em>, Mars Ultor <\/em>ja jumalaksi julistettu Caesar eli Divus Julius<\/em>. T\u00e4m\u00e4 liitt\u00e4isi Pantheonin osaksi muotoutumassa ollutta keisarillista kulttia. Katsoohan temppeli my\u00f6s suoraan kohti Augustuksen mausoleumia. Portiikissa tulijoita tervehtiv\u00e4t omissa syvennyksiss\u00e4\u00e4n Agrippaa ja Augustusta esitt\u00e4neet marmoripatsaat.<\/p>\n\n\n\n

Kaikki n\u00e4m\u00e4 korvaamattomat aarteet tuhoutuivat tai vaurioituivat Campus Martiuksen suurpalossa vuonna 80 jaa. Keisari Domitianus rakennutti Pantheonin uusiksi, mutta t\u00e4m\u00e4kin rakennus paloi 30 vuotta my\u00f6hemmin. Uusi j\u00e4lleenrakennusprojekti alkoi tiilileimojen perusteella keisari Trajanuksen aloitteesta vuonna 114 ja valmistui oletettavasti vuonna 126. Emme tied\u00e4 tarkalleen milloin; Trajanusta seurannut keisari Hadrianus ei halunnut k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 omaa nime\u00e4\u00e4n vaan s\u00e4ilytti alkuper\u00e4isen temppelin omistuspiirtokirjoituksen.<\/p>\n\n\n\n

\"\"
Jean-Claude Golvin, jeanclaudegolvin.com\/<\/a><\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Hadrianuksen Pantheon<\/h3>\n\n\n\n

Pantheonin portiikissa on 16 korinttilaista pylv\u00e4st\u00e4. Uloimmat kahdeksan ovat harmaata Mons Claudianuksen<\/em> graniittia Egyptist\u00e4, sisemm\u00e4t pylv\u00e4\u00e4t taas Assuanin punaista graniittia samasta maasta. Jokainen pylv\u00e4s on yht\u00e4 kive\u00e4 ja painaa 60 tonnia \u2013 pylv\u00e4iden kuljettaminen louhoksilta Niilille, sielt\u00e4 alas Aleksandriaan ja lopulta laivalla Roomaan on ollut pieni logistinen ihme. Er\u00e4\u00e4n teorian mukaan Pantheonin portiikin pylv\u00e4iden oli tarkoitus olla korkeammat, 50 jalkaa pitk\u00e4t, mutta kyseiset pylv\u00e4\u00e4t eiv\u00e4t syyst\u00e4 tai toisesta p\u00e4\u00e4sseet perille tai ne hukkuivat haaksirikossa, mink\u00e4 vuoksi sis\u00e4\u00e4nk\u00e4ynti\u00e4 jouduttiin madaltamaan. Se selitt\u00e4isi ylemm\u00e4n ”aavep\u00e4\u00e4tykolmion” kummallisen olemassaolon.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

Rotundan lattia on opus sectile <\/em>-tekniikalla toteutettua neliv\u00e4rist\u00e4 kive\u00e4: valkoista pavonazetto<\/a><\/em>-marmoria Fryygiasta, keltaista giallo antico<\/a><\/em>-marmoria Numidiasta, Assuanin mustaa marmoria ja purppuranpunaista egyptil\u00e4ist\u00e4 porfyyrikive\u00e4. Kupoli ja portiikin katto oli p\u00e4\u00e4llystetty kullatuilla pronssitiilill\u00e4. My\u00f6s portiikin kattorakenteet olivat massiivista niitattua pronssia; yksi alkuper\u00e4isist\u00e4 pronssiniiteist\u00e4 on s\u00e4\u00e4stynyt my\u00f6hemm\u00e4lt\u00e4 h\u00e4vitykselt\u00e4. Se on 53 sentti\u00e4 pitk\u00e4 ja painaa 15 \u00bd kiloa! Temppelin 7,3 metri\u00e4 korkeat ovet ovat samaten pronssia. H\u00e4mm\u00e4stytt\u00e4v\u00e4\u00e4 kyll\u00e4, ovet ovat edelleen paikoillaan \u2013 ja niin t\u00e4ydellisesti painotettu, ett\u00e4 yksi ihminen voi ty\u00f6nt\u00e4\u00e4 ne auki kevyell\u00e4 kosketuksella. Kupolin valoaukko on suunattu niin, ett\u00e4 Rooman perustamisen vuosip\u00e4iv\u00e4n\u00e4 21.4. keskip\u00e4iv\u00e4n hetkell\u00e4 se valaisee temppelin sis\u00e4\u00e4nk\u00e4ynnin kuin valonheitin, kruunaten sis\u00e4\u00e4n astuvan keisarin kultaisella hohteellaan.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

My\u00f6s Hadrianuksen Pantheonista on s\u00e4ilynyt aikalaiskuvaus kreikkalaiselta historioitsijalta Dion Kassiokselta<\/a>. Kuvaus on 190-luvulta, jolloin Dion Kassios valittiin Rooman senaattiin. Koska Dion oli kreikkalainen ja kotoisin V\u00e4h\u00e4n-Aasian Nikaiasta, h\u00e4nell\u00e4 ei ollut tietoa temppelin rakennushistoriasta. Niinp\u00e4 h\u00e4n oletti sen omistuspiirtokirjoituksen mukaisesti olevan Agrippan alkuper\u00e4inen pytinki. Miksi sit\u00e4 tarkalleen kutsuttiin Pantheoniksi, oli kadonnut jo el\u00e4v\u00e4st\u00e4 muistista \u2013 tai yksik\u00e4\u00e4n paikallisopas ei osannut sit\u00e4 Dionille kertoa. H\u00e4n kirjoittaa:<\/p>\n\n\n\n

\n

”Pantheon<\/em> (”kaikki-jumalinen”) on kenties saanut nimens\u00e4 siit\u00e4, ett\u00e4 siell\u00e4 on monia jumalten kuvia Marsin ja Venuksen kulttikuvien lis\u00e4ksi; mutta min\u00e4 uskon ett\u00e4 se johtuu siit\u00e4 ett\u00e4 rakennuksen katto muistuttaa taivaankantta. Agrippa halusi omistaa temppelin keisari Augustukselle ja ett\u00e4 sit\u00e4 olisi kutsuttu h\u00e4nen mukaan Augusteioniksi<\/em>, mutta keisari kielt\u00e4ytyi kunniasta ja omisti sen sijaan ottois\u00e4lleen jumalaiselle Caesarille. Portiikkiin Agrippa pystytti itsens\u00e4 ja Augustuksen patsaat; ei siksi ett\u00e4 h\u00e4n olisi halunnut esitt\u00e4\u00e4 itsens\u00e4 Augustuksen vertaisena, vaan veljellisest\u00e4 rakkaudesta suurinta hyv\u00e4ntekij\u00e4\u00e4ns\u00e4 kohtaan, eik\u00e4 Augustus pannut sit\u00e4 pahakseen.” (Dion Kassios, <\/em>53.27.2) <\/p>\n<\/blockquote>\n\n\n\n

Mit\u00e4 n\u00e4m\u00e4 muut jumalankuvat olivat, ei ole tiedossa. Ilmeisesti Pantheonia ei koskaan pyhitetty osaksi julkisia pakanallisia kulttitoimituksia, vaan se s\u00e4ilyi keisarillisena yksityisomaisuutena ja keisarikultin temppelin\u00e4. Muussa tapauksessa kristityt olisivat varmasti tuhonneet sen kivijalkaan asti, kuten k\u00e4vi melkein kaikille muille julkisille palvontapaikoille. Dion Kassios mainitsee jumalista ainoastaan Marsin, Venuksen ja Divus Juliuksen. Mit\u00e4 muita kuvia temppelin 34 syvennyksess\u00e4 oli, j\u00e4\u00e4 selvitt\u00e4m\u00e4tt\u00f6m\u00e4ksi. Ainoastaan yksi tiedet\u00e4\u00e4n: jumalatar\u00e4iti Kybelen vahingoittunut rintakuva, joka v\u00e4itetysti poistettiin vasta 1500-luvulla. Piispa Giovanni Grimanin kerrotaan ostaneen sen ja muita Pantheonissa olleita veistoksia. Ne koristivat Villa Grimanin puutarhaa kunnes h\u00e4n lahjoitti ne vuonna 1587 Venetsian tasavallalle. Lahjoitettujen veistosten joukossa oli my\u00f6s suurikokoinen Marcus Vipsanius Agrippaa esitt\u00e4v\u00e4 patsas, joka voi hyvin olla per\u00e4isin alkuper\u00e4isest\u00e4 Pantheonista.<\/p>\n\n\n\n

Vuonna 202 rakennus p\u00e4\u00e4tyi saneerattavaksi. Samalla p\u00e4\u00e4tykolmion alle arkkitraaviin lis\u00e4ttiin pienempi piirtokirjoitus: <\/p>\n\n\n\n

IMP \u00b7 CAES \u00b7 L \u00b7 SEPTIMIVS \u00b7 SEVERVS \u00b7 PIVS \u00b7 PERTINAX \u00b7 ARABICVS \u00b7 ADIABENICVS \u00b7 PARTHICVS \u00b7 MAXIMVS \u00b7 PONTIF \u00b7 MAX \u00b7 TRIB \u00b7 POTEST \u00b7 X \u00b7 IMP \u00b7 XI \u00b7 COS \u00b7 III \u00b7 P \u00b7 P \u00b7 PROCOS\u2003\u2003ETIMP \u00b7 CAES \u00b7 M \u00b7 AVRELIVS \u00b7 ANTONINVS \u00b7 PIVS \u00b7 FELIX \u00b7 AVG \u00b7 TRIB \u00b7 POTEST \u00b7 V \u00b7 COS \u00b7 PROCOS \u00b7 PANTHEVM \u00b7 VETVSTATE \u00b7 CORRVPTVM \u00b7 CVM \u00b7 OMNI \u00b7 CVLTV \u00b7 RESTITVERVNT<\/strong><\/p>\n\n\n\n

”Keisarit Lucius Septimius Severus Pius Pertinax, arabien voittaja, Adiabenen voittaja, Parthian suurvoittaja, ylipappi, 10 kertaa tribuunina, 11 kertaa imperaattorina, kolmasti konsulina, is\u00e4nmaan is\u00e4, prokonsuli, sek\u00e4 Marcus Aurelius Antoninus Pius Felix Augustus (Caracalla), viidesti tribuunina, konsuli ja prokonsuli, restauroivat Pantheonin kaikkine koristuksineen.”<\/em><\/p>\n\n\n\n

Mist\u00e4 t\u00e4m\u00e4 restaurointi johtui? Tuskin ikuisuutta vasten rakennettu monumentti oli vain 75 vuodessa p\u00e4\u00e4ssyt kulumaan niin huonoon kuntoon (vetustate corruptum<\/em>). Piirtokirjoituksen lopussa sanotaan ett\u00e4 keisari Septimius Severus restauroi Pantheonin cum omni cultu<\/em>, mutta cultus <\/em>viittaa veistosten lis\u00e4ksi my\u00f6s kulttitoimitukseen, siis uskonnollisiin menoihin. Kenties uskonnolliset toimitukset Pantheonissa olivat t\u00e4ll\u00e4 v\u00e4lin loppuneet. Severus olisi t\u00e4ll\u00f6in kunnollisena konservatiivina palauttanut palvontamenot Pantheoniin.<\/p>\n\n\n\n

\"\"\n\t\t\t\n\t\t\t\t\n\t\t\t<\/svg>\n\t\t<\/button>
Pantheon sis\u00e4lt\u00e4 alkuper\u00e4isasussaan, miinus jumalankuvat.<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Seuraavan kerran Pantheonista kuullaan 300-luvulla, jolloin Ammianus Marcellinus <\/a>kertoo keisareiden kuvapatsaiden koristaneen kaikkia Pantheonin alkoveja. Mik\u00e4 hyv\u00e4ns\u00e4 rakennuksen alkuper\u00e4inen tarkoitus olikaan, 300-luvulle tultaessa Pantheon oli jumalallisten keisareiden temppeli. Koska Pantheon ei kuulunut julkisten kulttitoimitusten piiriin, se s\u00e4ilyi valtakunnan kristillistymisest\u00e4 huolimatta pystyss\u00e4 ja ehj\u00e4n\u00e4 600-luvulle asti. Liber Pontificalis <\/em>kertoo, miten keisari Fokas lahjoitti Roomassa k\u00e4ydess\u00e4\u00e4n Pantheonin paavi Bonifacius IV:lle vuonna 609. Nelj\u00e4 vuotta my\u00f6hemmin se vihittiin Neitsyt Marian ja kaikkien marttyyrien kirkoksi (Santa Maria ad Martyres<\/em>). Temppelist\u00e4 poistettiin ”pakanallinen saasta” ja ”kaksikymment\u00e4kahdeksan vaunulastillista marttyyrien luita” tuotiin katakombeista palvottavaksi pakanajumalien tilalle. P\u00e4\u00e4alttarille paavi Bonifacius asetti Panagia Hodegetrian<\/a><\/em>, pyh\u00e4n jumalan\u00e4idin ikonin.<\/p>\n\n\n\n

Kirkoksi muuttaminen ei kuitenkaan suojellut Pantheonia h\u00e4vitykselt\u00e4. <\/p>\n\n\n\n

Benediktiinil\u00e4ismunkki Paulus Diaconus<\/a> mainitsee, miten keisari Konstans II Pogonatus<\/a> k\u00e4ydess\u00e4\u00e4n Roomassa kes\u00e4ll\u00e4 663 k\u00e4ytti kaksitoista p\u00e4iv\u00e4\u00e4 ry\u00f6st\u00e4\u00e4kseen kaiken arvometallin mit\u00e4 julkisissa rakennuksissa viel\u00e4 oli: ”H\u00e4n antoi repi\u00e4 pois aiemmin Pantheoniksi kutsutun kaikkien marttyyrien kirkon kullatut pronssitiilet ja l\u00e4hetti ne muiden koristeiden ja veistosten mukana Konstantinopoliin.”<\/em> Ry\u00f6stely jatkui keskiajalla, jolloin Pantheonista katosi kaksi pylv\u00e4st\u00e4, p\u00e4\u00e4tykolmion veistokset sek\u00e4 koko ulkosein\u00e4n travertiini- ja stukkokoristelu. Lopulta 1600-luvulla Barberini-sukuiset paavit repiv\u00e4t pois portiikin pronssisen katon ja sulattivat sen \u2013 v\u00e4itetysti Pietarinkirkon p\u00e4\u00e4alttaria varten, mutta Bernini on t\u00e4ss\u00e4 viaton: pronssista valettiin tykkej\u00e4. Siit\u00e4 sai alkunsa roomalainen sutkaus ”mit\u00e4 eiv\u00e4t tehneet barbaarit, sen tekiv\u00e4t Barberinit” (quod non fecerunt barbari fecerunt Barberini<\/em>). Pantheon sai katolleen kaksi kellotornia eli ”aasinkovat”, jotka poistettiin 1800-luvun lopulla.<\/p>\n\n\n\n

\"\"
Ippolito Caffi, Veduta del Pantheon<\/em><\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Hadrianuksen Pantheon on antiikin Rooman parhaiten s\u00e4ilynyt monumentti, jonka vaikutusta lukemattomiin taiteilija- ja arkkitehtipolviin ei voi yliarvioida. Nyky\u00e4\u00e4n temppeliss\u00e4 on mahdotonta k\u00e4yd\u00e4 rauhassa Rooman vallanneen monimiljoonaisen turistilauman vuoksi. Piazza della Rotondan ovat t\u00e4ytt\u00e4neet tiktokkaajat, \u00e4\u00e4nekk\u00e4\u00e4t afrikkalaiset katusoittajat, kaupustelijoiksi tekeytyneet varkaat ja romanialaiset kerj\u00e4l\u00e4iset. Torin laidoilla hy\u00f6kk\u00e4\u00e4v\u00e4t sis\u00e4\u00e4nheitt\u00e4j\u00e4t houkuttelevat turisteja sy\u00f6m\u00e4\u00e4n puoliraakaa pastaa purkkitomaattikastikkeessa ja juomaan … Jatka artikkeliin Pantheon<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":947,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[23],"tags":[],"class_list":["post-946","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-rooma"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/antiikki.taivaansusi.net\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/946","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/antiikki.taivaansusi.net\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/antiikki.taivaansusi.net\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/antiikki.taivaansusi.net\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/antiikki.taivaansusi.net\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=946"}],"version-history":[{"count":26,"href":"https:\/\/antiikki.taivaansusi.net\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/946\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":983,"href":"https:\/\/antiikki.taivaansusi.net\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/946\/revisions\/983"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/antiikki.taivaansusi.net\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/media\/947"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/antiikki.taivaansusi.net\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=946"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/antiikki.taivaansusi.net\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=946"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/antiikki.taivaansusi.net\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=946"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}