{"id":91,"date":"2009-08-07T01:22:34","date_gmt":"2009-08-06T23:22:34","guid":{"rendered":"http:\/\/antiikki.taivaansusi.net\/?p=91"},"modified":"2009-08-07T07:31:56","modified_gmt":"2009-08-07T05:31:56","slug":"antalyan-yot-iii-pyhiinvaeltajia","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/antiikki.taivaansusi.net\/?p=91","title":{"rendered":"Antalyan y\u00f6t III: Pyhiinvaeltajia"},"content":{"rendered":"

\"Lycia<\/a>Pelkk\u00e4 silm\u00e4ys Antalyan lentokent\u00e4n vilin\u00e4\u00e4n todistaa, ettei muinainen auringonpalvonta ole kuollut. Sadattuhannet muslimit ja kristityt valtaavat kulkusirkkalauman tavoin vuosittain Lyykian rannikon paistatellakseen Sol Invictuksen<\/em> herke\u00e4m\u00e4tt\u00f6m\u00e4ss\u00e4 paahteessa. Kenties polttavan auringon, kaikkivoivan teknomusiikin ja halvan rakin typerrytt\u00e4v\u00e4 yhteisvaikutus tuo katharsiksen<\/em>; puhdistautumisriitti jonka j\u00e4lkeen palataan ty\u00f6paikalle virkistyneen\u00e4. Min\u00e4 en kyennyt kokeilemaan sit\u00e4 niin kauaa ett\u00e4 olisin p\u00e4\u00e4ssyt asiasta perille.<\/p>\n

Ajattelin vain muinaisia pyhiinvaeltajia, noita antiikin turisteja, joita varten kreikkalaiset mainosmiehet lanseerasivat ”maailman seitsem\u00e4n ihmett\u00e4”: Uteliaita kuhnureita ja demimondeja<\/em> jotka maksoivat siit\u00e4 ett\u00e4 saivat sy\u00f6tt\u00e4\u00e4 Krokodilopoliin<\/a> pyhi\u00e4 krokotiileja, osallistuivat Niilin risteilylle, kuuntelivat Memnonin patsaan<\/a> numeenista laulua ja huusivat kuorossa: ”Suuri on Efeson Artemis!” kun Jumalattaren ihmeellist\u00e4 kuvaa kannettiin riemusaatossa. Eksotiikann\u00e4lk\u00e4isille roomalaisille ja helleeneille ne olivat \u0398\u03b1\u03cd\u03bc\u03b1\u03c4\u03b1, asioita jotka on pakko n\u00e4hd\u00e4, mutta my\u00f6s mahdollisuuksia pyhyyden kohtaamiseen. Jos Baiaen rantalomia<\/a> ei lasketa, ei antiikin turistia voi erottaa pyhiinvaeltajasta eik\u00e4 pyhiinvaeltajaa turistista. Heill\u00e4 on liikaa yhteisi\u00e4 nimitt\u00e4ji\u00e4.<\/p>\n

Min\u00e4kin halusin pyhiinvaeltaa, ja Anatolia on siihen ihanteellinen m\u00e4\u00e4r\u00e4np\u00e4\u00e4: Siell\u00e4 ovat Didyman ja Kolofonin Apollot, Efeson rauniot ja pyh\u00e4 kaupunki Hierapolis<\/strong><\/a>, tulivuoria, kalkkikivialtaita, \u00c7atalh\u00f6y\u00fckin luolat. Suufilaisen runoilijan ja py\u00f6rivien dervissien perustajan Jalal ad-Din al-Rumin<\/a> hauta Iconiumissa (nyk. Konya) ker\u00e4\u00e4 edelleenkin vuosittain luokseen kaksi miljoonaa pyhiinvaeltajaa.\u00a0 Vaeltajan on kuitenkin syyt\u00e4 valita matkustusajankohtansa paremmin, sill\u00e4 hein\u00e4kuun helteess\u00e4 (+44 \u00b0C) pelkk\u00e4 raahautuminen hotellista kahvilaan muuttuu Herakleen uroteoksi.<\/p>\n

Yhdess\u00e4 mieless\u00e4 antiikin turisti-pyhiinvaeltajat eiv\u00e4t eronneet kristillisist\u00e4 tai muhamettilaisista seuraajistaan. Heit\u00e4kin el\u00e4hdytti n\u00e4hd\u00e4 j\u00e4\u00e4nn\u00f6ksi\u00e4 ja todisteita ihailemiensa ja palvomiensa henkil\u00f6iden el\u00e4m\u00e4st\u00e4. Akilleen, Ajaxin ja Aleksanteri Suuren haudat olivat suosittuja pyhiinvaelluskohteita. Caligula ry\u00f6sti Aleksanteri Suuren rintapanssarin h\u00e4nen mausoleumistaan Aleksandriasta; my\u00f6hemmin kerrotaan Caracallan kiinnostuneen Aleksanterin reliikeist\u00e4 ja kristityn sotap\u00e4\u00e4llik\u00f6n Belisariuksen k\u00e4ytt\u00e4neen panssaria sotaretkell\u00e4\u00e4n vandaaleja vastaan.<\/p>\n

Hurskaita v\u00e4\u00e4renn\u00f6ksi\u00e4 sikisi kaikkialla. Orestes oli n\u00e4ht\u00e4v\u00e4sti kuollut kaksi kertaa, sill\u00e4 h\u00e4nen luitaan s\u00e4ilytettiin sek\u00e4 Spartassa ett\u00e4 Dianan lehdossa Aricciassa. Lyykian maaherra Gaius Licinius Mucianus<\/strong> kertoo muistelmissaan, miten paikalliset asukkaat olivat ylpein\u00e4 esitelleet h\u00e4nelle papyruskirjett\u00e4 jonka oli\u00a0 kirjoittanut Iliaassa mainittu Lyykian ruhtinas Sarpedon Troijan sodan aikaan. Mucianuksen muistelmat ovat kadonneet, mutta Plinius\u00a0 Vanhempi siteeraa tarinaa Luonnonhistoriassaan<\/a> (Naturalis Historia<\/em>, 13.88) ja huomauttaa skeptisesti, ettei papyrusta Troijan sodan aikaan tunnettu Egyptin ulkopuolella.<\/p>\n

\"Hierapoliksen<\/a>Hierapolis, yksi Anatolian pyhiinvaelluskohteista. <\/em><\/p>\n

Mucianus oli itse er\u00e4\u00e4n sortin pyhiinvaeltaja. H\u00e4n oli sotap\u00e4\u00e4llikk\u00f6, valtiomies ja kirjailija, joka tunsi V\u00e4h\u00e4n-Aasian hyvin\u00a0 toimittuaan siell\u00e4 useissa virkateht\u00e4viss\u00e4. Jostain j\u00e4lkipolville tuntemattomasta syyst\u00e4 Mucianus oli ollut siell\u00e4 nuoruudessaan my\u00f6s maanpaossa, jolloin h\u00e4nell\u00e4 oli ollut hyvin aikaa tutustua sen kaikkiin ihmeisiin. Mucianus oli oppinut ja hurskas mies. H\u00e4nelle kreikan topografia oli ennen kaikkea pyh\u00e4\u00e4 topografiaa. Ylivoimainen osa h\u00e4nen muistelmiensa s\u00e4ilyneist\u00e4 merkinn\u00f6ist\u00e4 on per\u00e4isin pyhiinvaelluskohteista.<\/p>\n

Andros, Knidos, Lindos, Efesos, Lyykian Arados – kaikkialla Mucianus kulki jumalten kanssa ja merkitsi huolellisesti muistiin kuulemansa tarinat sellaisenaan, ilman Pliniuksen kriittisi\u00e4 reunamerkint\u00f6j\u00e4. Androksessa Dionysoksen temppeliss\u00e4 h\u00e4nelle n\u00e4ytettiin, miten papit muuttivat vett\u00e4 viiniksi. Knidoksen kuulussa Afroditen pyh\u00e4k\u00f6ss\u00e4 Mucianukselle kerrottiin, miksi jumalattarelle omistettiin n\u00e4kinkenki\u00e4: Nuo urheat nilvi\u00e4iset olivat el\u00e4iss\u00e4\u00e4n est\u00e4neet tyranni Periandrosta kastroimasta kaupungin poikia tarrautumalla\u00a0 h\u00e4nen laivansa pohjaan – my\u00f6h\u00e4inen mutaatio sadusta, jonka alkul\u00e4hde on Herodotos (George Williamson: Mucianus and a Touch of the Miraculous: Pilgrimage and Tourism in Roman Asia Minor<\/em>, 2005).<\/p>\n

Mucianuksen kaltaisten yksityishenkil\u00f6iden lis\u00e4ksi Rooman valtakunnan teill\u00e4 vaelsi suuri joukko yhteis\u00f6llisi\u00e4 pyhiinvaeltajia, jos t\u00e4t\u00e4 ilmaisua voi k\u00e4ytt\u00e4\u00e4: Kreikan kieless\u00e4 sana on tuntematon. L\u00e4hin vastine on the\u014dria<\/em> (\u03b8\u03b5\u03c9\u03c1\u03af\u03b1), joka voi tarkoittaa paitsi kulttimenojen todistamista ja siit\u00e4 seuraavaa valaistumista, my\u00f6s koko instituutiota jossa kaupunkivaltiot l\u00e4hett\u00e4v\u00e4t l\u00e4hetyst\u00f6ns\u00e4 osallistumaan tietyn jumalan kunniaksi j\u00e4rjestettyihin riitteihin (Ja\u015b Elsner and Ian Rutherford, eds.: Pilgrimage in Graeco-Roman and Early Christian Antiquity<\/em>. Oxford, 2005). Polyteistinen pyhiinvaellus oli siis perinteisesti yhteis\u00f6llinen aktio, josta oinoandalaisten l\u00e4hetyst\u00f6 Kolofonin Apollon<\/a> luo k\u00e4yk\u00f6\u00f6n esimerkist\u00e4.<\/p>\n

Anatoliassa oli tapana, ett\u00e4 Apollon temppelin lapsikuorot tekiv\u00e4t kuoronjohtajansa opastuksella vuosittaisen pyhiinvaelluksen johonkin Apollon suurista palvontakeskuksista, kuten Miletukseen tai Kolofoniin. Joillekin pyhiinvaeltamisesta tuli suorastaan el\u00e4m\u00e4ntapa. Klaroksen piirtokirjoituksista tunnetaan miehi\u00e4, jotka ovat 200-luvulla jKr. k\u00e4yneet Apollon temppeliss\u00e4 ensin lapsina kuoron mukana ja palanneet my\u00f6hemmin kuoronjohtajina tai kaupunkinsa l\u00e4hettil\u00e4in\u00e4 ja tehneet pyhiinvaelluksen v\u00e4hint\u00e4\u00e4n 29 kertaa ja heid\u00e4n lapsensakin ainakin viisitoista kertaa: Suoritus jolle keskiajan hurskainkin munkki olisi kateellinen (Robin Lane Fox: Pagans and Christians.<\/em> New York, 1987).<\/p>\n

Viel\u00e4 1900-luvun alussa esitettiin ett\u00e4 pakanuus olisi\u00a0 keisariaikana ”rappeutunut” tai ”muuttunut hengett\u00f6m\u00e4ksi”. V\u00e4itett\u00e4 on vaikea sulattaa. Oraakkeleiden suosio tuntuu kokeneen suoranaisen renessanssin 100- ja 200-luvuilla. Temppeleit\u00e4 rakennettiin enemm\u00e4n kuin koskaan. 100-luvun alkupuolella er\u00e4s anatolialaisen Herakleian kaupungin pyh\u00e4kuoron j\u00e4sen Titus Statilius Solon<\/strong> teki kuoronsa mukana useita pyhiinvaelluksia Apollon pyh\u00e4tt\u00f6\u00f6n Klarokseen. Aikuistuttuaan t\u00e4m\u00e4 nuori mies liittyi Rooman armeijaan ja\u00a0 sadanp\u00e4\u00e4mieheksi ylenneen\u00e4 kaiversi luotetulle jumalalleen piirtokirjoituksen Hadrianuksen muuriin. Kaksikymment\u00e4 vuotta sateisessa ja kylm\u00e4ss\u00e4 Skotlannissa ei ollut vienyt kaarialaisen Solonin luottamusta Apollon suojelukseen, mik\u00e4 minusta on melkoinen osoitus jumalan vetovoimasta.<\/p>\n

 <\/p>\n


\nJumalatar runsaudensarvineen ja pyhien esineiden s\u00e4ilytyslippaineen ottaa vastaan h\u00e4rk\u00e4uhrin. Pergen teatterin arkkitraavi (Antalya M\u00fczesi).<\/em><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Pelkk\u00e4 silm\u00e4ys Antalyan lentokent\u00e4n vilin\u00e4\u00e4n todistaa, ettei muinainen auringonpalvonta ole kuollut. Sadattuhannet muslimit ja kristityt valtaavat kulkusirkkalauman tavoin vuosittain Lyykian rannikon paistatellakseen Sol Invictuksen herke\u00e4m\u00e4tt\u00f6m\u00e4ss\u00e4 paahteessa. Kenties polttavan auringon, kaikkivoivan teknomusiikin ja halvan rakin typerrytt\u00e4v\u00e4 yhteisvaikutus tuo katharsiksen; puhdistautumisriitti jonka j\u00e4lkeen palataan ty\u00f6paikalle virkistyneen\u00e4. Min\u00e4 en kyennyt kokeilemaan sit\u00e4 niin kauaa ett\u00e4 olisin p\u00e4\u00e4ssyt asiasta … Jatka artikkeliin Antalyan y\u00f6t III: Pyhiinvaeltajia<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[20,17],"tags":[],"class_list":["post-91","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-anatolia","category-uskonto"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/antiikki.taivaansusi.net\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/91","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/antiikki.taivaansusi.net\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/antiikki.taivaansusi.net\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/antiikki.taivaansusi.net\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/antiikki.taivaansusi.net\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=91"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/antiikki.taivaansusi.net\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/91\/revisions"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/antiikki.taivaansusi.net\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=91"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/antiikki.taivaansusi.net\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=91"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/antiikki.taivaansusi.net\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=91"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}