{"id":770,"date":"2021-04-21T16:06:36","date_gmt":"2021-04-21T14:06:36","guid":{"rendered":"http:\/\/antiikki.taivaansusi.net\/?p=770"},"modified":"2021-04-21T17:43:43","modified_gmt":"2021-04-21T15:43:43","slug":"kaikki-mita-olet-aina-tiennyt-vaarin-historiasta-osa-iii","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/antiikki.taivaansusi.net\/?p=770","title":{"rendered":"Kaikki mit\u00e4 olet aina tiennyt v\u00e4\u00e4rin historiasta, osa III"},"content":{"rendered":"\n

Egyptin pyramidit rakennettiin orjaty\u00f6voimalla<\/h3>\n\n\n\n
\"\"<\/a><\/figure>\n\n\n\n

Ruoskat viuhuivat, kun lukemattomat orjat kiskoivat j\u00e4ttim\u00e4isi\u00e4 kivipaaseja telej\u00e4 pitkin armottoman faaraon ikeen alla? Ei suinkaan.<\/p>\n\n\n\n

Gizan suuret pyramidit ovat kiehtoneet ihmisten mieli\u00e4 tuhansien vuosien ajan. Pyramideista suurin, joka rakennettiin faarao Khufun<\/strong> (kreik. Kheops) tomumajan viimeiseksi leposijaksi joskus 2530 eaa. tienoilla, on niin iso ett\u00e4 sit\u00e4 varten siirrettiin kuusi ja puoli miljoonaa tonnia kive\u00e4. Jotkut lohkareet ovat itsess\u00e4\u00e4n yhdeks\u00e4n tonnin painoisia. Arkeologiset kaivaukset alueella ovat paljastaneet pyramidien rakennusty\u00f6l\u00e4isille rakennetun v\u00e4liaikaisen kaupungin. Pyramidin ty\u00f6maa vaati ehk\u00e4 noin 20 000 kausity\u00f6l\u00e4ist\u00e4, joista suurin osa v\u00e4rv\u00e4ttiin ilmeisesti t\u00f6ihin l\u00e4hialueilta.<\/p>\n\n\n\n

Rakennusty\u00f6l\u00e4isten leireist\u00e4 tehdyt l\u00f6yd\u00f6kset paljastavat, ett\u00e4 heit\u00e4 ruokittiin parhailla pihveill\u00e4, oluella ja leiv\u00e4ll\u00e4. Orjat tuskin olisivat saaneet nauttia ensimm\u00e4isen luokan s\u00e4rpimist\u00e4. Laadukkaan muonan lis\u00e4ksi ty\u00f6l\u00e4isi\u00e4 on voinut motivoida kunnia saada ty\u00f6skennell\u00e4 faaraon prestiisiprojektissa. N\u00e4in voi ainakin arvella alueelta l\u00f6ytyneist\u00e4 graffiteista. Ty\u00f6l\u00e4iset oli jaettu tuhannen hengen nimettyihin pataljooniin, ja jotkut ty\u00f6pataljoonat signeerasivat viimeistelem\u00e4ns\u00e4 pyramidin osat: ”Khufun kamujen jengi”, ”Menkaurin kaljaveikkojen jengi” jne.<\/p>\n\n\n\n

Pyramideja ei siis rakentaneet orjat, vaan hyvin palkatut ja ylpe\u00e4t ammattimiehet. <\/p>\n\n\n\n

Druidit viettiv\u00e4t palvontamenojaan Stonehengess\u00e4<\/h3>\n\n\n\n
\"\"<\/a><\/figure>\n\n\n\n

Kelttil\u00e4iset druidit, nuo Asterixista tutut valkokaapuiset parrakkaat hengenmiehet, usein kuvataan suorittamassa pyhi\u00e4 menojaan Stonehengessa. Nykyaikana Stonehengess\u00e4 menojaan ovat viett\u00e4neet druidismista vieh\u00e4ttyneet uuspakanat aina vuoteen 1987 asti, jolloin se kiellettiin. Druideilla \u2013 tai kelteill\u00e4 ylip\u00e4\u00e4t\u00e4\u00e4n \u2013 ei kuitenkaan ole mit\u00e4\u00e4n tekemist\u00e4 Stonehengen kanssa.<\/p>\n\n\n\n

Stonehengen\u00e4 tunnettu megaliittimonumentti sai hahmonsa joskus viitisen tuhatta vuotta sitten, mutta vanhimmat megaliitit ovat jopa seitsem\u00e4ntuhatta vuotta vanhoja. Stonehenge rakennettiin nykyisen Salisburyn ruohotasangolle ainakin tuhat vuotta ennen faarao Khufun suurta pyramidia. Kolmekymment\u00e4 pystyss\u00e4 seisovaa kivipaatta painavat jopa 40 tonnia. Pystyss\u00e4 olevien kivien p\u00e4\u00e4lle on pinottu vaakatasoon taidokkaasti j\u00e4rk\u00e4leit\u00e4, joista kukin painaa kuutisen tonnia. Kivikeh\u00e4n rakentajista tai k\u00e4ytetyist\u00e4 rakennusmenetelmist\u00e4 ei tiedet\u00e4 k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 juuri mit\u00e4\u00e4n.<\/p>\n\n\n\n

Se on selv\u00e4\u00e4, ett\u00e4 Stonehenge\u00e4 on rakentanut ja muokannut vuosien 3100 eaa. ja 1600 eaa. v\u00e4lill\u00e4 useampi kansa tai kulttuuri. Kivikaudella Brittein saarilla asui tummaihoisia ja vaaleasilm\u00e4isi\u00e4 mest\u00e4st\u00e4j\u00e4-ker\u00e4ilij\u00f6it\u00e4<\/a>, jotka olivat k\u00e4velleet alueelle ennen Pohjanmeren muodostumista. Heid\u00e4t syrj\u00e4ytti vuoden 4000 eaa. tienoilla it\u00e4iselt\u00e4 V\u00e4limerelt\u00e4 saapuneet vaaleaihoiset neoliittiset maanviljelij\u00e4t<\/a>, jotka tunnetaan suurista kivimonumenteistaan. 2500 eaa. saarille muutti mantereelta kellopikarikulttuurin <\/a>edustajia ja j\u00e4lleen kerran n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 tapahtuneen laaja v\u00e4est\u00f6nvaihto. Kellopikarikulttuuri k\u00e4ytti Stonehenge\u00e4 omiin tarkoituksiinsa, kunnes pronssikauden lopun levottomuuksissa se n\u00e4ht\u00e4v\u00e4sti hyl\u00e4ttiin. Keltit druideineen ilmestyv\u00e4t Britanniaan vasta joskus 800-luvulla eaa.<\/p>\n\n\n\n

Stonehenge\u00e4 ei mainita miss\u00e4\u00e4n antiikin ajan s\u00e4ilyneiss\u00e4 l\u00e4hteiss\u00e4. Diodoros Sisilialainen mainitsee kerran vanhoihin (400 eaa.) l\u00e4hteisiin viitatessaan ”hyperborealaisten saarella olevan py\u00f6re\u00e4n temppelin”, mutta t\u00e4m\u00e4 voi tarkoittaa mit\u00e4 tahansa muutakin. Ensimm\u00e4inen varma maininta Stonehengest\u00e4 on 1100-luvulla el\u00e4neen Geoffrey Monmouthin Historia Regum Britanniae<\/em>ssa. Monmouth uskoi Stonehengen olevan taikuri Merlinin ty\u00f6t\u00e4 ja kuningas Arthurin seuraajan Konstantinuksen hautapaikka. <\/p>\n\n\n\n

Scipio Aemilianus kylvi Karthagon pellot suolalla<\/h3>\n\n\n\n
\"\"<\/a><\/figure>\n\n\n\n

Kouluhistoriat kertoivat (siihen aikaan, kun antiikin historiaa viel\u00e4 laajemmin l\u00e4pik\u00e4ytiin kouluissa), miten kolmannen puunilaissodan j\u00e4lkeen vuonna 146 jaa. roomalaiset h\u00e4vittiv\u00e4t entisen pahimman vihollisensa Karthagon perinpohjaisesti. Konsuli Scipio Aemilianus<\/strong> antoi pappien toimittaa rituaalin, jolla itse maa kirottiin niin ettei kukaan voisi en\u00e4\u00e4 asua siell\u00e4. Rituaalin tehostamiseksi pellot kylvettiin t\u00e4yteen suolaa, jotta maanviljelys olisi mahdotonta. <\/p>\n\n\n\n

Paitsi ett\u00e4 mit\u00e4\u00e4n t\u00e4llaista ei koskaan tehty.<\/p>\n\n\n\n

Yhdest\u00e4k\u00e4\u00e4n antiikin ajan l\u00e4hteest\u00e4 ei l\u00f6ydy maan suolaamisesta mit\u00e4\u00e4n mainintaa. Polybios, Livius, Plutarkhos, Appianos, Cicero, Florus ja Macrobius ovat kaikki hiljaa. Joka tapauksessa Karthago jouduttiin pian rakentamaan uudelleen, sill\u00e4 sen sijainti oli kauppareittej\u00e4 ajatellen erinomainen ja roomalaisten vaihtoehtona suosiman Utican satama t\u00e4yttyi lietteest\u00e4 ja muuttui k\u00e4ytt\u00f6kelvottomaksi. <\/p>\n\n\n\n

T\u00e4m\u00e4nkin tarinan todellinen ”l\u00e4hde” on 1800-luvun historioitsijat, jotka saivat inspiraationsa Sikemin kaupungin kohtalosta Raamatun Tuomarien kirjassa (9:45): ”Koko p\u00e4iv\u00e4n kest\u00e4neen taistelun j\u00e4lkeen Abimelek valloitti kaupungin ja surmasi sen asukkaat. H\u00e4n h\u00e4vitti kaupungin maan tasalle ja kylvi sen paikalle suolaa.”<\/em> Bertrand Hallward otti tarinan mukaan Cambridge Ancient History<\/a><\/em>n ensimm\u00e4iseen laitokseen (1930) ja sielt\u00e4 se j\u00e4i sitke\u00e4sti el\u00e4m\u00e4\u00e4n mm. Redditin meemeiss\u00e4. <\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Egyptin pyramidit rakennettiin orjaty\u00f6voimalla Ruoskat viuhuivat, kun lukemattomat orjat kiskoivat j\u00e4ttim\u00e4isi\u00e4 kivipaaseja telej\u00e4 pitkin armottoman faaraon ikeen alla? Ei suinkaan. Gizan suuret pyramidit ovat kiehtoneet ihmisten mieli\u00e4 tuhansien vuosien ajan. Pyramideista suurin, joka rakennettiin faarao Khufun (kreik. Kheops) tomumajan viimeiseksi leposijaksi joskus 2530 eaa. tienoilla, on niin iso ett\u00e4 sit\u00e4 varten siirrettiin kuusi ja puoli … Jatka artikkeliin Kaikki mit\u00e4 olet aina tiennyt v\u00e4\u00e4rin historiasta, osa III<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[7],"tags":[],"class_list":["post-770","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-historia"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/antiikki.taivaansusi.net\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/770","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/antiikki.taivaansusi.net\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/antiikki.taivaansusi.net\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/antiikki.taivaansusi.net\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/antiikki.taivaansusi.net\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=770"}],"version-history":[{"count":11,"href":"https:\/\/antiikki.taivaansusi.net\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/770\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":798,"href":"https:\/\/antiikki.taivaansusi.net\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/770\/revisions\/798"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/antiikki.taivaansusi.net\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=770"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/antiikki.taivaansusi.net\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=770"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/antiikki.taivaansusi.net\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=770"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}