![](\"http:\/\/www.taivaansusi.net\/antiikki\/arn.jpg\")
<\/p>\n <\/p>\n
Jean Guilloun nelj\u00e4st\u00e4 ristiretkiaikaan sijoittuvasta kirjasta tiivistetty kaksiosainen ruotsalaiselokuva Arn – Tempelriddaren<\/em><\/strong><\/a> on saanut Suomessa l\u00e4hinn\u00e4 huonoja arvosteluita. Iltalehden mukaan se on ”lapsellisen k\u00f6kk\u00f6\u00e4 konservatiivista viihdett\u00e4”, City-lehden mukaan siin\u00e4 on liikaa draamaa ja liian v\u00e4h\u00e4n miekkailua, Helsingin Sanomien pahamaineisen NYT-liitteen mukaan elokuva on ”pitk\u00e4piim\u00e4inen”. Kaleva tyytyy vain valittamaan n\u00e4yttelij\u00f6iden vieh\u00e4tysvoiman puutetta. Yhteist\u00e4 edell\u00e4mainituille arvosteluille on my\u00f6s se, ett\u00e4 ne vertaavat Arn – Tempelriddarenia <\/em>Ridley Scottin taannoiseen Hollywood-pl\u00e4j\u00e4ykseen Kingdom of Heaven<\/em><\/a><\/strong> – j\u00e4lkimm\u00e4isen eduksi.<\/p>\n Mik\u00e4 on ihmeellist\u00e4: Minun silmiss\u00e4ni teiniviiksisen Orlando Bloomin t\u00e4hditt\u00e4m\u00e4 Kingdom of Heaven<\/em> oli kylm\u00e4 ja kolkko ynn\u00e4 juoneltaan surkea elokuva, er\u00e4\u00e4nlainen Lord of the Rings<\/em> ilman peikkoja ja sormusaaveita. Siihen verrattuna Peter Flinthin ohjaama Arn on huomattavasti tasapainoisempi, nautittavampi ja historiallisesti korrektimpi kokemus. Ilmeisesti muut arvostelijat ovat kuitenkin luulleet menneens\u00e4 katsomaan fantasiam\u00e4tt\u00f6\u00e4 ja pettyneet, kun mahtavien tietokone-efektien sijaan saadaankin ihastella skandinaavista koivumetsikk\u00f6\u00e4.<\/p>\n Flinth on tehnyt taiteellisen p\u00e4\u00e4t\u00f6ksen ohittaa Arnin sotaisat seikkailut Pyh\u00e4ll\u00e4 maalla sivuseikkana ja keskitty\u00e4 Arn Magnussonin ja Cecilian Algotsdotterin rakkaustarinaan. T\u00e4m\u00e4 on minusta hyv\u00e4 ratkaisu, sill\u00e4 Skandinavian elokuvahistorian suurin bujettikaan ei olisi auttanut, jos Flinth olisi yritt\u00e4nyt kuvata ristiretkiajan sotahistoriaa Marokon lavasteissaan.<\/p>\n On nautittavaa katsella elokuvaa, jossa puhutaan jotain muuta kielt\u00e4 kuin amerikanenglantia. Arnissa kuullaan ruotsia, latinaa, englantia, arabiaa ja hieman ranskaa, tosin v\u00e4hemm\u00e4n kuin olisin odottanut. Samoin on ilahduttavaa vaihtelua, ett\u00e4 p\u00e4\u00e4osanesitt\u00e4j\u00e4t n\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t tavallisilta ihmisilt\u00e4. Joakim N\u00e4tterqvist Arnina on soturimunkiksi hyvin sopiva lempe\u00e4kasvoinen ruotsalaisj\u00e4ssikk\u00e4 ja Sofia Helin Ceciliana on saatu n\u00e4ytt\u00e4m\u00e4\u00e4n sopivan meikitt\u00f6m\u00e4lt\u00e4 ja saunapuhtaalta, eik\u00e4 ihon ep\u00e4tasaisuuttakaan ole onneksi j\u00e4lkituotannon aikana siloiteltu. Kaikista t\u00e4rkeint\u00e4 on kuitenkin se, ett\u00e4 elokuva s\u00e4ilytt\u00e4\u00e4 alusta loppuun verkkaisen tahtinsa. Leikkaukset ovat rauhallisia jopa toiminnan tuoksinassa.<\/p>\n Dynastista sis\u00e4llissotaa Ruotsin malliin <\/strong><\/p>\n Elokuvan tuleva jatko-osa keskittynee silloisen Ruotsin sis\u00e4politiikkaan ja sukujen v\u00e4lisiin sotiin, jotka ovat kuin suoraan sarjakuvasta Asterix ja gootit<\/em>. Tai mit\u00e4\u00e4n Ruotsiahan ei 1100-luvulla ollut viel\u00e4 olemassa. Sen sijaan oli Sveanmaa, It\u00e4- ja L\u00e4nsi-G\u00f6tanmaa, joista jokaisella oli omat suurk\u00e4r\u00e4j\u00e4ns\u00e4 ja joiden herruudesta taistelivat kilpailevat mahtisuvut: Sverkerit ja Erikit. Valtionmuodostus oli vasta alkutekij\u00f6iss\u00e4\u00e4n ja eik\u00e4 kristinuskokaan ollut viel\u00e4 t\u00e4ysin juurtunut maahan: Viimeinen pakanallinen kuningas, Blot-Sven<\/strong> (Uhraaja-Sven) oli murhattu vasta kaksi sukupolvea sitten. Joidenkin l\u00e4hteiden mukaan Blot-Svenin poika Eirik Hyv\u00e4sato olisi toiminut Uppsalan viimeisen\u00e4 ylipappina ja siitt\u00e4nyt Sverker Vanhemman<\/strong>, joka valittiin It\u00e4-G\u00f6\u00f6tanmaan kuninkaaksi 1130 ja valloitti L\u00e4nsi-G\u00f6tanmaan Magnus Nilssonilta. Sverkerin aikana G\u00f6tanmaalle perustettiin ensimm\u00e4iset luostarit: Alvastra, Nydala ja Varnhem. H\u00e4n oli ilmeisesti ainakin nimellisesti kristitty.<\/p>\n Sverkerin valta ei kuitenkaan ollut kovin vakaa. Kolmas talonpoikaisp\u00e4\u00e4llikk\u00f6, uplantilainen Erik Jedvardinpoika k\u00e4vi miehineen sotimaan Sverkeri\u00e4 vastaan ja tekip\u00e4 h\u00e4n ilmeisesti ledung<\/em>-retken Suomeenkin joskus vuoden 1150 tienoilla. Kuusi vuotta my\u00f6hemmin Sverker murhattiin omaan rekeens\u00e4 matkalla joulukirkkoon. Rikollista ei koskaan saatu kiinni, mutta Erik Jedvardinpoika<\/strong> kaappasi kruunun itselleen. Erik rakennutti kirkon Uppsalaan vanhan pakanallisen kultin paikalle. T\u00e4st\u00e4 eiv\u00e4t kaikki suoranaisesti tyk\u00e4nneet. G\u00f6tanmaan is\u00e4nti\u00e4 loukkasi my\u00f6s Erikin vaatimus kymmenysten maksamisesta katoliselle kirkolle. Erikin lyhyt aika kuninkaana p\u00e4\u00e4ttyi samoin kuin Sverkerin: H\u00e4net murhattiin juuri ennen messua kirkkonsa pihaan. Asialla oli er\u00e4s Emund Ulvbane<\/strong>, joka ty\u00f6skenteli Sverkerin suvun laskuun.<\/p>\n Erikin poika Knut<\/strong> l\u00e4hetettiin turvaan Norjaan. Tanskalainen Magnus Henriksson<\/strong> ja Sverkerin poika Karl<\/strong> ryhtyiv\u00e4t taistelemaan G\u00f6tanmaan herruudesta. Sverker onnistui murhauttamaan Magnuksen vuotta my\u00f6hemmin. H\u00e4net hyv\u00e4ksyttiin merkitt\u00e4v\u00e4ll\u00e4 enemmist\u00f6ll\u00e4 sek\u00e4 Moran ett\u00e4 Skaran kivill\u00e4 Svean ja G\u00f6tan kuninkaaksi, mutta maanpakoon ajetut Erikin sukulaiset jatkoivat taistelua. Sitten kaikki menee varsin sekavaksi. Knut palaa Norjasta ja murhaa Karl Sverkerssonin omassa linnassaan Visings\u00f6ss\u00e4<\/a>. Karlin sukulaiset Kol ja Boleslas Sverkersson hallitsevat It\u00e4-G\u00f6tanmaata kuninkaina samaan aikaan kun Knut yritt\u00e4\u00e4 mailtaan Uplannista k\u00e4sin valloittaa L\u00e4nsi-G\u00f6tanmaan itselleen. Nyt vuorostaan Karlin poika Sverker Karlsson<\/strong> l\u00e4hetettiin turvaan Tanskaan.<\/p>\n Erikin ja Sverkerin sukujen v\u00e4list\u00e4 vihanpitoa kesti sata vuotta, mink\u00e4 aikana Erikit ja Sverkerit vuorottelevat tasaisesti kolmen maakunnan kuninkaina. Todellista valtaa piteli k\u00e4siss\u00e4\u00e4n jaarli Birger Brosa<\/strong><\/a> ja h\u00e4nen j\u00e4lkeens\u00e4 jaarli Birger Magnusson<\/strong><\/a>, jota vasta voidaan pit\u00e4\u00e4 Ruotsin valtion todellisena perustajana. Mutta Jean Guilloun mukaan h\u00e4n olikin temppeliritari Arn Magnussonin pojanpoika.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":" Jean Guilloun nelj\u00e4st\u00e4 ristiretkiaikaan sijoittuvasta kirjasta tiivistetty kaksiosainen ruotsalaiselokuva Arn – Tempelriddaren on saanut Suomessa l\u00e4hinn\u00e4 huonoja arvosteluita. Iltalehden mukaan se on ”lapsellisen k\u00f6kk\u00f6\u00e4 konservatiivista viihdett\u00e4”, City-lehden mukaan siin\u00e4 on liikaa draamaa ja liian v\u00e4h\u00e4n miekkailua, Helsingin Sanomien pahamaineisen NYT-liitteen mukaan elokuva on ”pitk\u00e4piim\u00e4inen”. Kaleva tyytyy vain valittamaan n\u00e4yttelij\u00f6iden vieh\u00e4tysvoiman puutetta. Yhteist\u00e4 edell\u00e4mainituille arvosteluille on … Jatka artikkeliin Arn – temppeliritari<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[6,12],"tags":[],"class_list":["post-70","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-arvostelut","category-pohjola"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/antiikki.taivaansusi.net\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/70","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/antiikki.taivaansusi.net\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/antiikki.taivaansusi.net\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/antiikki.taivaansusi.net\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/antiikki.taivaansusi.net\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=70"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/antiikki.taivaansusi.net\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/70\/revisions"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/antiikki.taivaansusi.net\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=70"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/antiikki.taivaansusi.net\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=70"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/antiikki.taivaansusi.net\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=70"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}