{"id":873,"date":"2024-08-17T21:36:48","date_gmt":"2024-08-17T19:36:48","guid":{"rendered":"https:\/\/antiikki.taivaansusi.net\/?p=873"},"modified":"2024-08-17T22:17:42","modified_gmt":"2024-08-17T20:17:42","slug":"uutta-tietoa-etruskien-alkuperasta","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/antiikki.taivaansusi.net\/?p=873","title":{"rendered":"Uutta tietoa etruskien alkuper\u00e4st\u00e4"},"content":{"rendered":"\n

Enigmaattisten etruskien kadonnut sivilisaatio on kiehtonut antiikin ajoista alkaen. Vuosina 900 eaa. \u2013 500 eaa. kukoistaneet etruskit tunnettiin muun muassa korkeasta insin\u00f6\u00f6ritaidostaan<\/a>, ennustuskyvyist\u00e4\u00e4n<\/a>, hymy\u00e4vist\u00e4 kuvapatsaistaan ja hunnutetuista jumalistaan<\/a>. Latinalaiset oppivat etruskeilta muun muassa akveduktien ja holvikaarten salat. Viel\u00e4 Rooman vallan aikana parhaat insin\u00f6\u00f6rit olivat etruskeja. Etruskit, tyrrheenit, tai tuskit, kuten latinalaiset heit\u00e4 usein kutsuivat, ovat antaneet nimens\u00e4 sek\u00e4 nykyiselle Toscanan maakunnalle ett\u00e4 Tyrrhenanmerelle.<\/p>\n\n\n\n

Etruskit kutsuivat itse itse\u00e4\u00e4n ja valtakuntaansa nimell\u00e4 Rasenna<\/em>, joka oli johdettu etruskinkielen sanasta rasna<\/em>, kansa. Kansanyhteis\u00f6 tai yhteiskunta oli etruskiksi mekhl rasnal<\/em>. Etruskin kieli on tuntematonta ei-indoeurooppalaista alkuper\u00e4\u00e4, eik\u00e4 sill\u00e4 ole tunnettuja kielisukulaisia raetian kielt\u00e4 lukuunottamatta. Antiikin ajan auktoreista 400-luvulla eaa. el\u00e4nyt Herodotos<\/a> uskoi etruskien muuttaneen Italiaan Anatoliasta tai mahdollisesti Lemnoksen saarelta Aigeianmerelt\u00e4. Dionysios Halikarnassoslainen<\/a> piti sen sijaan etruskeja autoktoonisina<\/em>, Etrurian alkuper\u00e4isimpin\u00e4 ja muinaisimpina asukkaina. Roomalaiset historioitsijat Titus Livius ja Plinius vanhempi katsoivat etruskien olleen Alpeilla asuvien raetialaisten sukulaisia.<\/p>\n\n\n\n

Kaikilla n\u00e4ill\u00e4 teorioilla on ollut kannatusta my\u00f6s nykyaikana. Kielitieteilij\u00e4 Helmut Rix<\/a> (1926\u20132004) ehdotti Lemnoksen saaren kadonneen muinaiskielen, raetian ja etruskin kuuluneen kaikkien samaan tyrseeniseen kieliperheeseen. Lemnoslaiset puhuivat etruskinkaltaista kielt\u00e4, jota kirjoitettiin aakkosilla jotka suuresti muistuttavat arkaaisia etruskilaisia kirjaimia. Raetian kieli vaikuttaa olleen l\u00e4heisemp\u00e4\u00e4 sukua.<\/p>\n\n\n\n

Mutta vuonna 2008, jolloin min\u00e4 olin viel\u00e4 yliopistolla, pamahti paukku: etruskien vainajista eristetyn mitokondriaalisen DNA:n (mtDNA) katsottiin yhdist\u00e4v\u00e4n heid\u00e4t muinaisen Anatolian asukkaisiin.<\/a> Oliko historian is\u00e4n\u00e4 tunnettu Herodotos sittenkin ollut koko ajan oikeassa, toisin kuin l\u00e4hes kaikki nykyiset arkeologit ja historiantutkijat? Analyysin mukaan muinaisilla etruskeilla n\u00e4ytti olevan geneettisesti hyvin v\u00e4h\u00e4n, jos mit\u00e4\u00e4n, tekemist\u00e4 Toscanan nykyisten asukkaiden kanssa. Tutkijat kuitenkin totesivat muinaisen n\u00e4yteaineiston olleen eritt\u00e4in suppea, joten sen perusteella ei voinut viel\u00e4 tehd\u00e4 pitk\u00e4lle menevi\u00e4 johtop\u00e4\u00e4t\u00f6ksi\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Vuonna 2021 ilmestyi uusi tutkimus<\/a>, pohjautuen paljon laajempaan muinais-DNA-aineistoon. N\u00e4ytteet olivat per\u00e4isin Etrurian ja etel\u00e4isen Italian asukkailta kahden tuhannen vuoden ajalta (800 eaa. \u2013 1000 jaa.). Anatolialaista perim\u00e4\u00e4 ei t\u00e4ll\u00e4 kertaa etruskeilta l\u00f6ytynyt. Sen sijaan etruskien alkukoti muutti samalle pronssikautiselle arolle mist\u00e4 latinalaistenkin esi\u00e4idit olivat tulleet. Etruskit ovatkin siis asuneet Etruriassa ylimuistoisista ajoista l\u00e4htien ja alueen alkuper\u00e4isasukkaita, kuten Dionysios Halikarnassolainen opetti. Etrurialaiset n\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t uuden tutkimuksen valossa pysyneen etnisesti homogeenisena v\u00e4est\u00f6n\u00e4 aina Rooman keisarikunnan p\u00e4iviin asti, jolloin tapahtuu suuri muutos.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/a><\/figure>\n\n\n\n

Etruskit itse uskoivat, ett\u00e4 jumalat olivat antaneet heid\u00e4n kansalleen kymmenen vuosisataa (saeculum<\/em>) eli miespolvea elinaikaa. Saeculumin <\/em>pituus vaihteli; uusi saeculum <\/em>alkoi, kun viimeinen edellisen saeculumin <\/em>vaihtumisen n\u00e4hnyt kuoli. K\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 saeculumin <\/em>vaihtuminen m\u00e4\u00e4ritettiin ennusmerkkien avulla. Roomalainen kirjailija ja yleisnero Terentius Varro<\/a> (116\u201327 eaa.) kirjoitti<\/a>, ett\u00e4 h\u00e4nen aikansa etruskit uskoivat kahdeksannen saeculumin <\/em>p\u00e4\u00e4ttyv\u00e4n pian, ja viimeisten etruskien kuolevan kun kymmenes on t\u00e4ysi.<\/p>\n\n\n\n

Ja n\u00e4in todellakin k\u00e4vi: viimeiset autonomiset etruskialueet liitettiin Rooman imperiumiin vuonna 27 eaa. Titus Livius sanoi samoihin aikoihin, ett\u00e4 viel\u00e4 h\u00e4nen nuoruudessaan roomalaisille lapsille opetettiin koulussa yleisesti etruskia, mutta nyky\u00e4\u00e4n kaikki opiskelevat vieraana kielen\u00e4 kreikkaa. Viimeiset etruskinkieliset rahat on ly\u00f6ty vuonna 15 eaa., my\u00f6h\u00e4isin etruskinkielinen piirtokirjoitus Volterrasta on ajoitettu vuosiin 10\u201320 jaa. Maaseudulla etruskinkieli saattoi kituuttaa viel\u00e4 ensimm\u00e4isen vuosisadan lopulle asti. Muinaistutkimusta harrastanut keisari Claudius (10 eaa. \u2013 54 jaa.) on viimeinen tunnettu ihminen, joka osasi puhua ja lukea sujuvaa etruskia. On historian julmaa ivaa, ett\u00e4 h\u00e4nen kirjoittamansa 20-osainen etruskien historia (Tyrrhenika<\/em><\/a>) on tyystin kadonnut.<\/p>\n\n\n\n

Keisariajalla Italiaan muutti huomattavia m\u00e4\u00e4ri\u00e4 siirtolaisia it\u00e4isen V\u00e4limeren alueelta. My\u00f6s Etrurian v\u00e4est\u00f6 menett\u00e4\u00e4 aiemman luonteensa ja muuttuu drastisesti monietniseksi: jopa puolet asukkaista n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 olleen it\u00e4iselt\u00e4 v\u00e4limerelt\u00e4 tulleita maahanmuuttajia. T\u00e4lt\u00e4 ajalta on my\u00f6s per\u00e4isin vuoden 2008 tutkimuksessa k\u00e4ytetty mtDNA, mik\u00e4 selitt\u00e4\u00e4 sek\u00e4 yhteyden Anatoliaan ett\u00e4 sen, miksi tutkimuksen kohteilla ei ollut yhteisi\u00e4 sukujuuria Italian alkuper\u00e4iskansojen kanssa. Lis\u00e4ksi kolmella keisariajan aineistoon kuuluneella yksil\u00f6ll\u00e4 oli afrikkalaista perim\u00e4\u00e4: todiste keisariajan Rooman kaukaisista kauppayhteyksist\u00e4 ja ihmisten laajasta liikkuvuudesta. Vuoden 2021 analyysi paljastaa my\u00f6s kansainvaellusaikana maahan tunkeutuneiden vaaleiden lombardien merkitt\u00e4v\u00e4n panoksen Pohjois-Italian asukkaiden perim\u00e4\u00e4n.<\/p>\n\n\n\n

Onko etruskien arvoitus siis nyt ratkennut? Perint\u00f6tekij\u00f6iden osalta ehk\u00e4, mutta selvitt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 j\u00e4\u00e4 yh\u00e4, miten salaper\u00e4iset tyrseeniset kielet s\u00e4ilyiv\u00e4t vuosisatojen ellei \u2013tuhansien ajan isolaattina paljon lukuisempien indoeurooppalaisten kielten ymp\u00e4r\u00f6im\u00e4n\u00e4.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Enigmaattisten etruskien kadonnut sivilisaatio on kiehtonut antiikin ajoista alkaen. Vuosina 900 eaa. \u2013 500 eaa. kukoistaneet etruskit tunnettiin muun muassa korkeasta insin\u00f6\u00f6ritaidostaan, ennustuskyvyist\u00e4\u00e4n, hymy\u00e4vist\u00e4 kuvapatsaistaan ja hunnutetuista jumalistaan. Latinalaiset oppivat etruskeilta muun muassa akveduktien ja holvikaarten salat. Viel\u00e4 Rooman vallan aikana parhaat insin\u00f6\u00f6rit olivat etruskeja. Etruskit, tyrrheenit, tai tuskit, kuten latinalaiset heit\u00e4 usein kutsuivat, ovat … Jatka artikkeliin Uutta tietoa etruskien alkuper\u00e4st\u00e4<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":876,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[7],"tags":[],"class_list":["post-873","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-historia"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/antiikki.taivaansusi.net\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/873","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/antiikki.taivaansusi.net\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/antiikki.taivaansusi.net\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/antiikki.taivaansusi.net\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/antiikki.taivaansusi.net\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=873"}],"version-history":[{"count":9,"href":"https:\/\/antiikki.taivaansusi.net\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/873\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":888,"href":"https:\/\/antiikki.taivaansusi.net\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/873\/revisions\/888"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/antiikki.taivaansusi.net\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/media\/876"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/antiikki.taivaansusi.net\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=873"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/antiikki.taivaansusi.net\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=873"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/antiikki.taivaansusi.net\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=873"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}