{"id":813,"date":"2021-06-29T10:23:25","date_gmt":"2021-06-29T08:23:25","guid":{"rendered":"http:\/\/antiikki.taivaansusi.net\/?p=813"},"modified":"2024-03-27T12:52:52","modified_gmt":"2024-03-27T10:52:52","slug":"ihonvari-ja-rotu-antiikin-aikana","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/antiikki.taivaansusi.net\/?p=813","title":{"rendered":"Ihonv\u00e4ri ja rotu antiikin aikana"},"content":{"rendered":"\n
\n

”Piittaamattomuuteni sinusta, oi Caesar,
on sit\u00e4 luokkaa etten edes tied\u00e4
oletko tumma vai valkoinen.”
\u2013 Catullus, 93<\/p>\n<\/blockquote>\n\n\n\n

Englanninkielisill\u00e4 alustoilla t\u00f6rm\u00e4\u00e4 nyky\u00e4\u00e4n usein kysymykseen, ”mit\u00e4 rotua antiikin roomalaiset ja kreikkalaiset olivat?” Kysymys heijastelee vahvasti Yhdysvalloissa ja Isossa-Britanniassa k\u00e4yt\u00e4v\u00e4\u00e4 v\u00e4ittely\u00e4 rodusta, rodullistamisesta ja ihonv\u00e4rist\u00e4. Nykyisill\u00e4 valkoisuuden ja v\u00e4rillisyyden kategorioilla on vain v\u00e4h\u00e4n tekemist\u00e4 perinteisen (ja nyky\u00e4\u00e4n vanhentuneen) antropologisen rotujaottelun kanssa. Viel\u00e4 v\u00e4hemm\u00e4n kysymys on mill\u00e4\u00e4n tavalla mielek\u00e4s antiikin Rooman ja Kreikan n\u00e4k\u00f6kulmasta. <\/p>\n\n\n

\n
\"\"\/
Pariskunnan muotokuva Pompeista.
Museo Archeologico Nazionale di Napoli<\/em>, 1. vuosisata<\/figcaption><\/figure>\n<\/div>\n\n\n

Muinaisten ihmisten ulkon\u00e4k\u00f6\u00e4 voidaan l\u00e4hesty\u00e4 kolmea tiet\u00e4. Ensinn\u00e4kin on antiikin ajalta s\u00e4ilyneet muotokuvat, jotka parhaimmillaan ovat eritt\u00e4in realistisia. Toiseksi on antiikin kirjailijoiden v\u00e4litt\u00e4m\u00e4t kuvailut. Kummassakin tapauksessa on huomioitava kulttuuriset konventiot: kuvaamisen tavat ja sanojen merkitysten erot. Kolmas ja kaikkein tuorein l\u00e4hde on s\u00e4ilyneist\u00e4 ihmisj\u00e4\u00e4nn\u00f6ksist\u00e4 tehdyt DNA-analyysit.<\/p>\n\n\n\n

S\u00e4ilyneiden muotokuvien perusteella voi sanoa antiikin ajan roomalaisten ja kreikkalaisten n\u00e4ytt\u00e4neen suuressa m\u00e4\u00e4rin samanlaiselta kuin nykyp\u00e4iv\u00e4nkin V\u00e4limeren alueen ihmiset: Pitk\u00e4 nen\u00e4, tumma tukka ja silm\u00e4t, ihonv\u00e4ri vaaleahko tai p\u00e4ivettynyt. Aikakauden ihminen ei itse antanut ihonv\u00e4rille tai rodulle sellaista merkityst\u00e4 kuin nykyp\u00e4iv\u00e4n ihmisill\u00e4 on tapana. Sek\u00e4 antiikin kuvataiteessa ett\u00e4 kirjallisuudessa ihonv\u00e4riin liittyi toisenlaisia, sukupuoleen, ik\u00e4\u00e4n ja yhteiskuntaluokkaan liittyvi\u00e4 konnotaatioita. <\/p>\n\n\n\n

Tummuus, auringon paahtama p\u00e4ivettyneisyys, assosioitui ihmisten mieliss\u00e4 ik\u00e4\u00e4n, kokemukseen ja miehekk\u00e4isiin ulkot\u00f6ihin. Kirjallisuudessa Odysseuksen sanotaan olleen tummaihoinen (melanchroi\u0113s<\/em>), mill\u00e4 tarkoitetaan ”eritt\u00e4in ruskettunutta”. Ruskettuneisuus kertoo lukijalle, ett\u00e4 Odysseus oli miehek\u00e4s, sodan ja jatkuvan ulkoilmael\u00e4m\u00e4n karaisema uros, vanha, viisas ja kokenut. H\u00e4nen tummuutensa ei viittaa mill\u00e4\u00e4n tavalla etniseen alkuper\u00e4\u00e4n.<\/p>\n\n\n\n

Vastaavasti kalpeaihoisuus viittaa kulttuurisesti nuoruuteen, kokemattomuuteen ja feminiinisyyteen. Aristofaneen komediassa Naishallitus<\/em> nuortamiest\u00e4, joka ehdottaa ett\u00e4 kaupunki pit\u00e4isi antaa naisten hallittavaksi, kuvataan hipi\u00e4lt\u00e4\u00e4n vitivalkoiseksi. Kalpeus paljastaa h\u00e4net kokemattomaksi m\u00e4rk\u00e4korvaksi. Ylh\u00e4isten naisten oletettiin suojelevan hipi\u00e4\u00e4ns\u00e4 auringolta ja pysyv\u00e4n nuorekkaan kalpeina. Ruskettunut nainen oli alhainen ty\u00f6l\u00e4inen, kalpeana sis\u00e4t\u00f6iss\u00e4 kirjojen ja numeroiden kanssa puuhasteleva virkamies heikko ja naismainen. <\/p>\n\n\n

\n
\"\"\/
Pohjois-Afrikkalaisen Septimius Severuksen, h\u00e4nen syyrialaisen vaimonsa Julia Domnan ja lastensa Getan (poistettu) ja Caracallan muotokuva. Julia Domna on kuvattu ylh\u00e4isnaisen arvolle sopivasti vaaleana, kun taas Septimius Severus i\u00e4kk\u00e4\u00e4n\u00e4 sotilaana hyvin p\u00e4ivettyneen\u00e4. Lapset ovat ihonv\u00e4rilt\u00e4\u00e4n yht\u00e4 kalpeita kuin \u00e4itins\u00e4, koska he ovat nuoria. <\/figcaption><\/figure>\n<\/div>\n\n\n

Antiikin kreikkalaiset ja roomalaiset k\u00e4yttiv\u00e4t muutenkin v\u00e4reihin liittyvi\u00e4 sanoja eri tavalla kuin me. Viini on tummaa<\/em>, hunaja vihre\u00e4\u00e4<\/em>, rauta sinist\u00e4<\/em>. Latinassa on kaksi sanaa valkoiselle ja mustalle. Albus <\/em>on kalpea mattavalkea, candidus<\/em> kirkkaan hohtavan valkoinen. Virkaa tavoittelevasta henkil\u00f6st\u00e4 k\u00e4ytetty sivistyssana kandidaatti <\/em>juontaa muuten juurensa poliittisten ehdokkaiden k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4\u00e4n kirkkaan valkoiseen toogaan (toga candida<\/em>). Ater <\/em>tarkoittaa mattamustaa, niger <\/em>taas kiilt\u00e4v\u00e4\u00e4 mustaa.<\/p>\n\n\n\n

Toki antiikin ajan ihmiset olivat tietoisia elinymp\u00e4rist\u00f6ns\u00e4 kulttuurien ja etnisyyksien moninaisuudesta. Silloin kun antiikin kirjailijat kuvailivat kansoja, ihon v\u00e4ri oli vain yksi ominaisuus muiden joukossa. Etiopialaisia luonnehdittiin tummiksi, litte\u00e4nen\u00e4isiksi ja k\u00e4kk\u00e4r\u00e4tukkaisiksi, traakialaisia taas punatukkaisiksi ja sinisilm\u00e4isiksi. Tacitukselle siluurien heimon kihara tukka vihjasi espanjalaiseen alkuper\u00e4\u00e4n ja brittien kullanpunervat hiukset sukulaisuuteen germaanien kanssa.<\/p>\n\n\n

\n
\"\"\/
Kaksikasvoinen kreikkalainen vaasi (aryballos<\/em>). Vasemmanpuoleinen ”etiopialainen” on kuvattu selv\u00e4sti negridisin piirtein, oikeanpuoleinen nainen taas v\u00e4limerentyyppisesti. Louvre<\/em>, 500-luku eaa.<\/figcaption><\/figure>\n<\/div>\n\n\n

Viime vuosina tehdyt DNA-tutkimukset avaavat toisenlaisen ikkunan muinaisten ihmisten alkuper\u00e4n tarkkailuun. Stanfordin, Wienin ja Rooman La Sapienzan yliopistojen vuonna 2019 julkaisema tutkimus<\/a> Rooman kaupungin asukkaiden perim\u00e4st\u00e4 vahvisti sen kirjallisuudesta tunnetun tosiasian, ett\u00e4 Rooman kaupunkiin suuntautui keisariajalla massiivista siirtolaisuutta. <\/p>\n\n\n\n

Tasavallan aikana kaupunkilaiset n\u00e4ytt\u00e4ytyiv\u00e4t DNA-tutkimuksissa samanlaisilta kuin Italian niemimaan muutkin asukkaat, mutta keisariajalla kaupungin asujamisto muuttui siirtolaisuuden vuoksi it\u00e4isen V\u00e4limeren ja L\u00e4hi-id\u00e4n tyyppiseksi. Rooman valtakunnan luhistuttua kaupungin v\u00e4kiluku romahti murto-osaan entisest\u00e4\u00e4n ja kaupungin asukkaiden perim\u00e4 palautui voittopuolisesti l\u00e4nsieurooppalaiseksi.<\/p>\n\n\n\n

Rotu ja ihonv\u00e4ri ovat k\u00f6mpel\u00f6j\u00e4 tapoja kuvata ihmisten v\u00e4lisi\u00e4 eroja. Vaikka antiikin kreikkalaiset ja roomalaiset eiv\u00e4t jaotelleetkaan ihmisi\u00e4 samoin perustein kuin me, se ei tehnyt heid\u00e4n maailmastaan yht\u00e4\u00e4n v\u00e4hemm\u00e4n monimuotoista.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

”Piittaamattomuuteni sinusta, oi Caesar,on sit\u00e4 luokkaa etten edes tied\u00e4oletko tumma vai valkoinen.”\u2013 Catullus, 93 Englanninkielisill\u00e4 alustoilla t\u00f6rm\u00e4\u00e4 nyky\u00e4\u00e4n usein kysymykseen, ”mit\u00e4 rotua antiikin roomalaiset ja kreikkalaiset olivat?” Kysymys heijastelee vahvasti Yhdysvalloissa ja Isossa-Britanniassa k\u00e4yt\u00e4v\u00e4\u00e4 v\u00e4ittely\u00e4 rodusta, rodullistamisesta ja ihonv\u00e4rist\u00e4. Nykyisill\u00e4 valkoisuuden ja v\u00e4rillisyyden kategorioilla on vain v\u00e4h\u00e4n tekemist\u00e4 perinteisen (ja nyky\u00e4\u00e4n vanhentuneen) antropologisen rotujaottelun kanssa. … Jatka artikkeliin Ihonv\u00e4ri ja rotu antiikin aikana<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[7],"tags":[],"class_list":["post-813","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-historia"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/antiikki.taivaansusi.net\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/813","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/antiikki.taivaansusi.net\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/antiikki.taivaansusi.net\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/antiikki.taivaansusi.net\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/antiikki.taivaansusi.net\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=813"}],"version-history":[{"count":17,"href":"https:\/\/antiikki.taivaansusi.net\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/813\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":870,"href":"https:\/\/antiikki.taivaansusi.net\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/813\/revisions\/870"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/antiikki.taivaansusi.net\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=813"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/antiikki.taivaansusi.net\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=813"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/antiikki.taivaansusi.net\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=813"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}