{"id":680,"date":"2014-12-18T22:58:26","date_gmt":"2014-12-18T20:58:26","guid":{"rendered":"http:\/\/antiikki.taivaansusi.net\/?p=680"},"modified":"2020-02-24T23:00:43","modified_gmt":"2020-02-24T21:00:43","slug":"monta-tapaa-elaa-yhdessa","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/antiikki.taivaansusi.net\/?p=680","title":{"rendered":"Monta tapaa el\u00e4\u00e4 yhdess\u00e4"},"content":{"rendered":"

Menin erehdyksess\u00e4\u00a0ostamaan italialaisen toimittajan Alberto Angelan<\/strong> uuden populaariteoksen Rakkautta ja intohimoa antiikin Roomassa<\/em>. Varoituksena kaikille jouluostoksia tekeville ihmisille t\u00e4ytyy kertoa, ett\u00e4 kirja sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 luokattoman huonoa proosaa, vanhentuneita teorioita ja suoranaisia\u00a0asiavirheit\u00e4. My\u00f6s suomennos j\u00e4tt\u00e4\u00e4 toivomisen varaa: nimi\u00e4 on j\u00e4\u00e4nyt italialaiseen muotoonsa (Valerio Massimo<\/em><\/a> > Valerius Maximus<\/em><\/a>). Aihe on kuitenkin hyv\u00e4 ja tasa-arvoisesta avioliittolaista k\u00e4ydyn julkisen keskustelun vuoksi ajankohtainen. Keskityn t\u00e4ss\u00e4 kirjoituksessa valaisemaan – toki\u00a0nopeasti ja ankarasti yksinkertaistaen –\u00a0mit\u00e4 laki todella sanoi parisuhteista Rooman valtakunnan aikana.<\/p>\n

\"dextrarum<\/a>
Roomalaisessa h\u00e4\u00e4seremoniassa puolisot ottivat toisiaan kiinni oikeasta k\u00e4dest\u00e4 (dextrarum iunctio). Ele symboloi aviopuolisoiden v\u00e4list\u00e4 uskollisuutta. Morsiamen huntu ei ollut valkoinen vaan oranssi. Kuvat: (1) Sarkofagi 160-luvulta, Museo ducale di Mantua. (2) Sarkofagi 280-luvulta, Palazzo Massimo al Terme. (3) Sarkofagi 170-luvulta, British Museum.<\/figcaption><\/figure>\n

Tasavallan aika – vaimo miehens\u00e4 omaisuutta<\/h3>\n

Ensimm\u00e4iseksi t\u00e4ytyy\u00a0muistuttaa, ett\u00e4 kaikki avioliitot olivat sopimuksia yksityishenkil\u00f6iden v\u00e4lill\u00e4. Valtio ei valvonut ihmisten v\u00e4lisi\u00e4 liittoja eiv\u00e4tk\u00e4 ne edellytt\u00e4neet pappien toimittamia seremonioita kuin yhdess\u00e4 poikkeuksessa. Avioliitto ymm\u00e4rrettiin yhteisest\u00e4 sopimuksesta tapahtuvaksi yhdess\u00e4 el\u00e4miseksi. Sit\u00e4 saatettiin toki juhlistaa erilaisin h\u00e4\u00e4rituaalein pariskunnan toiveiden mukaisesti.<\/p>\n

Varhaisina aikoina nainen kuului laillisesti perheenp\u00e4\u00e4n (paterfamilias<\/em>) valtaan. \u00a0Sanonta \u201dpyyt\u00e4\u00e4 tytt\u00e4ren k\u00e4tt\u00e4\u201d tullee avioliittoa koskevasta roomalaisesta lakitermist\u00e4 cum manu<\/em>, \u201dk\u00e4den kera\u201d, joka tarkoittaa ett\u00e4 tyt\u00e4r siirtyy avioliitossa is\u00e4ns\u00e4 holhouksesta uuden aviomiehen omaisuudeksi.<\/p>\n

Kaikista muodollisin n\u00e4ist\u00e4 cum manu\u2212<\/em>tyyppisist\u00e4 avioliitoista oli ylimyssuvuille varattu liitto jota kutsuttiin nimell\u00e4 confarreatio<\/em><\/strong>. Confarreatio<\/em>-liitto oli hyvin juhlava ja seremoniallinen; sit\u00e4 edellytettiin vanhimpiin ja arvokkaimpiin pappisvirkoihin pyrkivilt\u00e4 ja se vaati ylipapin (pontifex maximus<\/em>) ja Juppiterin pappien (flamen Dialis, flaminica Dialis<\/em>) l\u00e4sn\u00e4oloa. Liitto sai nimens\u00e4 siit\u00e4, ett\u00e4 seremonian p\u00e4\u00e4hetkell\u00e4 h\u00e4\u00e4pari s\u00f6i spelttivehn\u00e4st\u00e4 leivotun pyh\u00e4n\u00a0leip\u00e4sen.\u00a0Confarreatio-<\/em>menoin solmittua liittoa ei voinut purkaa ja siihen pyrkivien piti olla\u00a0neitsyit\u00e4. T\u00e4llaiset vanhoilliset\u00a0liitot k\u00e4viv\u00e4t tasavallan ajan lopulla niin harvinaisiksi, ettei pappisvirkoihin en\u00e4\u00e4 tahtonut l\u00f6yt\u00e4\u00e4\u00a0ehdot t\u00e4ytt\u00e4vi\u00e4 hakijoita.<\/p>\n

Yleisimmin avioliitto perustui nauttimussaantoon (usus<\/em>). Mik\u00e4li mies ja nainen olivat asuneet katkeamatta yhdess\u00e4 vuoden ajan, katsottiin heid\u00e4t aviopariksi ja naisen siirtyneen miehen holhoukseen. Nainen saattoi est\u00e4\u00e4 liiton olemalla poissa kotoa kolme per\u00e4tt\u00e4ist\u00e4 y\u00f6t\u00e4. Mies saattoi lopettaa liiton yksinkertaisesti k\u00e4skem\u00e4ll\u00e4 naista ker\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4n kamppeensa. T\u00e4llainen\u00a0vuoden \u201dkoeaika\u201d oli ep\u00e4ilem\u00e4tt\u00e4 hy\u00f6dyllinen parisuhteen kannalta.<\/p>\n

Avioeroon suhtauduttiin hyvin k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6nl\u00e4heisesti. Siihen ei liittynyt mink\u00e4\u00e4nlaista sosiaalista tahraa eik\u00e4 sit\u00e4 erityisemmin paheksuttu. Muinaisina aikoina avioeron saattoi ottaa vain mies ja vain hyv\u00e4st\u00e4 syyst\u00e4, mutta tasavallan ajan lopuilla kumpi tahansa saattoi erota niin halutessaan, ilmoitusasiana. Kun kerran avioliiton ainoa laillinen edellytys oli halu el\u00e4\u00e4 yhdess\u00e4, halun puute oli ainoa tarvittava syy eroon. Ylimyst\u00f6n parissa avioliittojen on arveltu kest\u00e4neen keskim\u00e4\u00e4rin 15 vuotta.<\/p>\n

Keisariajan itsen\u00e4iset naiset<\/h3>\n

Cum manu<\/em> -tyyppiset avioliitot, joissa vaimo eli miehens\u00e4 holhouksessa, j\u00e4iv\u00e4t kokonaan pois muodista elintason noustessa. Tasavallan ajan lopulla yleistyi k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6n\u00e4 sine manu<\/em>, jossa nainen s\u00e4ilytti itsem\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4misoikeutensa\u00a0ja omaisuutensa koskemattomina. Vain my\u00f6t\u00e4j\u00e4iset olivat yhteist\u00e4 omaisuutta.<\/p>\n

Seremonioilla joilla avioliiton alku vahvistettiin, ei ollut laillisesti merkityst\u00e4 yhteisel\u00e4m\u00e4lle. Riitti, ett\u00e4 mies ja nainen halusivat solmia pysyv\u00e4n liiton. Juristi Ulpianuksen mukaan ei ollut edes v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4t\u00f6nt\u00e4, ett\u00e4 yhdess\u00e4 el\u00e4minen oli jatkuvaa, tai ett\u00e4 pari eli saman katon alla.<\/p>\n

Mies saattoi menn\u00e4 naimisiin lain mukaan 14-vuotiaana, nainen 12-vuotiaana. Ei ole tavatonta n\u00e4hd\u00e4 hautakive\u00e4, jonka sureva parikymppinen leskimies on pystytt\u00e4nyt 17-vuotiaalle vaimolleen joka on synnytt\u00e4nyt jo kaksi lasta. Aikaisemmin pidettiin itsens\u00e4 selv\u00e4n\u00e4, ett\u00e4 roomalaistyt\u00f6t naitettiin p\u00e4\u00e4s\u00e4\u00e4nt\u00f6isesti alle 15-vuotiaana, mutta uudempi v\u00e4est\u00f6historiallinen tutkimus ei tue t\u00e4t\u00e4 k\u00e4sityst\u00e4. Arvellaan, ett\u00e4 puolet naisista olisi mennyt naimisiin 20. ik\u00e4vuoteen, miehet taas 30. ik\u00e4vuoteen menness\u00e4.<\/p>\n

Avoliitot ja moniavioisuus<\/h3>\n

Jokaisessa yhteiskuntaluokassa tunnettiin yleisesti my\u00f6s avoliitto eli konkubinaatti. Kaikki ihmiset eiv\u00e4t syyst\u00e4 tai toisesta halunneet menn\u00e4 virallisesti naimisiin. T\u00e4m\u00e4 oli ainoa yhdess\u00e4el\u00e4misen tapa, joka oli sallittua orjille. Ennen 190-lukua jaa. my\u00f6s sotilaiden puolisot olivat virallisesti jalkavaimoja, sill\u00e4 sotilaat eiv\u00e4t saaneet menn\u00e4 naimisiin palvelusaikanaan.<\/p>\n

Avoliitto oli yleinen valinta silloin, kun puolisoiden v\u00e4linen yhteiskunnallinen ero oli liian suuri. Monet keisarit, kuten Vespasianus<\/a>, Antoninus Pius<\/a> ja Marcus Aurelius<\/a> eliv\u00e4t avoliitossa vakituisen jalkavaimon kanssa. Keisari Vespasianuksen kumppani vaimonsa Flavia Domitillan kuoleman j\u00e4lkeen oli vapautettu orja Antonia Caenis<\/strong><\/a>, ilmeisen koulutettu ja \u00e4lyk\u00e4s nainen joka oli ty\u00f6skennellyt keisarillisessa taloudessa sihteerin\u00e4. Caenis v\u00e4ltteli huomiota eik\u00e4 halunnut esiinty\u00e4 julkisuudessa; h\u00e4nest\u00e4 ei ole olemassa yht\u00e4\u00e4n muotokuvaa. K\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 h\u00e4n oli kuitenkin Rooman ensimm\u00e4inen rouva.<\/p>\n

Varsinainen moniavioisuus oli Rooman lakien mukaan kielletty, mutta avoliitossa ihmiset saattoivat el\u00e4\u00e4 miten tahtoivat. Rooman Via Pincianan varrelta on l\u00f6ytynyt erikoinen hautakivi, joka on omistettu Perugiasta kotoisin olleelle vapautetulle rouvalle nimelt\u00e4 Allia Potestas<\/strong><\/a>. Allia oli el\u00e4nyt polyamorisessa avoliitossa kahden nuoren miehen kanssa. Pitk\u00e4ss\u00e4 muistokirjoituksessa ylistet\u00e4\u00e4n varsin suorasukaisesti Allian hekumallisia suloja ja miten h\u00e4n onnistui el\u00e4m\u00e4\u00e4n sopuisasti kahden miehen kanssa.<\/p>\n

\"(1)<\/a>
(1) Antonia Caenisin hauta-alttari. Kuva: Ann Raia, 2009. (2) Allia Potestan muistopiirtokirjoitus. Kuva: Creative Commons (Kleuske, CC-BY-SA 3.0).<\/figcaption><\/figure>\n

Samaa sukupuolta olevien liitot<\/h3>\n

Rooman valtakunnassa solmittiin my\u00f6s virallisia samaa sukupuolta olevien ihmisten avioliittoja. Keisari Nero meni miehen kanssa naimisiin per\u00e4ti kaksi kertaa. H\u00e4n nai ensin vanhemman palvelijansa Pythagoraan (t\u00e4ll\u00f6in keisari itse pukeutui morsiushuntuun); sitten vihitytti itsens\u00e4 sulhasena kauniin nuoreen kastraattinsa Sporuksen kanssa.<\/p>\n

On ep\u00e4selv\u00e4\u00e4, mik\u00e4 t\u00e4llaisten samaa sukupuolta olevien liittojen lainopillinen asema oli. Kun kyse ei ollut keisarista, ne todenn\u00e4k\u00f6isesti samastuivat avoliittoihin, sill\u00e4 juridisesti conubium<\/em> saattoi olla voimassa vain kahden Rooman kansalaisen, miehen ja naisen, v\u00e4lill\u00e4. Silti on varmaa ett\u00e4 t\u00e4llaisia liittoja solmittiin. On jopa paikkoja, jonne miehet matkustivat voidakseen menn\u00e4 naimisiin toisen miehen kanssa, kuten Siwan keidas Egyptiss\u00e4.<\/p>\n

Kristityt keisarit Constantius II<\/a> ja Constans <\/a>n\u00e4kiv\u00e4t tarpeelliseksi kriminalisoida homoavioliitot koko Rooman valtakunnan alueella 16. joulukuuta vuonna 342.\u00a0Laki syytt\u00e4\u00e4 miehi\u00e4 jotka \u201dryhtyv\u00e4t morsiamiksi\u201d<\/em> ja naisia jotka \u201dhylk\u00e4\u00e4v\u00e4t miessukupuolen\u201d<\/em>, ja tuomitsee \u201dkaikki miehet jotka jo ovat, tai menev\u00e4t avioon toisen miehen kanssa, kuolemanrangaistukseen.\u201d<\/em> (Codex Theodosianus 9.7.3<\/em>). Kristityt suhtautuivat kielteisesti my\u00f6s avioeroon, jonka saamista hankaloitettiin vuonna 449 s\u00e4\u00e4detyll\u00e4 lailla. Sen vastapainoksi kristinusko teki naimattomuudesta sosiaalisesti hyv\u00e4ksytty\u00e4, jopa ihailtavaakin.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Menin erehdyksess\u00e4\u00a0ostamaan italialaisen toimittajan Alberto Angelan uuden populaariteoksen Rakkautta ja intohimoa antiikin Roomassa. Varoituksena kaikille jouluostoksia tekeville ihmisille t\u00e4ytyy kertoa, ett\u00e4 kirja sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 luokattoman huonoa proosaa, vanhentuneita teorioita ja suoranaisia\u00a0asiavirheit\u00e4. My\u00f6s suomennos j\u00e4tt\u00e4\u00e4 toivomisen varaa: nimi\u00e4 on j\u00e4\u00e4nyt italialaiseen muotoonsa (Valerio Massimo > Valerius Maximus). Aihe on kuitenkin hyv\u00e4 ja tasa-arvoisesta avioliittolaista k\u00e4ydyn julkisen keskustelun … Jatka artikkeliin Monta tapaa el\u00e4\u00e4 yhdess\u00e4<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[7,15],"tags":[],"class_list":["post-680","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-historia","category-seksuaalisuus"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/antiikki.taivaansusi.net\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/680","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/antiikki.taivaansusi.net\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/antiikki.taivaansusi.net\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/antiikki.taivaansusi.net\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/antiikki.taivaansusi.net\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=680"}],"version-history":[{"count":7,"href":"https:\/\/antiikki.taivaansusi.net\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/680\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":711,"href":"https:\/\/antiikki.taivaansusi.net\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/680\/revisions\/711"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/antiikki.taivaansusi.net\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=680"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/antiikki.taivaansusi.net\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=680"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/antiikki.taivaansusi.net\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=680"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}