{"id":85,"date":"2009-06-02T19:22:58","date_gmt":"2009-06-02T17:22:58","guid":{"rendered":"http:\/\/antiikki.taivaansusi.net\/?p=85"},"modified":"2021-05-03T14:05:45","modified_gmt":"2021-05-03T12:05:45","slug":"in-hoc-signo-vinces","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/antiikki.taivaansusi.net\/?p=85","title":{"rendered":"In hoc signo vinces"},"content":{"rendered":"<p><img decoding=\"async\" src=\"https:\/\/antiikki.taivaansusi.net\/wp-content\/uploads\/2009\/06\/as-constantine-xr_ric_vii_019.jpg\" alt=\"Labarum-raha\" border=\"0\" \/><\/p>\n<p align=\"justify\"><em>Konstantinus I:n ly\u00f6tt\u00e4m\u00e4 <a href=\"http:\/\/en.wikipedia.org\/wiki\/Follis\">pronssiraha<\/a> vuodelta 337 jKr, k\u00e4\u00e4nt\u00f6puolella uusi sotamerkki <\/em>Labarum<em>. Kuva: <a href=\"http:\/\/www.cngcoins.com\/\">CNG Coins<\/a>.<\/em><\/p>\n<p align=\"justify\">27. p\u00e4iv\u00e4 lokakuuta vuonna 312 kaksi vallantavoittelijaa kohtasi toisensa Roomaan johtavalla Milviuksen sillalla. Kummankin is\u00e4 oli ollut Rooman keisari. Toinen heist\u00e4 oli <a href=\"http:\/\/en.wikipedia.org\/wiki\/Constantine_I\"><strong>Flavius Constantinus<\/strong><\/a>, jolla oli puolellaan Gallian, Britannian ja Germanian kaupunkien tuki. H\u00e4nt\u00e4 odottamassa oli <a href=\"http:\/\/en.wikipedia.org\/wiki\/Maxentius\"><strong>Marcus Aurelius Valerius Maxentius<\/strong><\/a>, joka hallitsi Italiaa, Sisiliaa ja pohjois-Afrikkaa. Edess\u00e4 oli ratkaisutaistelu, siit\u00e4 ei kell\u00e4\u00e4n ollut ep\u00e4ilyst\u00e4. Taistelua edelt\u00e4v\u00e4n\u00e4 p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 kumpikin osapuoli pyrki saamaan korkeampien voimien tuen itselleen.<\/p>\n<p align=\"justify\">Maxentius, vakaumuksellinen polyteisti, k\u00e4ski avata Apollon temppeliss\u00e4 Palatinus-kukkulalla s\u00e4ilytett\u00e4v\u00e4t <a href=\"http:\/\/en.wikipedia.org\/wiki\/Sibylline_Books\">Sibyllan oraakkelikirjat<\/a>, joista vuosisatojen ajan oli h\u00e4d\u00e4n hetkell\u00e4 haettu apua tiukassa tilanteessa. Oraakkeli loihe lausumaan: <em>&#8221;Rooman vihollinen tulee tuhoutumaan&#8221;<\/em>. Vakuuttuneena Maxentius marssi joukkoineen kaupungin muurien suojasta kohdatakseen vihollisensa kasvoista kasvoihin. Mutta samana y\u00f6n\u00e4 Konstantinus oli n\u00e4hnyt unen jonka innoittamana h\u00e4n k\u00e4ski kaikkien sotilaidensa maalata kilpiins\u00e4 maagisen monogrammin \u2627, yht\u00e4 kuin <em>Khii<\/em> (<a title=\"Khii\" href=\"http:\/\/fi.wikipedia.org\/wiki\/Khii\">\u03c7<\/a>) ja <em>Rhoo<\/em> (<a title=\"Rhoo\" href=\"http:\/\/fi.wikipedia.org\/wiki\/Rhoo\">\u03c1<\/a>): <span lang=\"el\" xml:lang=\"el\">\u03a7\u03a1\u0399\u03a3\u03a4\u039f\u03a3, eli Kristus. Kumpikin armeija taisteli koko p\u00e4iv\u00e4n urheasti, mutta Jumalan tahdosta Konstantinus lopulta voitti. Tai n\u00e4in meille kertoo aikalaiskirjailija ja kristitty apologeetta <strong>Lactantius<\/strong> (<a href=\"http:\/\/www.ucalgary.ca\/~vandersp\/Courses\/texts\/lactant\/lactpers.html#XLIV\"><em>De mortibus persecutorum, 44<\/em><\/a>), joka kirjoitti teoksensa <em>Vainoojien kuolemasta<\/em> heti seuraavana vuonna. <\/span><\/p>\n<p align=\"justify\">Konstantinuksesta tuli keisari ja h\u00e4nen p\u00e4\u00e4t\u00f6ksell\u00e4\u00e4n Kristus-monogrammi syrj\u00e4ytti Juppiterin kotkat ja salamat muuttuen Rooman valtakunnan sotamerkiksi, <em>Labarum<\/em>iksi.\u00a0 Mutta mit\u00e4 todella tapahtui kohtalokkaana vuonna 312, joka muutti symboliikan historian? <strong>Eusebios Kesarealaisen <\/strong><a href=\"http:\/\/www.newadvent.org\/fathers\/250109.htm\"><em>Kirkkohistoriassa<\/em><\/a> ei mainita unta eik\u00e4 ihmett\u00e4. Kun h\u00e4nell\u00e4 parikymment\u00e4 vuotta my\u00f6hemmin oli tilaisuus kirjoittaa keisaria imarteleva el\u00e4m\u00e4kerta (<a href=\"http:\/\/www.fordham.edu\/halsall\/basis\/vita-constantine.html\"><em>Vita Constantini<\/em><\/a>), Eusebios kertoo Konstantinuksen jo marssiessaan Gallian l\u00e4pi Italiaan miettineen, miten onnettomuudet ovat kohdanneet sotap\u00e4\u00e4llik\u00f6it\u00e4 jotka ovat kutsuneet avukseen monia jumalia, ja p\u00e4\u00e4tt\u00e4nyt turvautua yhteen ainoaan jumalaan. Pian p\u00e4\u00e4t\u00f6ksens\u00e4 j\u00e4lkeen h\u00e4n oli n\u00e4hnyt taivaalla auringossa ristin ja kreikankielisen tekstin: \u03a4\u03bf\u03cd\u03c4\u03c9 \u039d\u03af\u03ba\u03b1! &#8211; t\u00e4ll\u00e4 merkill\u00e4\u00a0 olet voittava.<\/p>\n<p align=\"justify\">T\u00e4m\u00e4n my\u00f6h\u00e4isen lis\u00e4yksen l\u00e4hde saattaa olla Konstantinus itse, sen j\u00e4lkeen kun h\u00e4n oli vanhemmalla i\u00e4ll\u00e4 k\u00e4\u00e4ntynyt kristityksi. Tied\u00e4mme n\u00e4et varmasti ett\u00e4 vuonna 309 Konstantinus sai ilmestyksen, mutta Apollo-jumalalta, sill\u00e4 se mainitaan vain pari viikkoa my\u00f6hemmin Konstantinukselle Trieriss\u00e4 (Augusta Treverorum) esitetyss\u00e4 ylistyspuheessa (<span style=\"font-style: italic;\">Panegyrici Latini<\/span> 7 (6) 21.4-5). Konstantinuksen omistautumisen Augustuksen suojelijalle ja Auringon jumalalle Apollo Sol Invictukselle vahvistavat my\u00f6s rahat. Vuonna 313 ly\u00f6dyiss\u00e4 kultarahoissa Konstantinus esiintyy <a href=\"http:\/\/en.wikipedia.org\/wiki\/File:Constantine_multiple_CdM_Beistegui_233.jpg\">Voittamattoman Auringon jumalallisessa suojeluksessa<\/a>.<\/p>\n<p align=\"justify\"><img decoding=\"async\" class=\"right\" src=\"https:\/\/antiikki.taivaansusi.net\/wp-content\/uploads\/2009\/06\/chirho.png\" alt=\"Labarum\" \/><\/p>\n<p align=\"justify\">Konstantinuksen ei tarvinnut olla kristitty jo vuonna 312 k\u00e4ytt\u00e4\u00e4kseen \u2627-monogrammia; sit\u00e4 oli vuosikymmenien ajan k\u00e4ytetty auringonjumala Sol Invictuksen kultissa. Polyteistit lukivat sen toisin: Aurinkoa symboloivaan kuusisakaraiseen t\u00e4hteen oli lis\u00e4tty k\u00e4\u00e4nteinen C kuunsirpiksi (A. Sch\u00fctze, <span style=\"font-style: italic;\">Mithrasmysterien und Urchristentum<\/span>, 1972). My\u00f6s kreikkalaiset kirjurit k\u00e4yttiv\u00e4t ennen ajanlaskun alkua rutiininomaisesti \u2627-symbolia marginaaleissa kiinnitt\u00e4\u00e4kseen huomiota erityisen merkitt\u00e4v\u00e4\u00e4n kappaleeseen: Khii ja Rhoo luetaan t\u00e4ss\u00e4 tapauksessa <em>khr\u0113ston<\/em>, &#8221;hyv\u00e4\u00e4&#8221; (M. Grant, <em>The Emperor Constantine<\/em>, 1993).<\/p>\n<p align=\"justify\">Symbolin valinta osoitti Konstantinukselta harvinaislaatuista poliittista pelisilm\u00e4\u00e4: H\u00e4n saattoi samaan aikaan esiinty\u00e4 sek\u00e4 kristittyjen ett\u00e4 perinteisen uskonnon esitaistelijana. Samaten t\u00e4m\u00e4 alunperin auringonjumalalle vihitty sotilas saattoi my\u00f6hemm\u00e4ll\u00e4 i\u00e4ll\u00e4 k\u00e4\u00e4nty\u00e4 kristityksi vaikuttamatta takink\u00e4\u00e4nt\u00e4j\u00e4lt\u00e4. Vai onko t\u00e4m\u00e4 liian kyyninen tulkinta? Pit\u00e4isik\u00f6 meid\u00e4n paremminkin n\u00e4hd\u00e4 Konstantinus syv\u00e4sti uskonnollisena, mutta ep\u00e4varmana etsij\u00e4n\u00e4? Lactantius kertoo n\u00e4et my\u00f6s Konstantinuksen toisen kilpakumppanin keisari <a href=\"http:\/\/en.wikipedia.org\/wiki\/Licinius\"><strong>Liciniuksen<\/strong><\/a> n\u00e4hneen samanlaisen enneunen, jonka perusteella h\u00e4n rukoili tuekseen <em>Korkeinta Jumalaa<\/em>. Suuri osa Rooman valtakunnan ylimyksist\u00e4 n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 olleen t\u00e4h\u00e4n maailmanaikaan vakuuttuneita jonkunlaisen korkeimman jumalan olemassaolosta, olivatpa sitten kristittyj\u00e4, uusplatonisteja tai auringonpalvojia. Se ainakin on varmaa, ett\u00e4 kirkkohistorian yll\u00e4pit\u00e4m\u00e4 perinteinen <em>pakanuus vs. kristinusko<\/em> -vastakkainasettelu antaa turhan mustavalkoisen kuvan my\u00f6h\u00e4isantiikin hengellisest\u00e4 el\u00e4m\u00e4st\u00e4.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Konstantinus I:n ly\u00f6tt\u00e4m\u00e4 pronssiraha vuodelta 337 jKr, k\u00e4\u00e4nt\u00f6puolella uusi sotamerkki Labarum. Kuva: CNG Coins. 27. p\u00e4iv\u00e4 lokakuuta vuonna 312 kaksi vallantavoittelijaa kohtasi toisensa Roomaan johtavalla Milviuksen sillalla. Kummankin is\u00e4 oli ollut Rooman keisari. Toinen heist\u00e4 oli Flavius Constantinus, jolla oli puolellaan Gallian, Britannian ja Germanian kaupunkien tuki. H\u00e4nt\u00e4 odottamassa oli Marcus Aurelius Valerius Maxentius, joka &hellip; <a href=\"https:\/\/antiikki.taivaansusi.net\/?p=85\" class=\"more-link\">Jatka artikkeliin <span class=\"screen-reader-text\">In hoc signo vinces<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[7,17],"tags":[],"class_list":["post-85","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-historia","category-uskonto"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/antiikki.taivaansusi.net\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/85","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/antiikki.taivaansusi.net\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/antiikki.taivaansusi.net\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/antiikki.taivaansusi.net\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/antiikki.taivaansusi.net\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=85"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/antiikki.taivaansusi.net\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/85\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":804,"href":"https:\/\/antiikki.taivaansusi.net\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/85\/revisions\/804"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/antiikki.taivaansusi.net\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=85"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/antiikki.taivaansusi.net\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=85"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/antiikki.taivaansusi.net\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=85"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}