{"id":714,"date":"2020-04-09T11:30:27","date_gmt":"2020-04-09T09:30:27","guid":{"rendered":"http:\/\/antiikki.taivaansusi.net\/?p=714"},"modified":"2022-02-14T10:40:30","modified_gmt":"2022-02-14T08:40:30","slug":"jumalten-tuho-osa-i-johannes-efesolainen","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/antiikki.taivaansusi.net\/?p=714","title":{"rendered":"Jumalten tuho, osa I: Johannes Efesolainen"},"content":{"rendered":"\n<div class=\"wp-block-image\"><figure class=\"aligncenter size-medium is-resized\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" src=\"https:\/\/antiikki.taivaansusi.net\/wp-content\/uploads\/2020\/04\/1280px-Meister_von_San_Vitale_in_Ravenna_003-300x221.jpg\" alt=\"\" class=\"wp-image-715\" width=\"573\" height=\"422\" srcset=\"https:\/\/antiikki.taivaansusi.net\/wp-content\/uploads\/2020\/04\/1280px-Meister_von_San_Vitale_in_Ravenna_003-300x221.jpg 300w, https:\/\/antiikki.taivaansusi.net\/wp-content\/uploads\/2020\/04\/1280px-Meister_von_San_Vitale_in_Ravenna_003-1024x754.jpg 1024w, https:\/\/antiikki.taivaansusi.net\/wp-content\/uploads\/2020\/04\/1280px-Meister_von_San_Vitale_in_Ravenna_003-768x565.jpg 768w, https:\/\/antiikki.taivaansusi.net\/wp-content\/uploads\/2020\/04\/1280px-Meister_von_San_Vitale_in_Ravenna_003.jpg 1280w\" sizes=\"auto, (max-width: 573px) 100vw, 573px\" \/><figcaption>Keisari Justinianus ja h\u00e4nen hovinsa.<br>Mosaiikki Ravennan San Vitale -kirkossa.<\/figcaption><\/figure><\/div>\n\n\n\n<h3 class=\"wp-block-heading\" id=\"prologi\"><strong>Prologi<\/strong><\/h3>\n\n\n\n<p>Olipa kerran vanhurskas ja ankara keisari Justinianus<a href=\"#_ftn1\">[1]<\/a>, jota suuresti harmitti ja syd\u00e4melleen k\u00e4vi, ett\u00e4 h\u00e4nen valtakunnassaan asui kaikenlaisia Perkeleen eksytt\u00e4mi\u00e4 harhaoppisia, saastaisia pakanoita, taikureita, maageja ja kuvainpalvojia. Kristittyjen basileuksena h\u00e4n piti itse\u00e4\u00e4n kristikunnan esitaistelijana ja puolustajana Saatanan valtaa vastaan maailmassa.<\/p>\n\n\n\n<p>Rooma oli ollut virallisesti yksiuskoinen valtakunta jo yli sadan vuoden ajan. Silti suuri osa sen asukkaista tunnusti yh\u00e4 vanhoja jumalia,  vaikka avoin pakanuus olikin kielletty kuolemanrangaistuksen uhalla ja temppelit laajalti suljettu. Pakanat olivat monta kertaa kapinoineet kristitty\u00e4 hallintokoneistoa vastaan, mutta kaikki yritykset ep\u00e4onnistuivat. Viimeinen t\u00e4llainen yritys oli tapahtunut vuonna 484, jolloin id\u00e4n armeijoiden ylip\u00e4\u00e4llikk\u00f6 (<em>Magister militum per Orientem<\/em>) yritti nostaa pakanoihin my\u00f6nteisesti suhtautuneen Leontiuksen valtaistuimelle.<\/p>\n\n\n\n<p>Keisari Justinianus halusi varmistaa, ett\u00e4 pakanuus h\u00e4vitett\u00e4isiin kokonaan h\u00e4nen valtakunnastaan. Vuonna 527 h\u00e4n kovensi jo valmiiksi ankaria lakeja v\u00e4\u00e4r\u00e4uskoisia vastaan. Pakanoilta vietiin perint\u00f6oikeus ja oikeus nostaa kanteita. K\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 Justinianus vei pakanoilta omaisuuden ja hengen turvan ja teki heist\u00e4 lainsuojattomia, joille kuka tahansa sai tehd\u00e4 pahaa joutumatta edesvastuuseen. Platonin akatemialta, valtakunnan arvostetuimmalta opinahjolta Ateenassa, vietiin rahoitus ja se suljettiin.<\/p>\n\n\n\n<p>Edes n\u00e4m\u00e4 lait eiv\u00e4t tuntuneet tehoavan kaikkiin vanhojen jumalien palvojiin, sill\u00e4 vain vuotta my\u00f6hemmin Justinianus tiukensi lakeja edelleen. Kaikki pakanuudesta ep\u00e4illyt m\u00e4\u00e4r\u00e4ttiin k\u00e4\u00e4nnytett\u00e4v\u00e4ksi julkisesti kristityiksi tai teloitettavaksi. Suuret ihmisjoukot ottivat t\u00e4ss\u00e4 vaiheessa kasteen, mutta Justinianus ei viel\u00e4k\u00e4\u00e4n ollut tyytyv\u00e4inen. H\u00e4n nimitti lahjakkaan ja intomielisen syyrialaisen <strong>Johanneksen<\/strong>, \u201dpakanoiden vasaran\u201d, huolehtimaan pakanakysymyksen lopullisesta ratkaisusta.<\/p>\n\n\n\n<h3 class=\"wp-block-heading\" id=\"johannes-efesolainen\"><strong>Johannes Efesolainen<\/strong><\/h3>\n\n\n\n<p>Johannes syntyi vuonna 507 Tigris-virran rannalla Amidan<a href=\"#_ftn2\">[2]<\/a> kaupungissa, roomalaisen Mesopotamian provinssin p\u00e4\u00e4kaupungissa. Luostarissa h\u00e4nen opettajansa, jolta h\u00e4n sai vuonna 529 diakonin vihkimyksens\u00e4, oli Kallinikonista<a href=\"#_ftn3\">[3]<\/a> (nyk. Raqqa) kotoisin ollut syyrialainen munkki <strong>Y\u00f4h\u0101n\u0101n bar Qursos<\/strong>, tunnettu my\u00f6s nimell\u00e4 Johannes Konstantialainen. Y\u00f4h\u0101n\u0101n oli alun perin ollut Konstantian eli Tellan kaupungin piispa, mutta luettuaan \u201dPaavalin ja Theklan teot\u201d<a href=\"#_ftn4\">[4]<\/a> h\u00e4n oli saanut her\u00e4tyksen ryhty\u00e4 munkiksi ja eronnut virastaan.<br><br><strong>Y\u00f4h\u0101n\u0101n bar Qursos opetti tiukan monofysiittist\u00e4 oppia, jonka mukaan Kristus ei ole sek\u00e4 ihminen ett\u00e4 Jumala, vaan h\u00e4nell\u00e4 on yksi, jumalallinen luonto ja h\u00e4nen ihmisyytens\u00e4 on enemm\u00e4n tai v\u00e4hemm\u00e4n n\u00e4enn\u00e4ist\u00e4. <\/strong>&nbsp;Monista Y\u00f4h\u0101n\u0101n bar Qursoksen vihkimist\u00e4 oppilaista tuli aktiivisia monofysiittej\u00e4, mist\u00e4 tuli Syyrian kirkon ja khalkedonilaisten kristittyjen v\u00e4lille kaikenlaista skismaa. Johannes ei ollut t\u00e4ss\u00e4 asiassa poikkeus.<\/p>\n\n\n\n<p>Aikansa oppineiden tapaan Johannes osasi hyv\u00e4\u00e4 kreikkaa ja arameaa, mutta merkitt\u00e4v\u00e4n h\u00e4nest\u00e4 tekee se, ett\u00e4 h\u00e4n kirjoitti poikkeuksellisesti \u00e4idinkielell\u00e4\u00e4n syyriaksi. Johannes oli yksi ensimm\u00e4isist\u00e4 syyriankielisist\u00e4 historioitsijoista. H\u00e4n matkusteli laajalti pitkin Palestiinaa ja Egypti\u00e4 ker\u00e4ten pyhimystarinoita. H\u00e4n on my\u00f6s yksi Justinianuksen ruton silminn\u00e4kij\u00e4todistajista. Johanneksen p\u00e4\u00e4teos on kolmiosainen Kirkkohistoria, joka pit\u00e4\u00e4 sis\u00e4ll\u00e4\u00e4n Rooman historian aina Julius Caesarista vuoteen 588 jaa. asti<a href=\"#_ftn5\">[5]<\/a>. Valitettavasti vain osia siit\u00e4 on s\u00e4ilynyt.<\/p>\n\n\n\n<p>Vuonna 535 Johannes muutti valtakunnan p\u00e4\u00e4kaupunkiin, Konstantinopoliin, jossa h\u00e4n tavalla tai toisella vuosien varrella nousi keisari Justinianuksen suosioon. Keisari pyrki vahvistamaan id\u00e4n kristittyj\u00e4 seurakuntia suojamuuriksi Persian mahtia vastaan ja tuhoamaan pakanuuden ja harhaopit. Historia ei kerro, mit\u00e4 kokemusta 35-vuotiaalla Johanneksella oli pakkok\u00e4\u00e4nnytyksest\u00e4, mutta vuonna 542 keisari Justinianus antoi h\u00e4nen k\u00e4ytt\u00f6\u00f6ns\u00e4 oman esikunnan, ammattimaisia kiduttajia ja kokonaisen armeijan fanaattisia kiivailijoita, <em>parabolaneja<a href=\"#_ftn6\"><strong>[6]<\/strong><\/a><\/em>. Johanneksen turvallisuudesta vastasi vakituisesta armeijasta irroitettu erillisosasto.<\/p>\n\n\n\n<p>Johanneksen ensimm\u00e4inen kohde oli V\u00e4h\u00e4-Aasia. Se tunnettiin \u00e4veri\u00e4ist\u00e4 kaupungeistaan, jasmiinintuoksuisista \u00f6ist\u00e4\u00e4n, oraakkeleistaan ja vuoristaan, joilla lyykialaisten j\u00e4lkel\u00e4iset sitke\u00e4sti osoittivat kunnioitusta jumalilleen kuten Herkules Kakasbokselle, Glykonille, Artemiille ja Apollo Megistokselle.<\/p>\n\n\n\n<p>Johanneksen <em>Einsatzkommando<\/em> aloitti Lyydian, Kaarian ja Fryygian suurista kaupungeista. L\u00f6ydettyj\u00e4 pakanoita kidutettiin kunnes he suostuivat ottamaan kasteen. Kielt\u00e4ytyj\u00e4t surmattiin. Jokainen pakanallinen kulttipaikka ja temppeli h\u00e4vitettiin maan tasalle ja niiden p\u00e4\u00e4lle rakennettiin kirkko. Entiset pakanat pakotettiin rangaistukseksi maksamaan kirkkojen rakentaminen omista rahoistaan.<\/p>\n\n\n\n<p>Kaupungeista Johanneksen inkvisitio eteni vuorille ja jokilaaksoihin. Meandroksen laaksossa l\u00e4hell\u00e4 Tralleisin kaupunkia (nyk. Ayd\u0131n) Johannes antoi repi\u00e4 ison temppelin ja rakennutti paikalle luostarin. Johanneksen oman ilmoituksen mukaan 70 000 ihmist\u00e4 pelastettiin kristinuskoon ja sata temppeli\u00e4 h\u00e4vitettiin.<\/p>\n\n\n\n<h3 class=\"wp-block-heading\" id=\"vainot-eivat-lopu\"><strong>Vainot eiv\u00e4t lopu<\/strong><\/h3>\n\n\n\n<p>V\u00e4h\u00e4n-Aasian j\u00e4lkeen inkvisitio siirtyi etel\u00e4iseen Egyptiin ja \u201dnuubialaisten maahan\u201d, kuten h\u00e4nen kirkkohistoriansa kolmas osa kertoo. Ilmeisesti Johannes itse ei kuitenkaan osallistunut t\u00e4lle matkalle. Vuonna 546 h\u00e4n oli takaisin Konstantinopolissa ja sai keisarilta kaikkein t\u00e4rkeimm\u00e4n teht\u00e4v\u00e4ns\u00e4: Pakanoiden paljastamisen ja tuhoamisen itse p\u00e4\u00e4kaupungissa ja sen l\u00e4hiseuduilla.<\/p>\n\n\n\n<p>Johannes esikuntineen ryhtyi ty\u00f6h\u00f6n k\u00e4sketty\u00e4. H\u00e4n sai luvan kiduttaa ket\u00e4 hyv\u00e4ns\u00e4, jopa korkeita keisarillisia virkamiehi\u00e4. Pieninkin ep\u00e4ily tai ilmiantajan vihje saattoi johtaa kuumilla kek\u00e4leill\u00e4 k\u00e4ristett\u00e4v\u00e4ksi ja teilipy\u00f6r\u00e4\u00e4n. Paljastui, ett\u00e4 jopa kristikunnan p\u00e4\u00e4kaupungissa asui paljon piilopakanoita, jotka jatkoivat esi-isiens\u00e4 kotijumalien palvomista salaa kotonaan. Johannes puhdisti heid\u00e4t \u201dsyntisest\u00e4 pakanallisesta erheest\u00e4\u201d tulella ja raudalla.<\/p>\n\n\n\n<p>Kidutuksen alla pakanuutensa tunnustivat monet kaupungin merkkimiehet, kuten entinen keisarillinen <em>referendarius<\/em> (anomuksia k\u00e4sittelev\u00e4n viraston johtaja) <strong>Macedonius<\/strong>, entinen kaupunginprefekti <strong>Asclepiodotus<\/strong>, kvestori <strong>Tuomas <\/strong>ja <strong>Tribonius<\/strong>, keisarin luotettu neuvonantaja. Rikas ylimys nimelt\u00e4 <strong>Phocas <\/strong>otti myrkky\u00e4 v\u00e4ltt\u00e4\u00e4kseen kidutuksen ja pakkok\u00e4\u00e4nnytyksen. Keisari m\u00e4\u00e4r\u00e4si h\u00e4nen ruumiinsa heitett\u00e4v\u00e4ksi joukkohautaan ja kaiken omaisuutensa menetetyksi valtiolle.<\/p>\n\n\n\n<p>Vainot jatkuivat muualla valtakunnassa. Vuosina 554\u2013555 Johannes l\u00f6ysi lis\u00e4\u00e4 pakanoita Egyptista, Palestiinasta ja Peloponnesokselta kidutettavaksi ja k\u00e4\u00e4nnytett\u00e4v\u00e4ksi. Kahdessa libyalaisessa kaupungissa paljastui aktiivinen pakanallinen kulttiyhteis\u00f6, joka tuhottiin. Kiitokseksi v\u00e4sym\u00e4tt\u00f6m\u00e4st\u00e4 ty\u00f6st\u00e4\u00e4n keisarin hyv\u00e4ksi Johannes vihittiin vuonna 558 Efeson piispaksi. Siit\u00e4 h\u00e4n sai liikanimens\u00e4 \u201dEfesolainen\u201d.<\/p>\n\n\n\n<p>Johannes pysyi Justinianuksen luottomiehen\u00e4 ja \u201cpakanoiden vasarana\u201d aina keisarin kuolemaan asti. Mutta h\u00e4nen seuraajansa, Justinus II, kannatti Kristuksen kaksiluonto-oppia. Johannes joutui hitaasti mutta varmasti ep\u00e4suosioon. Vuonna 571 Konstantinopolin uusi patriarkka Ioannes III Skolastikos aloitti harhaoppisina pit\u00e4miens\u00e4 kerettil\u00e4isten vainon. Kristuksen jumalalliseen luontoon uskoneet monofysiitit olivat ensimm\u00e4isen\u00e4 tulilinjalla ja Johannes sai kokea, milt\u00e4 tuntui olla vaihteeksi vastaanottavana osapuolena.<\/p>\n\n\n\n<p>Johannekselta vietiin h\u00e4nen korkeat virkansa ja piispanistuimensa, h\u00e4net heitettiin tyrm\u00e4\u00e4n ja h\u00e4nen koko omaisuutensa takavarikoitiin. El\u00e4m\u00e4ns\u00e4 viimeiset 18 vuotta Johannes vietti raihnaisena keppikerj\u00e4l\u00e4isen\u00e4, kunnes \u201dpakanoiden vasara\u201d heitti viimeisen henk\u00e4yksens\u00e4 81-vuotiaana. Mutta vainot eiv\u00e4t loppuneet. Ne jatkuivat viel\u00e4 monta vuosisataa. Uhreiksi joutui milloin polyteistej\u00e4, milloin zarathustralaisia, milloin juutalaisia ja kerettil\u00e4isin\u00e4 pidettyj\u00e4 kristittyj\u00e4.<\/p>\n\n\n\n<div class=\"wp-block-image\"><figure class=\"aligncenter size-large\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" width=\"480\" height=\"640\" src=\"https:\/\/antiikki.taivaansusi.net\/wp-content\/uploads\/2020\/04\/Athena9.jpg\" alt=\"\" class=\"wp-image-716\" srcset=\"https:\/\/antiikki.taivaansusi.net\/wp-content\/uploads\/2020\/04\/Athena9.jpg 480w, https:\/\/antiikki.taivaansusi.net\/wp-content\/uploads\/2020\/04\/Athena9-225x300.jpg 225w\" sizes=\"auto, (max-width: 480px) 100vw, 480px\" \/><figcaption>Afroditea esitt\u00e4v\u00e4n jumalatarkuvan p\u00e4\u00e4, Praxiteleen mukaan tehty marmorikopio 1. vuosisadalta. Kristityt ovat hakanneet p\u00e4\u00e4n irti, turmelleet kasvot ja hakanneet otsaan ristin, jotta patsaassa asuva demoni olisi voimaton. (Ateenan arkeologinen museo, CC-BY-SA 3.0)<\/figcaption><\/figure><\/div>\n\n\n\n<h3 class=\"wp-block-heading\" id=\"epilogi\"><strong>Epilogi<\/strong><\/h3>\n\n\n\n<p>L\u00e4hi-id\u00e4ss\u00e4 hellenistinen filosofia katosi maan alle salaisten seurakuntien puuhasteluksi. Siit\u00e4 kehittyi hermeettinen liike. Muslimit antoivat salamyhk\u00e4isten hermeetikkojen el\u00e4\u00e4, sill\u00e4 heit\u00e4 pidettiin \u201dkirjan kansana\u201d. <em>Corpus Hermeticum<\/em> k\u00e4\u00e4nnettiin arabiaksi ja sill\u00e4 oli oma vaikutuksensa islamilaiseen mystiikkaan.<\/p>\n\n\n\n<p>Vanhojen jumalien palvonta vet\u00e4ytyi kaikkein vaikeakulkuisimmille seuduille. Sisilian maaseudun <em>tarantella<\/em>-tanssi s\u00e4ilytti muistumia dionyysisist\u00e4 bakkanaaleista. Kreikan takapajuisimmat konservatiivit, eli lakonialaiset, vet\u00e4ytyiv\u00e4t M\u00e1nin niemimaalle kivitorneihinsa, mist\u00e4 k\u00e4sin he vastustivat kirkkoa aina vuoteen 804 asti, jolloin ekumeeninen patriarkka Tarasius pakotti heid\u00e4t asevoimin ottamaan kasteen.<\/p>\n\n\n\n<p><strong>Justinianuksen suuri unelma, It\u00e4-Rooman kristillist\u00e4minen, oli vihdoin valmis. Sen uhrien oma \u00e4\u00e4ni ei kuulu historiallisissa l\u00e4hteiss\u00e4. Vain museoiden torsoiksi ly\u00f6dyt ja turmellut marmoriset jumalankuvat todistavat mykkin\u00e4 kulttuurista, joka oli.<\/strong><\/p>\n\n\n\n<hr class=\"wp-block-separator\"\/>\n\n\n\n<a name=\"_ftn1\"><\/a><p>[1] <em>Imperator Caesar Flavius Petrus Sabbatius Iustinianus Augustus (483\u2013565 jaa.)<\/em><\/p>\n\n\n\n<a name=\"_ftn2\"><\/a><p>[2] <em>Nykyinen Diyarbak\u0131r Turkin kurdialueella, josta mm. sekulaari kansalaisaktivisti Anter Ya\u015fa on kotoisin.<\/em><\/p>\n\n\n\n<a name=\"_ftn3\"><\/a><p>[3] <em>Nykyinen Raqqa, Islamilaisen valtion p\u00e4\u00e4kaupunki vuosina 2014\u20132017.<\/em><\/p>\n\n\n\n<a name=\"_ftn4\"><\/a><p>[4] Paavalin ja Theklan teot <em>on yksi apokryfikirjoista. Kirkkois\u00e4 Tertullianus (160\u2013230 jaa.) sanoo, ett\u00e4 sen kirjoitti aasialainen vanhin Paavalin kunnioituksesta. Kirjassa Paavali k\u00e4\u00e4nnytt\u00e4\u00e4 neitsyt Theklan, joka kokee monenmoisia ihmetekoja ja alkaa asua luolassa. Lopuksi miesjoukko meinaa raiskata h\u00e4net, mutta Herra tempaa Theklan suojaan kallion sis\u00e4\u00e4n.<\/em><\/p>\n\n\n\n<a name=\"_ftn5\"><\/a><p>[5] <em>Skyyttalainen munkki Dionysius Exiguus oli jo kehitt\u00e4nyt kristillisen ajanlaskun, mutta Johannes suosii kirjassaan Syyriassa yleisesti k\u00e4ytetty\u00e4 seleukideilta periytyv\u00e4\u00e4 ajanlaskua A. G. (Anno Graecorum). Siin\u00e4 vuodet lasketaan eteenp\u00e4in Seleukos I Nikatorin paluusta Babyloniin vuonna 312\/311 eaa.<\/em><\/p>\n\n\n\n<p><a name=\"_ftn1\"><\/a><p>[6] <em>Parabolani<\/em> <em>olivat k\u00f6yhist\u00e4 ja kouluttamattomista kristityist\u00e4 koostuva veljeskunta. He v\u00e4rv\u00e4ytyiv\u00e4t tekem\u00e4\u00e4n laupeudenty\u00f6n\u00e4 kirkolle kaikkein likaisimpia t\u00f6it\u00e4, kuten hoitamaan sairaita ja pesem\u00e4\u00e4n ruumiita, mutta toimivat my\u00f6s paikallisten piispojen palvelijoina ja henkivartioina. Heill\u00e4 oli varsin v\u00e4kivaltainen ja fanaattinen maine.<\/em><\/p><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Prologi Olipa kerran vanhurskas ja ankara keisari Justinianus[1], jota suuresti harmitti ja syd\u00e4melleen k\u00e4vi, ett\u00e4 h\u00e4nen valtakunnassaan asui kaikenlaisia Perkeleen eksytt\u00e4mi\u00e4 harhaoppisia, saastaisia pakanoita, taikureita, maageja ja kuvainpalvojia. Kristittyjen basileuksena h\u00e4n piti itse\u00e4\u00e4n kristikunnan esitaistelijana ja puolustajana Saatanan valtaa vastaan maailmassa. Rooma oli ollut virallisesti yksiuskoinen valtakunta jo yli sadan vuoden ajan. Silti suuri osa &hellip; <a href=\"https:\/\/antiikki.taivaansusi.net\/?p=714\" class=\"more-link\">Jatka artikkeliin <span class=\"screen-reader-text\">Jumalten tuho, osa I: Johannes Efesolainen<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[17],"tags":[],"class_list":["post-714","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-uskonto"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/antiikki.taivaansusi.net\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/714","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/antiikki.taivaansusi.net\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/antiikki.taivaansusi.net\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/antiikki.taivaansusi.net\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/antiikki.taivaansusi.net\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=714"}],"version-history":[{"count":22,"href":"https:\/\/antiikki.taivaansusi.net\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/714\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":849,"href":"https:\/\/antiikki.taivaansusi.net\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/714\/revisions\/849"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/antiikki.taivaansusi.net\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=714"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/antiikki.taivaansusi.net\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=714"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/antiikki.taivaansusi.net\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=714"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}