{"id":9,"date":"2004-07-07T13:48:00","date_gmt":"2004-07-07T11:48:00","guid":{"rendered":"http:\/\/antiikki.taivaansusi.net\/?p=9"},"modified":"2011-06-27T16:50:30","modified_gmt":"2011-06-27T14:50:30","slug":"juoksuaika","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/antiikki.taivaansusi.net\/?p=9","title":{"rendered":"Juoksuaika"},"content":{"rendered":"

Minun piti julkaista kev\u00e4\u00e4ll\u00e4 juttu muinaissuomalaisista seksuaaliriiteist\u00e4. Hedelm\u00e4llisyyskultista ei ole juuri paljoa kirjoitettu, liek\u00f6 vika sitten luterilaisessa moraalissa vai l\u00e4hteiden v\u00e4hyydess\u00e4? Aihe palasi uudelleen mieleeni luettuani germaanijumala Yngwi-Freyrist\u00e4<\/em>.<\/p>\n

Freyr, tuon aina yht\u00e4 hehke\u00e4nmuodokkaan ja kassap\u00e4isen Freyja-jumalattaren veli oli skandinaavisessa myytist\u00f6ss\u00e4 miehisen viriiliyden, rauhan, menestyksen ja kuninkuuden suojelija. H\u00e4n hallitsi hyv\u00e4\u00e4 kasvua ja sek\u00e4 ihmisten ett\u00e4 el\u00e4inten hedelm\u00e4llisyytt\u00e4. Freyr ei tietenk\u00e4\u00e4n ole jumalan tosinimi vaan eufemismi<\/a>, v\u00e4h\u00e4n kuin Ukko suomalaisille. Freyr, muinaisyl\u00e4saksin Fro<\/em>, gootin Frauja <\/em>tarkoittavat herraa, valtiasta. Jumalan alkuper\u00e4inen nimi onkin saattanut olla Fraujaz Ingwaz<\/strong> (saagal\u00e4hteiss\u00e4 Ingunar-Freyr<\/em>), joten on syyt\u00e4 olettaa ett\u00e4 kyseess\u00e4 on sama jumala kuin anglosaksien Ing<\/em>.<\/p>\n

Freyr kuuluu jo pronssikaudella germaanien keskuudessa palvottuihin vaaneihin<\/a>, hedelm\u00e4llisyydenjumaliin. Oikeanpuolimmainen kuva esitt\u00e4\u00e4 S\u00f6dermanlandista l\u00f6ytynytt\u00e4 viikinkiaikaista Freyrin kulttiesinett\u00e4 erektioineen. Jumalten pienoispatsaita lienee kannettu mukana nahkapussukoissa, kuten Ingimundr Vanha tekee Vatnsd\u00e6la-saagassa. Kerrotaan, ett\u00e4 Uppsalan muinaisessa pakanatemppeliss\u00e4 oli \u00de\u00f3rrin ja \u00d3\u00f0innin lis\u00e4ksi Freyrin patsas suunnattomine falloksineen.<\/p>\n

Auringon- ja hedelm\u00e4llisyydenjumala Freyrin yhtymist\u00e4 maata edustavaan j\u00e4ttinaiseen Ger\u00f0riin on kuvattu pyhiksi h\u00e4iksi (hieros gamos<\/em>), perinteiseksi kev\u00e4triitiksi joka vuosittain toistettuna takasi luonnon elpymisen. Sk\u00edrnism\u00e1lissa kerrottu legenda tai riittin\u00e4ytelm\u00e4 kuvaa hohtavan, taivaasta tulevan sankarin (auringonjumalan) tunkeutumista maan alle (j\u00e4ttien maahan) her\u00e4tt\u00e4m\u00e4\u00e4n neitoa, joka nukkuu tulisen piirin ymp\u00e4r\u00f6im\u00e4n\u00e4.<\/p>\n

Kev\u00e4isen hedelm\u00e4llisyysriitin muistuma toistuu saduksi muuttuneena Sigdr\u00edfum\u00e1lissa, Svipdagsm\u00e1lissa ja Niebelungenliediss\u00e4, joissa nainen on entinen valkyria. Freyrin mysteeriss\u00e4 sankari her\u00e4tt\u00e4\u00e4 ikiunta nukkuvan naisen tavalla, jonka Disney varmaan muuttaisi sive\u00e4sti suudelmaksi suulle, mutta jonka alkuper\u00e4isen\u00e4 tarkoituksena on tietenkin ollut siement\u00e4\u00e4 itse luonto\u00e4iti kantavaksi.<\/p>\n

Adam Bremenil\u00e4isen<\/a> piispankronikka kuvaa Freyrin riittien viettoa. H\u00e4nen mukaansa Freyrille uhrattiin Uppsalassa h\u00e4it\u00e4 vietett\u00e4ess\u00e4 h\u00e4rk\u00e4; toisaalta Freyrin el\u00e4in oli villikarju, hedelm\u00e4llisyyden symboli sekin. Saxo Grammaticus<\/a> mainitsee Freyrin kunniaksi j\u00e4rjestett\u00e4vist\u00e4 juhlatilaisuuksista (Fr\u00f6blot<\/em>), joihin liittyi my\u00f6s ihmisuhreja. Freyrin uhrijuhlassa esitettiin riittidraamaa, johon Saxon mukaan kuului my\u00f6s ”ep\u00e4miehek\u00e4st\u00e4 kellojen kilin\u00e4\u00e4”. On mielenkiintoista kuulla Freyrin pappien pukeutuneen naisten vaatteisiin, tapa jota siperialaiset shamaanit k\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t yh\u00e4 t\u00e4n\u00e4kin p\u00e4iv\u00e4n\u00e4. Mit\u00e4h\u00e4n t\u00e4m\u00e4nkin maagisen transvetismin taustalla piilee?<\/p>\n

Freyrin ja Svipdagin matkat manalaan neitoa noutamaan muistuttavat rakenteeltaan kalevalaisen runouden tallentamaa Lemmink\u00e4isen matkaa tuonpuoleiseen. Naissankari ja hulivilipoika Lemmink\u00e4inen t\u00e4ytt\u00e4isi muutenkin hyvin Freyrin teht\u00e4v\u00e4t it\u00e4merensuomalaisella kulttuurialueella. Konkreettisia todisteitakin rautakauden suomalaisten hedelm\u00e4llisyyskulteista l\u00f6ytyy. L\u00e4nsisuomalaiset ”tonttukivet\u201d tai \u201dnapakivet\u201d ovat niist\u00e4 hyv\u00e4 esimerkki.<\/p>\n

Suuri fallosmainen, py\u00f6re\u00e4p\u00e4inen kivi seisoi keskell\u00e4 peltoa, \u201dtonttia\u201d, omistusoikeuden merkkin\u00e4 ja hedelm\u00e4llisyyden takaajana, miksei uhripaikkanakin. Tonttu tulee ruotsin kielest\u00e4 ja tarkoittaa tonttia (alun perin niitty\u00e4\/peltoa). Tonttu on siis alun perin ollut tontinhaltija. Kenties nykytonttujen kirkkaanpunaisena pystyss\u00e4 sojottavat tonttulakit ovat arkaaista muistumaa primitiivisten alku-tonttujen punaisiksi maalatuista heppi-kivist\u00e4?<\/p>\n

Professori Unto Salon tutkimilla napakivill\u00e4 on vanhempikin nimi, kansanrunoissa ja sananparsissa esiintyv\u00e4 Jumin keko tai Jumin kurikka (\u201dSeisoo ku Jumin keko\u201d). Jumissa oleminen tarkoitti vanhan kansan kieless\u00e4 sukupuoliyhteytt\u00e4. Maaseudulla kansanusko s\u00e4ilytti pitk\u00e4\u00e4n my\u00f6s Jumin h\u00e4\u00e4t -nimisen rituaalin, jossa nuoret \u201ds\u00f6iv\u00e4t, joivat ja tekiv\u00e4t synti\u00e4\u201d leikkih\u00e4iden varjolla. L\u00f6nnrotin sanakirja mainitsee juminampuman, joka tarkoittaa h\u00e4nen mukaansa paisetta.<\/p>\n

Mink\u00e4lainen hedelm\u00e4llisyydenjumala t\u00e4m\u00e4 Jumi oikein onkaan? Sanan etymologia viittaa vahvasti jumalaa tarkoittavaan Jum-, Jam-, Jomal<\/em> -sanueeseen. Salon mukaan Jumin kivi\u00e4 tavataan vain l\u00e4nsi- ja varsinais-Suomessa, siis alueella jolla oli tiiviit yhteydet Freyrin t\u00e4rkeimmille kulttimaille…<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Minun piti julkaista kev\u00e4\u00e4ll\u00e4 juttu muinaissuomalaisista seksuaaliriiteist\u00e4. Hedelm\u00e4llisyyskultista ei ole juuri paljoa kirjoitettu, liek\u00f6 vika sitten luterilaisessa moraalissa vai l\u00e4hteiden v\u00e4hyydess\u00e4? Aihe palasi uudelleen mieleeni luettuani germaanijumala Yngwi-Freyrist\u00e4. Freyr, tuon aina yht\u00e4 hehke\u00e4nmuodokkaan ja kassap\u00e4isen Freyja-jumalattaren veli oli skandinaavisessa myytist\u00f6ss\u00e4 miehisen viriiliyden, rauhan, menestyksen ja kuninkuuden suojelija. H\u00e4n hallitsi hyv\u00e4\u00e4 kasvua ja sek\u00e4 ihmisten ett\u00e4 … Jatka artikkeliin Juoksuaika<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[12,15,17],"tags":[],"class_list":["post-9","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-pohjola","category-seksuaalisuus","category-uskonto"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/antiikki.taivaansusi.net\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/9","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/antiikki.taivaansusi.net\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/antiikki.taivaansusi.net\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/antiikki.taivaansusi.net\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/antiikki.taivaansusi.net\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=9"}],"version-history":[{"count":2,"href":"https:\/\/antiikki.taivaansusi.net\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/9\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":287,"href":"https:\/\/antiikki.taivaansusi.net\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/9\/revisions\/287"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/antiikki.taivaansusi.net\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=9"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/antiikki.taivaansusi.net\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=9"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/antiikki.taivaansusi.net\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=9"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}