{"id":69,"date":"2008-02-21T01:43:33","date_gmt":"2008-02-20T23:43:33","guid":{"rendered":"http:\/\/antiikki.taivaansusi.net\/?p=69"},"modified":"2011-06-27T16:59:42","modified_gmt":"2011-06-27T14:59:42","slug":"orbis-terrarum","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/antiikki.taivaansusi.net\/?p=69","title":{"rendered":"Orbis Terrarum"},"content":{"rendered":"

<\/a><\/p>\n

En ota kantaa Edward Luttwakin<\/strong><\/a> ja muiden vanhempien tutkijoiden k\u00e4ym\u00e4\u00e4n v\u00e4ittelyyn siit\u00e4, harrastiko Rooman valtakunnan poliittinen johto strategista suunnittelua vai ei. Ainakin kaikki keinot siihen oli olemassa. Olen laatinut yll\u00e4olevan kartan kuvaamaan maailmaa vuonna 281 (keisari Probuksen viidenten\u00e4 hallitusvuonna) sellaisena kuin se tuon ajan parhaan tiet\u00e4myksen mukaan ymm\u00e4rrettiin.<\/p>\n

K\u00e4sitys maapallon py\u00f6reydest\u00e4 ja suhteellisesta koosta oli tiedetty jo pitk\u00e4\u00e4n. Kolmannella esikristillisell\u00e4 vuosisadalla el\u00e4nyt matemaatikko Erastothenes<\/strong>, Aleksandrian kirjaston esimies, oli m\u00e4\u00e4ritt\u00e4nyt Maapallon koon varsin tarkasti tunnetulla menetelm\u00e4ll\u00e4\u00e4n<\/a>. Ensimm\u00e4inen karttapallo valmistettiin V\u00e4h\u00e4n-Aasian Pergamonissa noin vuonna 180 eKr. T\u00e4rkeimm\u00e4ksi maantieteelliseksi auktoriteetiksi muodostui kuitenkin noin vuonna 100 jKr. syntynyt aleksandrialainen Klaudios Ptolemaios<\/strong>, jonka kuuluisaan projektioon yll\u00e4 oleva kartta on piirretty.<\/p>\n

Klaudios Ptolemaios j\u00e4rjesti siihen asti kertyneen maantieteellisen aineiston tulevien karttureiden ja geografien k\u00e4ytett\u00e4v\u00e4ksi. H\u00e4n my\u00f6s ilmoitti yli 8000 paikkakunnan leveyspiirit ja 180 paikkakunnan pituuspiirit. Ptolemaios tunsi Khrysen<\/em> (Malakan niemimaan) tuolla puolen olevan meren ja merenkulkijoiden k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4n reitin Zabaeen <\/em>(Bangkokiin) ja Kattigaraan <\/em>(Mekong-virralle). H\u00e4n n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 jopa tunteneen Afrikan suuret j\u00e4rvet, samoin kuin Kilimandzaron ja Kenian vuoret, sill\u00e4 h\u00e4n kirjoittaa Etiopian ihmissy\u00f6jien mailta l\u00e4nteen kohoavista Kuuvuorista joiden lumimassat ovat Niilin j\u00e4rvien l\u00e4hteen\u00e4<\/em>… Yhden virheen Ptolemaios kuitenkin teki: H\u00e4n ei uskonut Herodotoksen <\/strong>v\u00e4litt\u00e4m\u00e4\u00e4 tietoa foinikialaisten afrikanymp\u00e4ri- purjehduksesta.<\/p>\n

Rooman valtakunnalle ja erityisesti sen p\u00e4\u00e4kaupungin suuruudelle elint\u00e4rke\u00e4t kauppareitit yhdistiv\u00e4t antiikin maailmaa oman aikansa globaaliksi j\u00e4rjestelm\u00e4ksi. Juutalaiset, egyptil\u00e4iset ja kreikkalaiset kauppiaat liikuttivat Intian valtameren ja Aasian karavaaniteiden poikki pippuria, jalokivi\u00e4, pellavaa, kilpikonnanluta, nardusta ja kiinalaista silkki\u00e4. Rooman pyrkiess\u00e4 it\u00e4\u00e4n Kiina laajentui samaan aikaan kohti l\u00e4ntt\u00e4. Kahden valtakunnan v\u00e4liss\u00e4 asuvat parthialaiset ja my\u00f6hemmin persialaiset pyrkiv\u00e4t kaikin keinoin est\u00e4m\u00e4\u00e4n suoran yhteyden syntymisen. He ostivat kaiken kiinalaisen silkin myyd\u00e4kseen sen suurella hinnalla Rooman markkinoille, ja levittiv\u00e4t kauppiaille tarkoituksella harhaanjohtavaa tietoa. Kiinan keisari l\u00e4hetti vuonna 98 jKr. kenraali Kan Jingin<\/strong> solmimaan diplomaattiset suhteet Rooman kanssa, mutta l\u00e4hetyst\u00f6 pys\u00e4ytettiin Parthiassa.<\/p>\n

Yksitt\u00e4iset kauppiaat onnistuivat kuitenkin silloin t\u00e4ll\u00f6in p\u00e4\u00e4sem\u00e4\u00e4n persialaisten asettamien sulkujen ja kauppasaarron l\u00e4pi. Makedonialaisen Titianuksen l\u00e4hett\u00e4m\u00e4 retkikunta v\u00e4ltti Kan Jingin kohtalon ja p\u00e4\u00e4si perille Kiinan p\u00e4\u00e4kaupunkiin kahta vuotta my\u00f6hemmin. Kaksikymment\u00e4 vuotta my\u00f6hemmin joukko kiinalaisia ilveilij\u00f6it\u00e4 esiintyi puolestaan keisari Hadrianuksen<\/strong> hovissa. Nuoremman Han-dynastian aikakirja H\u00f2uh\u00e0n\u0161u <\/em><\/a> tiet\u00e4\u00e4 kertoa Roomasta seuraavaa:<\/span><\/p>\n

\n

[…] siell\u00e4 asukkaat ovat eritt\u00e4in rikkaita, erityisesti intialaisten ja parthialaisten kanssa k\u00e4ym\u00e4ns\u00e4 kaupan ansiosta. T\u00e4st\u00e4 valtakunnasta tulee kaikki se kallisarvoinen ja merkitt\u00e4v\u00e4, mit\u00e4 tavataan muissa maissa. Asukkaiden luonne on avoin ja oikeudenmukainen. Viljan hinta pidet\u00e4\u00e4n huokeana.<\/em><\/p>\n<\/blockquote>\n

Mutta sen sijaan ett\u00e4 kauppa olisi koko ajan kasvanut ja tiet\u00e4mys maailmasta lis\u00e4\u00e4ntynyt, 200-luvulla sek\u00e4 Kiina ett\u00e4 Rooma ajautuivat sis\u00e4isiin levottomuuksiin. Sek\u00e4 Han-dynastia ett\u00e4 Antoninusten aika p\u00e4\u00e4ttyiv\u00e4t molemmat noin vuonna 220 jKr. ja valta p\u00e4\u00e4tyi sotaherroille. Rooman kauppa-asemat etel\u00e4-Arabiassa ja Punaisella merell\u00e4 joutuivat arabien k\u00e4siin. Voimistuva Persia otti haltuunsa Silkkitien ja asetti niin korkeat tariffit, ett\u00e4 Rooman ulkomaankauppa tyrehtyi tyystin.<\/p>\n

Kukistettuaan vaivoin ulkoiset ja sis\u00e4iset viholliset Rooman keisarit joutuivat tekem\u00e4\u00e4n rajoillaan v\u00e4h\u00e4iselt\u00e4 n\u00e4ytt\u00e4vi\u00e4 my\u00f6nnytyksi\u00e4, joilla oli kuitenkin kauaskantoisia seurauksia. Gallienus <\/strong>evakuoi Tonavan ja Reinin v\u00e4lill\u00e4 sijainneen Kymmenysmaan (Agri Decumates<\/em><\/a>) ja luovutti sen alemanneille sill\u00e4 ehdolla, ett\u00e4 he puolustaisivat maata vastaavasti muita germaaniheimoja vastaan. Vuonna 280 keisari Probus<\/strong> luovutti samoilla ehdoilla yl\u00e4-Egyptin aina Niilin ensimm\u00e4iseen kataraktiin<\/a> asti Aksumin valtakunnalle<\/a>. Samalla katkesi Rooman viimeinen suora kauppayhteys Intiaan.<\/p>\n

Probus oli alunperin onnistunut neuvottelemaan Persian kanssa menestyksellisen rauhan, joka takasi kaupan jatkuvuuden. Mutta Persia petti sopimuksen varsin pian shaahi Bahram II<\/strong>:n jouduttua kamppailemaan vallasta veljens\u00e4 Hormisdasin kanssa. Persian ja Rooman vuosina 282-293 k\u00e4ymille ennenn\u00e4kem\u00e4tt\u00f6m\u00e4n tuhoisille sodille ei v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 tarvitse n\u00e4hd\u00e4 rationaalista syyt\u00e4, mutta minusta on houkuttelevaa ajatella, ett\u00e4 elint\u00e4rkeiden kauppayhteyksien katkeaminen ja taloudellinen taantuma ajoivat Rooman yritt\u00e4m\u00e4\u00e4n ottaa haltuunsa nykyisen Irakin strategisesti t\u00e4rke\u00e4 alue tai ainakin asettamaan sille itselleen uskollisia nukkehallitsijoita.<\/p>\n

Se tosin kuulostaa hieman liian tutulta<\/a>. Jokainen historiantutkija tulkitsee mennytt\u00e4 oman aikansa l\u00e4ht\u00f6kohdista k\u00e4sin. Emme vain yrit\u00e4 selitt\u00e4\u00e4\u00e4 nykyaikaa menneisyydell\u00e4, vaan selit\u00e4mme nykyajalla menneisyytt\u00e4. Mutta se on selv\u00e4\u00e4, ett\u00e4 vaikka Irak vallattiin ei sit\u00e4 kyetty pit\u00e4m\u00e4\u00e4n. Persia nousi nopeasti jaloilleen. Samaan aikaan l\u00e4ntinen maailma joutui kristinopiksi kutsutun kiihkomielisen monoteismin valtaan. Punaisen meren takana olevat maat katosivat eurooppalaisten horisontista ja muuttuivat tarunomaisiksi niin nopeasti ett\u00e4 se tuntuu melkeinp\u00e4 tietoiselta reaktiolta helleenis-pakanallista t\u00e4sm\u00e4llisyytt\u00e4 vastaan.<\/p>\n

Aleksandrian patriarkka Theofilos<\/strong> tuhosi Aleksandrian akatemian sivukirjaston vuonna 391 saatuaan luvan siihen keisari Theodosiukselta<\/a>. P\u00e4\u00e4kirjaston h\u00e4vitti Theofiloksen veljenpoika patriarkka Kyrillos<\/strong> vuonna 415. Samaa v\u00e4\u00e4j\u00e4\u00e4m\u00e4t\u00f6nt\u00e4 logiikkaa noudattivat muslimit, jotka alistivat 600-luvulla Roomalle kuuluneet alueet Egyptiss\u00e4, Pohjois-Afrikassa ja Aasiassa. Anekdootin mukaan kalifi Omar<\/strong> vastasi vuonna 642 tiedusteluun Aleksandrian j\u00e4ljelle j\u00e4\u00e4neiden kirjastojen kohtalosta seuraavasti:<\/p>\n

\n

Jos kirjat kertovat samoja asioita kuin Koraani, ne voidaan tuhota tarpeettomina. Jos kirjat sis\u00e4lt\u00e4v\u00e4t Koraanin vastaista tietoa, ne pit\u00e4\u00e4 h\u00e4vitt\u00e4\u00e4 v\u00e4\u00e4r\u00e4oppisina.<\/em><\/p>\n<\/blockquote>\n

Maailma pieneni ja h\u00e4m\u00e4rtyi vuosisatojen ajaksi. Jerusalem-keskeinen Isidorus Sevillalaisen maailmankartta<\/a><\/em> vuodelta 633 kertoo siit\u00e4, miten paljon maallista maailmaa t\u00e4rke\u00e4mpi oli hengellisen valtakunnan tuntemus. Kristityt ja arabit aloittivat l\u00f6yt\u00f6retket aikanaan uudelleen, mutta Klaudios Ptolemaiosta tarkempia karttoja alkoi ilmesty\u00e4 vasta tuhat vuotta Aleksandrian akatemian h\u00e4vityksen j\u00e4lkeen.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

En ota kantaa Edward Luttwakin ja muiden vanhempien tutkijoiden k\u00e4ym\u00e4\u00e4n v\u00e4ittelyyn siit\u00e4, harrastiko Rooman valtakunnan poliittinen johto strategista suunnittelua vai ei. Ainakin kaikki keinot siihen oli olemassa. Olen laatinut yll\u00e4olevan kartan kuvaamaan maailmaa vuonna 281 (keisari Probuksen viidenten\u00e4 hallitusvuonna) sellaisena kuin se tuon ajan parhaan tiet\u00e4myksen mukaan ymm\u00e4rrettiin. K\u00e4sitys maapallon py\u00f6reydest\u00e4 ja suhteellisesta koosta oli … Jatka artikkeliin Orbis Terrarum<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[7,24],"tags":[],"class_list":["post-69","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-historia","category-kartografia"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/antiikki.taivaansusi.net\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/69","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/antiikki.taivaansusi.net\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/antiikki.taivaansusi.net\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/antiikki.taivaansusi.net\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/antiikki.taivaansusi.net\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=69"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/antiikki.taivaansusi.net\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/69\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":295,"href":"https:\/\/antiikki.taivaansusi.net\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/69\/revisions\/295"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/antiikki.taivaansusi.net\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=69"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/antiikki.taivaansusi.net\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=69"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/antiikki.taivaansusi.net\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=69"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}