{"id":92,"date":"2009-08-07T14:04:51","date_gmt":"2009-08-07T12:04:51","guid":{"rendered":"http:\/\/antiikki.taivaansusi.net\/?p=92"},"modified":"2009-08-09T11:23:50","modified_gmt":"2009-08-09T09:23:50","slug":"antalya-musezi","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/antiikki.taivaansusi.net\/?p=92","title":{"rendered":"Antalya M\u00fcsezi"},"content":{"rendered":"

Antalyan museo<\/strong><\/a> on kuin keidas aavikolla: virvoittava ja yht\u00e4 ep\u00e4todenn\u00e4k\u00f6inen. Vain kivenheiton p\u00e4\u00e4ss\u00e4 er\u00e4\u00e4lt\u00e4 it\u00e4isen V\u00e4limeren helvetillisimm\u00e4lt\u00e4 bilerannalta<\/a> on matala, hyvin ilmastoitu, travertiinikivest\u00e4 rakennettu kompleksi, jonka kolmessatoista hallissa lep\u00e4\u00e4 35,000 esinett\u00e4 Lyykian varhaisvaiheilta ja Rooman vallan ajalta. Esillepano on hyvin mietitty, mutta nimilapuissa ja selostuksissa on jostain syyst\u00e4 kitsasteltu niin turkiksi kuin englanniksikin. Etenkin keramiikka- ja lasiesineet kaipaisivat enemm\u00e4n kontekstia. Arkeologisen puolen lis\u00e4ksi Antalyan museossa on my\u00f6s ottomaanikautta kuvaava laaja etnografinen osasto niille, jotka pit\u00e4v\u00e4t mattoja, vaatteita ja ty\u00f6kaluja marmoria mielenkiintoisempana. Museossa piti olla jossain esill\u00e4 my\u00f6s P. Nikolaoksen leukaluu, mutta en huomannut relikvaariota miss\u00e4\u00e4n. Liek\u00f6 restauroitavana?<\/p>\n

Museon t\u00e4rkein attraktio on l\u00e4heisen Pergen<\/strong><\/a> kaupungin roomalaisen teatterin koristelu patsaineen ja friiseineen kaikkineen. Turkkilaiset arkeologit tutkivat ja kaivoivat t\u00e4m\u00e4n harvinaisen ehj\u00e4n\u00e4 s\u00e4ilyneen 20,000 hengen teatterin vuosina 1985-1993 ja siirsiv\u00e4t kaiken s\u00e4ilyneen koristelun turvaan Antalyan museoon. Itse teatterin rakennusty\u00f6t on aloitettu noin\u00a0 vuonna 170 ja se on viimeistelty Aleksanteri Severuksen (222-253) tai Maximinus Thraxin (235-238) hallituskaudella. Se k\u00e4y malliesimerkist\u00e4 Antoninusten kauden lopun ekspressionistisesta barokkityylist\u00e4, jolle on tyypillist\u00e4 dramaattiset ilmeet, syv\u00e4\u00e4n uurretut reliefit ja koukeroiset, r\u00f6nsyilev\u00e4t koristeet.<\/p>\n

<\/p>\n

\n

\n
\n
\"PergenPergen Herakles<\/em><\/dt>\n<\/dl>\n<\/div>\n

Jumalten hallissa on esill\u00e4 useita Attaleiasta ja Pergest\u00e4 l\u00f6ytyneit\u00e4 kulttikuvia, niiden joukossa yksi jumalaksi julistettu Trajanus ja kaksi jumalaksi julistettua Hadrianusta, toinen hellenistiseen tapaan herooisessa alastomuudessa<\/a>. Useimmat jumalankuvat eiv\u00e4t ole k\u00e4rsineet niink\u00e4\u00e4n maanj\u00e4ristyksist\u00e4 kuin kristityist\u00e4 kuvainraastajista 400- ja 500-luvuilla. Hurskas taltta on nakutellut l\u00e4hes kaikilta jumalilta ja jumalattarilta kasvot ja sukuelimet hajalle, mink\u00e4 uskottiin tekev\u00e4n vaarattomiksi patsaissa asuneet pahat henget.<\/p>\n

En tied\u00e4 ovatko lyykialaiset k\u00e4rsineet pahanlaatuisesta hybriksest\u00e4, mutta esille laitettujen jumalattarien joukossa Nemesis<\/strong><\/a> esiintyi nelj\u00e4 kertaa useammin kuin Afrodite. Nemesiksen patsaat olivat my\u00f6s parhaiten s\u00e4ilyneiden joukossa ter\u00e4vine nenineen, julmine ilmeineen ja puristettuine nyrkkeineen.<\/p>\n

\"\"
\nKolme nymfi\u00e4. Neitojen p\u00e4\u00e4t, n\u00e4nnit ja h\u00e4vyt on hakattu taltalla rikki.<\/em><\/p>\n

\"\"
\nIsis-jumalatar imett\u00e4\u00e4 Horus-lasta: Kaikkien Neitsyt Marioiden kanta\u00e4iti.<\/em><\/p>\n

\"\"
\nK\u00f6yhien alttaritaidetta.\u00a0 ”Dea Matronae<\/strong>”<\/a> Lyykiassa?<\/em><\/p>\n

\"\"
\nRoomalaisaikainen keitti\u00f6taso.<\/em><\/p>\n

\"\"
\nKauneudenhoidossa k\u00e4ytettyj\u00e4 lasiastioita.<\/em><\/p>\n

Museon lopussa odottaa valikoitu joukko sarkofageja ja hautamuistomerkkej\u00e4 ensimm\u00e4iselt\u00e4, toiselta ja kolmannelta vuosisadalta. Upeimmat haudat – rikkaasti kuvitetut tonnien painoiset marmorisarkofagit – ovat Antoninusten ajalta ja noudattavat aikansa kreikkalais-roomalaista makua. Koko museossa oli esill\u00e4 vain yksi perinteinen lyykialainen\u00a0 pystykattoinen sarkofagi, sekin ulkona sis\u00e4\u00e4nk\u00e4ynnin l\u00e4hell\u00e4. Museon sis\u00e4piha oli tosin k\u00e4yntini aikana suljettu remontin vuoksi, joten voi olla ett\u00e4 sarkofageja on siell\u00e4 viel\u00e4 lis\u00e4\u00e4. Haudat ovat kuitenkin niin kiehtova aihe, ett\u00e4 vaativat kokonaan oman kirjoituksensa. N\u00e4yt\u00e4n nyt vain yhden, joka on koskettavuudessaan aivan omaa luokkaansa.<\/p>\n

\"\"
\n”T\u00e4h\u00e4n on haudattu Rhodopeen ilo, koira Stefanos, jonka tuoni vei \u00e4kki\u00e4 ja arvaamatta. Rhodope itki per\u00e4\u00e4ni ja hautasi minut kuin ihmisen. Min\u00e4, koira Stefanos, makaan t\u00e4ss\u00e4.”<\/em><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Antalyan museo on kuin keidas aavikolla: virvoittava ja yht\u00e4 ep\u00e4todenn\u00e4k\u00f6inen. Vain kivenheiton p\u00e4\u00e4ss\u00e4 er\u00e4\u00e4lt\u00e4 it\u00e4isen V\u00e4limeren helvetillisimm\u00e4lt\u00e4 bilerannalta on matala, hyvin ilmastoitu, travertiinikivest\u00e4 rakennettu kompleksi, jonka kolmessatoista hallissa lep\u00e4\u00e4 35,000 esinett\u00e4 Lyykian varhaisvaiheilta ja Rooman vallan ajalta. Esillepano on hyvin mietitty, mutta nimilapuissa ja selostuksissa on jostain syyst\u00e4 kitsasteltu niin turkiksi kuin englanniksikin. Etenkin keramiikka- … Jatka artikkeliin Antalya M\u00fcsezi<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[20,3,21,19],"tags":[],"class_list":["post-92","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-anatolia","category-arkeologia","category-museot","category-taidehistoria"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/antiikki.taivaansusi.net\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/92","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/antiikki.taivaansusi.net\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/antiikki.taivaansusi.net\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/antiikki.taivaansusi.net\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/antiikki.taivaansusi.net\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=92"}],"version-history":[{"count":6,"href":"https:\/\/antiikki.taivaansusi.net\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/92\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":97,"href":"https:\/\/antiikki.taivaansusi.net\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/92\/revisions\/97"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/antiikki.taivaansusi.net\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=92"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/antiikki.taivaansusi.net\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=92"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/antiikki.taivaansusi.net\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=92"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}