{"id":8,"date":"2003-06-10T14:10:00","date_gmt":"2003-06-10T12:10:00","guid":{"rendered":"http:\/\/antiikki.taivaansusi.net\/?p=8"},"modified":"2011-06-27T16:49:44","modified_gmt":"2011-06-27T14:49:44","slug":"ilmestyskirja","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/antiikki.taivaansusi.net\/?p=8","title":{"rendered":"Ilmestyskirja"},"content":{"rendered":"
\n

Coppolan Apocalypse Now<\/a> -elokuvan suuri jumalhahmo, eversti Walter E. Kurtz, ei ole vailla historiallista esikuvaansa. H\u00e4n on Roman von Ungern-Sternberg<\/strong> (1885-1920). Aito Baltian saksalainen paroni, 12. vuosisadan saksalaisritareiden perillinen, syntyi Virossa ja tuli kolmenkymmenen kolmen i\u00e4ss\u00e4 Mongolian ruhtinaaksi.<\/p>\n

\nH\u00e4n muistutti v\u00e4litt\u00f6m\u00e4sti mieleeni suomalaisen Gustav Ramstedtin<\/strong>, jonka ”Seitsem\u00e4n retke\u00e4 it\u00e4\u00e4n” on korkeimman luokan nojatuolimatkailua. Ramstedt teki matkansa vuosikymmen ennen von Ungern-Sternbergi\u00e4, vuosina 1898-1912. Ramstedt tutustui silloin mongoliylimyst\u00f6\u00f6n, jonka huolenaiheena oli maahan tulvivat kiinalaiset uudisasukkaat – maa oli Kiinan hallinnassa kuvernementtina.<\/p>\n

\nRamstetd kertoi heille Suomen autonomiasta Ven\u00e4j\u00e4n alaisuudessa; yh\u00e4 uusia ruhtinaita pyysi h\u00e4nen puheilleen, mahdollisimman salaisesti ettei kiinalainen kuvern\u00f6\u00f6ri p\u00e4\u00e4ssyt vehkeilyst\u00e4 jyv\u00e4lle. Ramstetd lahjoitti Handu Wang -nimiselle ruhtinaalle taskukokoisen saksalaisen maailmankartaston. Vuonna 1910 Ramstedt sai Lahteen viestin saapua auttamaan mongoleja neuvotteluissa Ven\u00e4j\u00e4n autonomian alaiseksi p\u00e4\u00e4semiseksi. Neuvottelut ep\u00e4onnistuivat, mutta Sun Yat Senin johtaman vallankumouksen tuoma sekasorto Kiinassa salli tilaisuuden mongoliruhtinaille julistaa maan pohjoisosat itsen\u00e4iseksi. Kun Ramstedtin k\u00e4vi maassa vuonna 1912 h\u00e4nt\u00e4 tervehdittiin kuin ylimyst\u00e4. Handu Wang oli ulkoministeri, olihan h\u00e4n ainoa jolla oli maailman kartta.<\/p>\n

\nMutta se Mongolian historiasta, takaisin von Ungern-Sternbergiin. Japanin sodan syttyess\u00e4 h\u00e4n liittyi tsaarin armeijaan ja joutui 91. jalkav\u00e4kirykmenttiin Mant\u0161uriaan. Demobilisoinnin j\u00e4lkeen h\u00e4n meni Paavali I:n sotakouluun ja sielt\u00e4 kasakkarykmenttiin Transbaikaliaan. Muutamassa kahakassa h\u00e4n sai sapeliniskun p\u00e4\u00e4h\u00e4ns\u00e4…<\/p>\n

\nVuonna 1917 von Ungern-Sternberg liittyy yst\u00e4v\u00e4\u00e4ns\u00e4 kasakka-atamaani Grigori Mihailovits Semjonoviin Daguriassa, miss\u00e4 muodostetaan ensimm\u00e4inen vastavallankumouksellinen rykmentti. Ungernista tulee esikuntap\u00e4\u00e4llikk\u00f6. V\u00e4h\u00e4n my\u00f6hemmin miesten tiet erkanevat. Atamaani Semjonov valitsee Mant\u0161urian. Ungern aikoo luoda ”Suur-Mongolian” ja ottaa aluksi haltuunsa Urgan, Mongolian p\u00e4\u00e4kaupungin, aasialaisen ratsuv\u00e4kidivisioonansa etunen\u00e4ss\u00e4. H\u00e4n toteuttaa unelmansa: h\u00e4n kulkee T\u0161ingis-kaanin jalanj\u00e4lki\u00e4, h\u00e4n aikoo valloittaa Kiinan, sitten Siperian, ja menn\u00e4 Moskovaan saakka.<\/p>\n

\nH\u00e4n komentaa muutamaa tuhatta miest\u00e4, joilla on aseistuksena sapeleita, konekiv\u00e4\u00e4reit\u00e4 ja kevytt\u00e4 tykist\u00f6\u00e4. Mukana on mongolinationalisteja, tiibetil\u00e4isi\u00e4, ven\u00e4l\u00e4isi\u00e4 joilla ei ole en\u00e4\u00e4 muuta kuin oma nahkansa pelastettavanaan, burjaatti-itsen\u00e4isyysmiehi\u00e4, kasakoita, kurjuutta pakenevia kiinalaisia, muutamia japanilaisia, jopa korealaisiakin. Ungern on ennen muuta raaka, ehdoton soturi, mutta h\u00e4nelt\u00e4 ei puutu my\u00f6sk\u00e4\u00e4n tietty\u00e4 selv\u00e4nn\u00e4k\u00f6isyytt\u00e4. H\u00e4n rakastaa ymp\u00e4rill\u00e4\u00e4n vallitsevaa kaaosta. ”T\u00e4st\u00e4 sekasorrosta”, h\u00e4n sanoo, ”min\u00e4 l\u00f6yd\u00e4n paikkani. Tied\u00e4n, ett\u00e4 mieheni seuraavat minua niinkuin jumalaista johtajaa, niinkuin sodan lihaksi tullutta jumalaa.”<\/p>\n

\nUngern on soturi ja runoilija, viimeisi\u00e4 suuria romantikkoja. H\u00e4n el\u00e4\u00e4 samaa el\u00e4m\u00e4\u00e4 kuin sotilaansa, toisin kuin niin monet valkoisen armeijan upseerit. H\u00e4n k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 samaa pesuallasta ja samanlaista pakkia kuin sotilaansa. Mutta h\u00e4n kykenee my\u00f6s puhumaan yst\u00e4v\u00e4llisesti, lausumaan runoja, siteeraamaan oppineita ja ampumaan puhekumppaninsa siihen paikkaan.<\/p>\n

\nVuonna 1920 h\u00e4n valtaa Urgan, ja h\u00e4nest\u00e4 tulee Mongolian ruhtinas. H\u00e4n ajaa kiinalaiset pois ja palaa sitten Siperiaan hy\u00f6k\u00e4t\u00e4kseen Trotskin puna-armeijan kimppuun. Mutta karkuruus kasvaa ja lopulta Ungernin luovuttaa ven\u00e4l\u00e4isten k\u00e4siin muuan h\u00e4nen omista luutnanteistaan. H\u00e4net tuomitaan nopeasti, ja h\u00e4n kaatuu silm\u00e4\u00e4 r\u00e4p\u00e4ytt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 teloituskomppanian luoteihin Novonikolajevskissa (Novosibirskiss\u00e4) 13. syyskuuta 1922, hullun unelmansa kolmantena vuonna. H\u00e4n oli viimeinen, joka taisteli puna-armeijaa vastaan. Miest\u00e4, jolle on julmuutensa takia annettu sellainenkin liikanimi kuin Verinen paroni, ei k\u00e4y tuomitseminen t\u00e4ysin mustavalkoisesta n\u00e4k\u00f6kulmasta.<\/p>\n

\nUngern on kiehtova, koska h\u00e4n toteutti omat hulluutensa. H\u00e4n ylitti unelmansa tehd\u00e4kseen siit\u00e4 todellisuutta. H\u00e4nelle – yksin\u00e4iselle seikkailijalle – intohimoinen el\u00e4m\u00e4 on ainoa el\u00e4misen tapa. Ja jos unelmien suuruus m\u00e4\u00e4ritt\u00e4\u00e4 ihmisen arvon, Ungernin arvo on mittaamaton.<\/p>\n<\/div>\n

\n

”On osattava k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 vihaa hyv\u00e4kseen. Attilan ja T\u0161ingis-kaanin sytytt\u00e4m\u00e4 tuli ei herke\u00e4 palamasta n\u00e4itten mongolien hiomattomissa syd\u00e4miss\u00e4. He odottavat vain p\u00e4\u00e4llikk\u00f6\u00e4, joka johtaa heid\u00e4t pyh\u00e4\u00e4n sotaan. Liikaa sanoja. Jokainen sota on pyh\u00e4. Voiman laki on maailman ainoa laki. Jos on olemassa Jumala, vain taistelu voi olla Jumala. Hyv\u00e4\u00e4 ja Pahaa ei ole olemassa, eik\u00e4 el\u00e4m\u00e4\u00e4 ja kuolemaa. Ei ole muuta kuin toiminta. Taistelu.”
\n– Paroni von Ungern-Sternberg, Didier Platteaun mukaan<\/em> <\/p>\n<\/blockquote>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Coppolan Apocalypse Now -elokuvan suuri jumalhahmo, eversti Walter E. Kurtz, ei ole vailla historiallista esikuvaansa. H\u00e4n on Roman von Ungern-Sternberg (1885-1920). Aito Baltian saksalainen paroni, 12. vuosisadan saksalaisritareiden perillinen, syntyi Virossa ja tuli kolmenkymmenen kolmen i\u00e4ss\u00e4 Mongolian ruhtinaaksi. H\u00e4n muistutti v\u00e4litt\u00f6m\u00e4sti mieleeni suomalaisen Gustav Ramstedtin, jonka ”Seitsem\u00e4n retke\u00e4 it\u00e4\u00e4n” on korkeimman luokan nojatuolimatkailua. Ramstedt teki … Jatka artikkeliin Ilmestyskirja<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[6,7],"tags":[],"class_list":["post-8","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-arvostelut","category-historia"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/antiikki.taivaansusi.net\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/8","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/antiikki.taivaansusi.net\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/antiikki.taivaansusi.net\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/antiikki.taivaansusi.net\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/antiikki.taivaansusi.net\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=8"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/antiikki.taivaansusi.net\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/8\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":285,"href":"https:\/\/antiikki.taivaansusi.net\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/8\/revisions\/285"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/antiikki.taivaansusi.net\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=8"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/antiikki.taivaansusi.net\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=8"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/antiikki.taivaansusi.net\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=8"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}