{"id":90,"date":"2009-07-16T16:44:52","date_gmt":"2009-07-16T14:44:52","guid":{"rendered":"http:\/\/antiikki.taivaansusi.net\/?p=90"},"modified":"2009-07-17T11:30:00","modified_gmt":"2009-07-17T09:30:00","slug":"antalyan-yot-ii-oinoandan-jumala","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/antiikki.taivaansusi.net\/?p=90","title":{"rendered":"Antalyan y\u00f6t II: Oinoandan jumala"},"content":{"rendered":"

\"Lycia<\/a>Vertaillessani kristinuskoa ja pakanuutta olen aikaisemmin (mm. Kuin kaksi marjaa<\/a>, Juppiter ja lohik\u00e4\u00e4rme<\/a>) kiinnitt\u00e4nyt huomiota siihen miten kristityt ovat omaksuneet myyttej\u00e4, kuvia ja k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6j\u00e4 aikansa polyteistisest\u00e4 valtauskonnosta. On kuitenkin hyv\u00e4 muistaa ett\u00e4 my\u00f6s pakanuus oli el\u00e4v\u00e4 uskomusmaailma joka muuttui ja kehittyi jatkuvasti ihmisten tarpeiden ja ajan vaatimusten mukaan. Kristinuskon merkityksen kasvaessa 200-luvulla Rooman valtakunnassa my\u00f6s pakanallinen ajattelu sai monoteistisia piirteit\u00e4.<\/p>\n

Ajatus korkeimmasta jumalasta ei ollut aikalaisille sin\u00e4ns\u00e4 vieras. Juutalaisten yksi jumala, Jahve<\/strong><\/a>, oli yleisesti tunnettu ja ajoittain jopa muodikas, sill\u00e4 kerrotaan ”jumalaapelk\u00e4\u00e4vist\u00e4” roomalaisista jotka kiinnostuneina notkuivat synagogan liepeill\u00e4 seuraten palvontamenoja ja rabbien v\u00e4ittelyit\u00e4. Juutalaiset olivat levitt\u00e4ytyneet menestykselliesesti kaikkiin V\u00e4limeren ja L\u00e4hi-id\u00e4n kaupunkeihin. On ep\u00e4selv\u00e4\u00e4, harjoittivatko juutalaiset proselytismi\u00e4. Villeimpien v\u00e4itteiden mukaan keisariajalla jopa kymmenesosa valtakunnan asukkaista olisi harjoittanut juutalaista uskoa.<\/p>\n

Kulttitoimituksissa ja mysteereiss\u00e4 kulloistakin jumalaa puhuteltiin usein ”korkeimpina”. Jumaltensynnytt\u00e4j\u00e4\u00a0\u00a0 Isis<\/a>, Demeter<\/a>, Apollo<\/a>, Dionysos<\/a> ja Mithras<\/a> ovat kaikki kulttitoimitustensa ja rukoustensa ajan ylimpi\u00e4 jumalia, mutta paradoksaalisesti eiv\u00e4t sulkeneet toisiaan pois: Pakanallinen teologia ei ollut sen johdonmukaisempaa kuin kristityidenk\u00e4\u00e4n. Roomalaisten ankara is\u00e4 Juppiter<\/a> oli optimus maximus<\/em>, mutta ei sen takia ett\u00e4 h\u00e4n olisi luonut maailman tai s\u00e4\u00e4t\u00e4nyt miten kuuluu el\u00e4\u00e4, kuten Marcus Tullius Cicero<\/strong> kirjoittaa (de natura deorum<\/em>, 3,87.3):<\/p>\n

\n

Emme sano Juppiteria parhaaksi ja suurimmaksi siksi, ett\u00e4 h\u00e4n tekisi meist\u00e4 oikeudenmukaisia, vakavamielisi\u00e4 tai viisaita, vaan siksi, ett\u00e4 h\u00e4n tekee meid\u00e4t terveiksi, rikkaiksi ja kukoistaviksi.<\/p>\n<\/blockquote>\n

Toisaalta helleeninen filosofia oli jo vuosisatojen ajan puhunut ensimm\u00e4isest\u00e4 liikuttajasta, korkeimmasta jumalasta tai maailman luojasta, demiurgista<\/em>, er\u00e4\u00e4nlaisesta k\u00e4sity\u00f6l\u00e4isest\u00e4 joka muovasi maailman saaden vaikutteensa platonilaisesta ideamaailmasta. Toisin kuin zarathustralaisuudesta vaikutteita saaneet gnostikot<\/strong>, <\/strong>jotka uskoivat demiurgin pahuuttaan tai tiet\u00e4m\u00e4tt\u00f6myytt\u00e4\u00e4n luoneen turmeltuneen maailman, pakanat uskoivat maailman olevan kaunein ja paras mahdollinen.<\/p>\n

Monoteistiset pyrkimykset nousevat pintaan samoihin aikoihin kun hajanaisesta Rooman valtapiirist\u00e4 alkaa muotoutua ensi kertaa yksi valtio, jolla on selke\u00e4t rajat, kieli ja identiteetti. Kriisiss\u00e4 olevan valtakunnan yhten\u00e4isyyden takeeksi valjastettiin my\u00f6s uskonto. Oli totuttu ajattelemaan, ett\u00e4 jokaisen keisarin mahtavuuden ja kyvykkyyden takana oli jumalallinen suojelija. Caesar oli ollut Venuksen lempilapsi, Augustus otti johtot\u00e4hdekseen Apollon. 200-luvulla vakautta haettiin sek\u00e4 jumalallisen keisarin kultista ett\u00e4 auringonpalvonnasta. Keisari Aurelianus<\/strong><\/a> kohotti voittamattoman auringon (Sol Invictus<\/em><\/strong><\/a>) Rooman korkeimmaksi jumalaksi, jota kaikki alamaiset voisivat palvoa pett\u00e4m\u00e4tt\u00e4 omia perinteit\u00e4\u00e4n.<\/p>\n

Jo aikaisemmin 260-luvulla keisari Gallienus<\/strong><\/a> oli omaksunut hallintonsa ideologiaksi uusplatonismin<\/a>, joka opetti Ykseyden<\/a> olevan kaiken olevaisen takana (Porfyrios, Vita Plotini<\/em>). Uusplatonismi oli liian monimutkainen filosofia vedotakseen massoihin, mutta vaikutti merkitt\u00e4v\u00e4sti oman aikansa jumaluusopillisiin pohdintoihin., niin pakanoihin kuin kristittyihin. Samaisella 260-luvulla syrj\u00e4isen Oinoandan<\/strong> kaupungin asukkaat Lyykiassa l\u00e4hettiv\u00e4t joukon pyhiinvaeltajia Kolofonin Apollon pyh\u00e4tt\u00f6\u00f6n Klarokseen etsim\u00e4\u00e4n vastausta kysymykseen: ”Mik\u00e4 on Jumala?”. Oraakkelin vastaus ikuistettiin Oinoandan vanhaan kaupunginmuuriin:<\/p>\n

\n

Jumala on itsesynty, \u00e4idit\u00f6n, itseoppinut, horjumaton,
\nnimet\u00f6n ja moni-niminen, tulessa-asuva:
\nme, h\u00e4nen enkelins\u00e4, olemme osa Jumalaa.
\nN\u00e4in vastasi kysyjille Jumalan luonnosta jumala,
\npuhutellen h\u00e4nt\u00e4 kaikenn\u00e4kev\u00e4ksi Eetteriksi:
\nH\u00e4neen turvaa ja rukoile aamunkoitteessa
\nkatsoen it\u00e4\u00e4n.<\/em><\/p><\/blockquote>\n

Piirtokirjoituksen alle on Kromatis-niminen nainen omistanut lampunpidikkeen ja alttarin Kaikkein Korkeimmalle Jumalalle. Zarathustralaisten tavoin ovat oinoandalaiset her\u00e4nneet ennen kukonlaulua ruokkimaan pyh\u00e4\u00e4 tulta ja rukoilemaan kohti aamunkajoa, kohti nousevaa Jumalaa, eiv\u00e4tk\u00e4 he olleet yksin: Suurin Apollo, Apollo Megistos<\/em>, oli jo usean sadan vuoden ajan saanut anatolialaiset pyhiinvaeltamaan oraakkeleidensa luokse, julkaisemaan jumalan antamat vastaukset ja ripustamaan Apollon kuvan kaupunginporttinsa yl\u00e4puolelle kuin pyh\u00e4n ikonin, uskoen sen pit\u00e4v\u00e4n taudit ja viholliset loitolla (Robin Lane Fox: Pagans and Christians<\/em>, 1987).<\/p>\n

<\/a><\/p>\n

Apollo vastaa oinoandalaisille sanank\u00e4\u00e4ntein jotka ovat yhteisi\u00e4 my\u00f6s juutalaisille ja kristityille. Itsesyntyisyys, itseoppineisuus ja itseriittoisuus ovat jumalan luonnehdintoina vanhoja kuin Herakleitos<\/a><\/strong>. Enkelitk\u00e4\u00e4n eiv\u00e4t ole tavattomia: Oraattori Aelius Aristides k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 sanaa ”angeloi<\/em>” v\u00e4h\u00e4isemmist\u00e4 jumalista, joille Athene antaa k\u00e4skyj\u00e4\u00e4n. Platonistit taas k\u00e4yttiv\u00e4t sit\u00e4 niist\u00e4 olennoista jotka liikkuvat ihmisten ja jumalten maailman v\u00e4liss\u00e4. Useita roomalaisia ja anatolialaisia abstrakteja jumaluuksia voi hyv\u00e4ll\u00e4 syyll\u00e4 kutsua enkeleiksi.<\/p>\n

Apollo samastui keisarilliseen auringonjumalaan, joka samastui filosofien korkeimpaan jumalaan, joka taas samastui kristittyjen ja juutalaisten Jumalaan. Kuten muistamme, my\u00f6s Konstantinus oli alunperin auringonpalvoja ja sai n\u00e4kyj\u00e4 Apollolta. J\u00e4ljest\u00e4p\u00e4in katsottuna n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 silt\u00e4, kuin kaikki purot virtaisivat yhteen suureen jokeen. Se her\u00e4tt\u00e4\u00e4 ajatuksen: jos kristinusko ei olisi voittanut – tai se olisi kukistettu samalla tavalla kuin buddhalaisuus Tang-dynastian Kiinassa<\/a>, olisiko Roomasta silti voinut tulla lopulta yksijumalainen valtakunta?<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Vertaillessani kristinuskoa ja pakanuutta olen aikaisemmin (mm. Kuin kaksi marjaa, Juppiter ja lohik\u00e4\u00e4rme) kiinnitt\u00e4nyt huomiota siihen miten kristityt ovat omaksuneet myyttej\u00e4, kuvia ja k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6j\u00e4 aikansa polyteistisest\u00e4 valtauskonnosta. On kuitenkin hyv\u00e4 muistaa ett\u00e4 my\u00f6s pakanuus oli el\u00e4v\u00e4 uskomusmaailma joka muuttui ja kehittyi jatkuvasti ihmisten tarpeiden ja ajan vaatimusten mukaan. Kristinuskon merkityksen kasvaessa 200-luvulla Rooman valtakunnassa my\u00f6s … Jatka artikkeliin Antalyan y\u00f6t II: Oinoandan jumala<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[20,17],"tags":[],"class_list":["post-90","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-anatolia","category-uskonto"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/antiikki.taivaansusi.net\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/90","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/antiikki.taivaansusi.net\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/antiikki.taivaansusi.net\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/antiikki.taivaansusi.net\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/antiikki.taivaansusi.net\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=90"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/antiikki.taivaansusi.net\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/90\/revisions"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/antiikki.taivaansusi.net\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=90"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/antiikki.taivaansusi.net\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=90"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/antiikki.taivaansusi.net\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=90"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}