{"id":78,"date":"2008-10-30T12:48:58","date_gmt":"2008-10-30T10:48:58","guid":{"rendered":"http:\/\/antiikki.taivaansusi.net\/?p=78"},"modified":"2008-10-30T12:56:01","modified_gmt":"2008-10-30T10:56:01","slug":"hurskasta-arkeologiaa-iii","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/antiikki.taivaansusi.net\/?p=78","title":{"rendered":"Hurskasta arkeologiaa III"},"content":{"rendered":"

\"Khirbat
\nKhirbat en-Nahas, kuparilouhoksen kaivaukset k\u00e4ynniss\u00e4. Kuva: Thomas Levy, UC San Diego.<\/em><\/p>\n

Kuningas Salomon kaivokset<\/strong><\/a> on l\u00f6ydetty Jordaniasta. En voi muuta kuin j\u00e4lleen<\/a> p\u00e4ivitell\u00e4 hurskasta arkeologiaa<\/a>, jolla pyhi\u00e4 kirjoituksia todistetaan teleologisesti todeksi. Liiton arkkeja ja Abrahamin kaivoja Raamattu k\u00e4dess\u00e4 etsiskelev\u00e4t oman el\u00e4m\u00e4ns\u00e4 Indiana Jonesit ovat oma surullinen lukunsa, mutta t\u00e4ss\u00e4 tapauksessa kyse on ehk\u00e4 enemm\u00e4nkin siit\u00e4 ett\u00e4 ”Salomon kaivokset” kiinnostavat huomattavasti enemm\u00e4n tiedotusv\u00e4lineit\u00e4 ja potentiaalisia tutkimusapurahojen my\u00f6nt\u00e4ji\u00e4 kuin uutinen 900-luvulle eaa. radiohiiliajoitetuista kuparikaivoksista.<\/p>\n

Klassillisessa arkeologiassa on ollut tapana liitt\u00e4\u00e4 miltei kaikki l\u00f6ydyt johonkin kirjallisuudesta tunnettuun henkil\u00f6\u00f6n, oli attribuoinnille perusteita tai ei. Khirbat en-Nahasin<\/strong> kaivosten tapauksessa yhteys on harvinaisen l\u00f6yh\u00e4, sill\u00e4 se perustuu tyystin Raamattuun. Salomo (\u05e9\u05b0\u05c1\u05dc\u05b9\u05de\u05b9\u05d4<\/span><\/span>) on hahmo, joka tunnetaan l\u00e4hinn\u00e4 sekundaarisista l\u00e4hteist\u00e4. H\u00e4nen myyttiset kaivoksensa taas ovat suurelta osin Sir H. Rider Haggardin 1800-luvulla kirjoittamasta ja suursuosion saaneesta Allan Quatermain<\/a> -seikkailukirjasta King Solomon’s Mines<\/em><\/a>.<\/p>\n

Salomosta kertovat Tanakin<\/a> osat (Kuninkaiden kirjat) ovat n\u00e4ht\u00e4v\u00e4sti syntyneet 500-luvulla eaa. deuteronomisteiksi kutsuttujen kirjoittajien k\u00e4siss\u00e4. Baabelin vankeudessa<\/a> toimineet deuteronomistit haikailivat menetetty\u00e4 ”Pyh\u00e4\u00e4 maata” ja k\u00e4yttiv\u00e4t vanhempaa kirjallista materiaalia hyv\u00e4kseen luodessaan kansalleen uutta, uljasta menneisyytt\u00e4. Oma osansa t\u00e4ss\u00e4 oli Salomolla, joka mahdollisesti hallitsi vain hyvin pient\u00e4 heimovaltiota.<\/p>\n

Tel Avivin yliopiston arkeologian professorin Israel Finkelsteinin<\/strong><\/a> ja Neil Asher Silbermanin\u00a0 kannattaman arkeologisen k\u00e4sityksen mukaan Israelin ensimm\u00e4inen kultakausi oli sata vuotta Salomon j\u00e4lkeen hallinneen Omrin kuningashuoneen<\/em> (884-842 eaa.) aika.\u00a0 Israelista tuli silloin ensimm\u00e4ist\u00e4 kertaa kehittynyt valtio, joka kykeni mm. yll\u00e4pit\u00e4m\u00e4\u00e4n pysyv\u00e4\u00e4 armeijaa. Egyptil\u00e4isten maahanhy\u00f6kk\u00e4ysten aiheuttaman kaaoksen j\u00e4lkimainingeissa Omri loi kanaanilaisista, moabilaisista, israeliiteista ja juudealaisista koostuvan monikulttuurisen yhten\u00e4isvaltion, jonka keskus oli Samaria. H\u00e4n on my\u00f6s ensimm\u00e4inen Israelin hallitsija, jota voidaan kiistatta pit\u00e4\u00e4 historiallisena.<\/p>\n

Omri ja h\u00e4nen seuraajansa olivat polyteistej\u00e4. Kanaanilaiset, moabilaiset ja israeliitit palvoivat kutkin omia jumaliaan. Sit\u00e4 my\u00f6hempi jahvistinen historiankirjoitus ei voinut sulattaa. Niinp\u00e4 Omrin kuningashuone esitet\u00e4\u00e4n Raamatussa syntisen\u00e4 ja turmeltuneena. Dynastian aikana syntyneet uudistukset ja n\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t rakennusprojektit yhdistettiin deuteronomistien mieless\u00e4 Salomoon, tuohon viisaaseen ja hurskaaseen Daavidin poikaan.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Khirbat en-Nahas, kuparilouhoksen kaivaukset k\u00e4ynniss\u00e4. Kuva: Thomas Levy, UC San Diego. Kuningas Salomon kaivokset on l\u00f6ydetty Jordaniasta. En voi muuta kuin j\u00e4lleen p\u00e4ivitell\u00e4 hurskasta arkeologiaa, jolla pyhi\u00e4 kirjoituksia todistetaan teleologisesti todeksi. Liiton arkkeja ja Abrahamin kaivoja Raamattu k\u00e4dess\u00e4 etsiskelev\u00e4t oman el\u00e4m\u00e4ns\u00e4 Indiana Jonesit ovat oma surullinen lukunsa, mutta t\u00e4ss\u00e4 tapauksessa kyse on ehk\u00e4 enemm\u00e4nkin siit\u00e4 … Jatka artikkeliin Hurskasta arkeologiaa III<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[3],"tags":[],"class_list":["post-78","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-arkeologia"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/antiikki.taivaansusi.net\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/78","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/antiikki.taivaansusi.net\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/antiikki.taivaansusi.net\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/antiikki.taivaansusi.net\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/antiikki.taivaansusi.net\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=78"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/antiikki.taivaansusi.net\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/78\/revisions"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/antiikki.taivaansusi.net\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=78"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/antiikki.taivaansusi.net\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=78"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/antiikki.taivaansusi.net\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=78"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}