{"id":87,"date":"2009-07-02T00:57:09","date_gmt":"2009-07-01T22:57:09","guid":{"rendered":"http:\/\/antiikki.taivaansusi.net\/?p=87"},"modified":"2009-08-07T01:38:13","modified_gmt":"2009-08-06T23:38:13","slug":"antalyan-yot-i","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/antiikki.taivaansusi.net\/?p=87","title":{"rendered":"Antalyan y\u00f6t I: Lyykia"},"content":{"rendered":"<p><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" src=\"https:\/\/antiikki.taivaansusi.net\/wp-content\/uploads\/2009\/07\/cilicia-1.jpg\" class=\"right\" width=\"316\" height=\"237\" \/><a href=\"https:\/\/antiikki.taivaansusi.net\/wp-content\/uploads\/2009\/07\/lycia-et-pamphylia.jpg\" title=\"Lycia et Pamphylia 300 AD\"><img decoding=\"async\" src=\"https:\/\/antiikki.taivaansusi.net\/wp-content\/uploads\/2009\/07\/lycia-et-pamphylia.thumbnail.jpg\" class=\"left\" alt=\"Lycia et Pamphylia 300 AD\" border=\"0\" \/><\/a><\/p>\n<p align=\"justify\"><em>&#8221;Jos viet sokean miehen Lyykiaan, h\u00e4n tiet\u00e4\u00e4 tuoksusta minne h\u00e4n on tullut: v\u00e4kev\u00e4 villiminttu, timjami ja pisteli\u00e4s laventeli lavertelevat sen h\u00e4nelle.&#8221;<\/em> &#8211;<strong>Cevat \u015eakir Kabaa\u011fa\u00e7l\u0131<\/strong><\/p>\n<p align=\"justify\">&nbsp;<\/p>\n<p align=\"justify\">It\u00e4isell\u00e4 V\u00e4limerell\u00e4, Anatolian etel\u00e4npuoleisella rannikolla oli Lyykian maa. Kreikkalaisen historiankirjoituksen is\u00e4 Herodotos satuili (<a href=\"http:\/\/www.perseus.tufts.edu\/cgi-bin\/ptext?lookup=Hdt.+1.173.1\"><em>Historiateos <\/em>i,173<\/a>) sen saaneen nimens\u00e4 <a href=\"http:\/\/fi.wikipedia.org\/wiki\/Lykos_(Pandionin_poika)\">Lykokselta, Pandionin pojalta<\/a>, ja tavalla mik\u00e4 ei eroa yhdest\u00e4k\u00e4\u00e4n muusta perustajamyytist\u00e4. Lykos tarkoittaa kreikaksi sutta ja vuorenrinnett\u00e4 alas sy\u00f6ksyv\u00e4\u00e4 puroa, mutta <em>susien maa<\/em> lienee kreikkalaiseen korvaan istuva v\u00e4\u00e4nn\u00f6s maan muinaisesta nimest\u00e4 <em><a href=\"https:\/\/www.courses.psu.edu\/cams\/cams400w_aek11\/www\/lukka.htm\"><strong>Lukka<\/strong><\/a><\/em>.<\/p>\n<p align=\"justify\"><em>Lukka <\/em>oli merivalta jo varhaispronssikaudella; se oli riitt\u00e4v\u00e4n voimakas tullakseen mainituksi faraon vihollisten joukossa. Heettil\u00e4isi\u00e4 he eiv\u00e4t olleet, egyptil\u00e4isiksi he eiv\u00e4t tahtoneet tulla, joten he p\u00e4\u00e4ttiv\u00e4t olla lyykialaisia ja s\u00e4ilyttiv\u00e4t sek\u00e4 oman kielens\u00e4 ett\u00e4 kirjaimistonsa aina kolmannelle vuosisadalle eaa. asti, jolloin kansainv\u00e4linen kreikka eli <em>koin\u0113 <\/em>syrj\u00e4ytti sen. Poliittisesti Lyykia tasapainotteli Persian ja Kreikan v\u00e4lill\u00e4, sen mukaan kuka oli niskan p\u00e4\u00e4ll\u00e4. Aleksanteri Suuren seuraajat taistelivat Lyykiasta ankarasti. Lopulta roomalaiset tulivat v\u00e4liin ja vuonna 168 eaa. palauttivat Lyykian itsen\u00e4isyyden. Lyykian liittovaltio sai demokraattisen ja federalistisen perustuslain joka pysyi voimassa my\u00f6s sen j\u00e4lkeen kun Lyykiasta muodostettiin Rooman provinssi vuonna 43.<\/p>\n<p align=\"justify\">J\u00e4lkimm\u00e4iseen vaikutti vahvasti se ett\u00e4 itsen\u00e4iset ja itsep\u00e4iset lyykialaiset olivat <em>merisusia<\/em>, pahamaineisia kaappareita ja merirosvoja joita Pompeius Magnuksenkin oli t\u00e4ytynyt l\u00e4ksytt\u00e4\u00e4. Mutta samaan aikaan Lyykia oli my\u00f6s Anatolian Sveitsi: Ahkerien ja ylpeiden ihmisten asuttama vauras, puolueeton vuoristomaa. Lyykian kaupunkien liitto unohtuisi vasta nelj\u00e4 vuosisataa my\u00f6hemmin, jolloin keisari Theodosiuksen aloittama aluehallinnon uudelleenj\u00e4rjestely eteni it\u00e4iselle V\u00e4limerelle. Kansalaisten demokraattiset pyrinn\u00f6t olivat kuolleet jo aikaisemmin. Samalla maa kristillistyi. Lyykian p\u00e4\u00e4kaupungin Myran piispa <strong><a href=\"http:\/\/fi.wikipedia.org\/wiki\/Nikolaos_Ihmeidentekij%C3%A4\">Nikolaos Ihmeidentekij\u00e4<\/a><\/strong> h\u00e4mm\u00e4stytti kansaa hyv\u00e4ntekev\u00e4isyydell\u00e4\u00e4n ja sai kreikkalaisessa kansanperinteess\u00e4 joulupukin roolin. Nikolaoksen pyhimyskultti alkoi levit\u00e4 yht\u00e4 nopeasti kuin Anatolian Suuren \u00c4idin pakanallinen kultti aikoinaan. It\u00e4isessa kirkossa <a href=\"http:\/\/www.finlit.fi\/tietopalvelu\/juhlat\/joulu\/nikolaus.htm\">Pyh\u00e4 Nikolaos<\/a> j\u00e4ikin j\u00e4lkeen vain Neitsyt Mariasta, Anatolian \u00e4itijumalattaren uudesta inkarnaatiosta.<\/p>\n<p align=\"justify\">Niin Lyykian el\u00e4m\u00e4 kulki rauhaisesti puolip\u00e4iv\u00e4n korkeudelle yl\u00f6s ja kallistui rauhallisesti alas illan lepoon monen tuhannen kultaisen auringon kiert\u00e4ess\u00e4, kunnes vuonna 809 islaminuskoisten kalifi Harun al-Rashid valloitti v\u00e4h\u00e4ksi aikaa koko maan. P. Nikolaoksen haudan j\u00e4\u00e4minen v\u00e4\u00e4r\u00e4uskoisten k\u00e4siin innoitti napolilaisen<em> Johannes Diaconuksen<\/em> kirjoittamaan pyhimyksest\u00e4 mielikuvituksellisen hagiografian <em>Vita S. Nicolai<\/em>, joka sai yht\u00e4 ennenn\u00e4kem\u00e4tt\u00f6m\u00e4n suosion. P. Nikolaoksen kultti jatkoi voittokulkuaan. H\u00e4nen ihmeit\u00e4tekev\u00e4 ruumiinsa lep\u00e4si haudassaan Myrassa, jossa munkit annostelivat h\u00e4nen ruumiistaan erittyv\u00e4\u00e4 pyh\u00e4\u00e4 <em>mannaa.<\/em> Ja j\u00e4lleen palaamme mereen ja susiin: Lyykian suuri poika P. Nikolaos on paitsi lasten, my\u00f6s susien, rosvojen ja merenk\u00e4vij\u00f6iden suojeluspyhimys.<\/p>\n<p align=\"justify\">Italiassa apulialaisen Barin kaupungin asukkaat olivat v\u00e4hint\u00e4\u00e4n yht\u00e4 ylpeit\u00e4 ry\u00f6v\u00e4riperinteest\u00e4\u00e4n kuin lyykialaiset. Vaan rutik\u00f6yh\u00e4lt\u00e4 Barilta puuttui se t\u00e4rkein, mik\u00e4 keskiajalla antoi kaupungille henkist\u00e4 ja aineellista p\u00e4\u00e4omaa: Oma pyhimys. Onneksi sattui niin, ett\u00e4 P. Nikolaoksen hauta Myrassa joutui j\u00e4lleen muslimeille, t\u00e4ll\u00e4 kertaa turkkilaisille <em>seld\u017eukeille.<\/em> Barin asukkaat keksiv\u00e4t ry\u00f6st\u00e4\u00e4 Nikolaoksen reliikit itselleen. He l\u00e4hettiv\u00e4t asialle kaksi kauppiasta, jotka munkeiksi naamioituneena tunkeutuivat y\u00f6n pimeydess\u00e4 luostariin ja kilkuttivat tiens\u00e4 <a href=\"http:\/\/upload.wikimedia.org\/wikipedia\/commons\/c\/c3\/Grab_Nikolaus.jpg\">sarkofagin<\/a> l\u00e4pi. Pyhimys ei est\u00e4nyt konnanty\u00f6t\u00e4, joten sit\u00e4 pidettiin varmana todisteena teon jumalallisesta mielisuosiosta. Siit\u00e4 l\u00e4htien Lyykian P. Nikolaos on maannut Barin <a href=\"http:\/\/en.wikipedia.org\/wiki\/Basilica_di_San_Nicola_(Bari)\"><strong><em>San Nicolan<\/em><\/strong><\/a> kirkossa, jossa <em>mafiosi<\/em> rukoilevat h\u00e4nt\u00e4 t\u00e4n\u00e4kin p\u00e4iv\u00e4n\u00e4.<\/p>\n<p align=\"justify\">Pyhimys meni, merirosvot palasivat. Lyykian kallioiset poukamat tarjosivat loistavia tukikohtia johanniittaritareille, jotka ry\u00f6stiv\u00e4t niin muslimeja kuin kristittyj\u00e4kin. Sodat arabeja vastaan olivat autioittaneet l\u00e4hes koko maan. T\u00e4h\u00e4n tyhji\u00f6\u00f6n tulivat turkkilaiset, mutta hek\u00e4\u00e4n eiv\u00e4t pitk\u00e4\u00e4n aikaan uskaltautuneet rannikoille asumaan. He j\u00e4iv\u00e4t kukkuloille nauttimaan vehmaista metsist\u00e4, mets\u00e4st\u00e4m\u00e4\u00e4n <strong><a href=\"http:\/\/fi.wikipedia.org\/wiki\/Aavikkoilves\">aavikkoilveksi\u00e4<\/a><\/strong> ja runoilemaan tuhansista tuoksuvista yrteist\u00e4. Pikku hiljaa mets\u00e4t hupenivat, pedot k\u00e4viv\u00e4t v\u00e4hiin ja merirosvojen tilalle tuli modernin aikamme vitsaus, massaturismi. Mutta ilma, toivoakseni, tuoksuu yh\u00e4.<\/p>\n<ul>\n<li>\u00a0<a href=\"http:\/\/books.google.fi\/books?id=EgQOAAAAQAAJ&amp;printsec=frontcover&amp;source=gbs_navlinks_s\">Jan Bremmer: <em>Wolves and werewolves in Greek Thought<\/em><\/a><\/li>\n<li><a href=\"https:\/\/www.courses.psu.edu\/cams\/cams400w_aek11\/www\/lukka.htm\">Ann Killebrew, Daniel Mack:<em> The Lukka<\/em><\/a><\/li>\n<\/ul>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>&#8221;Jos viet sokean miehen Lyykiaan, h\u00e4n tiet\u00e4\u00e4 tuoksusta minne h\u00e4n on tullut: v\u00e4kev\u00e4 villiminttu, timjami ja pisteli\u00e4s laventeli lavertelevat sen h\u00e4nelle.&#8221; &#8211;Cevat \u015eakir Kabaa\u011fa\u00e7l\u0131 &nbsp; It\u00e4isell\u00e4 V\u00e4limerell\u00e4, Anatolian etel\u00e4npuoleisella rannikolla oli Lyykian maa. Kreikkalaisen historiankirjoituksen is\u00e4 Herodotos satuili (Historiateos i,173) sen saaneen nimens\u00e4 Lykokselta, Pandionin pojalta, ja tavalla mik\u00e4 ei eroa yhdest\u00e4k\u00e4\u00e4n muusta perustajamyytist\u00e4. Lykos &hellip; <a href=\"https:\/\/antiikki.taivaansusi.net\/?p=87\" class=\"more-link\">Jatka artikkeliin <span class=\"screen-reader-text\">Antalyan y\u00f6t I: Lyykia<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[20,7],"tags":[],"class_list":["post-87","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-anatolia","category-historia"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/antiikki.taivaansusi.net\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/87","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/antiikki.taivaansusi.net\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/antiikki.taivaansusi.net\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/antiikki.taivaansusi.net\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/antiikki.taivaansusi.net\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=87"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/antiikki.taivaansusi.net\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/87\/revisions"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/antiikki.taivaansusi.net\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=87"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/antiikki.taivaansusi.net\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=87"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/antiikki.taivaansusi.net\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=87"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}