{"id":66,"date":"2007-12-04T12:49:01","date_gmt":"2007-12-04T12:49:01","guid":{"rendered":"http:\/\/antiikki.taivaansusi.net\/?p=66"},"modified":"2008-10-29T11:39:48","modified_gmt":"2008-10-29T09:39:48","slug":"hurskasta-arkeologiaa-ii","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/antiikki.taivaansusi.net\/?p=66","title":{"rendered":"Hurskasta arkeologiaa II"},"content":{"rendered":"

Roomasta kuuluu taas kummia<\/a>. Nyt kohu-uutista legendaarisen Lupercal<\/em><\/a>-luolan l\u00f6ytymisest\u00e4 on korjattu hieman. Mahdollisesti kyseess\u00e4 onkin keisari Neron ensimm\u00e4iseen, tuhoutuneeseen palatsiin kuuluva sali. Hyv\u00e4 ett\u00e4 heitettiin j\u00e4it\u00e4 hattuun, sill\u00e4 on liiankin helppo munata maineensa esitt\u00e4m\u00e4ll\u00e4 mahdottoman hyvi\u00e4 tutkimustuloksia, ellei todistusaineisto ole ehdottoman sitovaa.<\/p>\n

Viimeksi kerroin<\/a> Vatikaanin arkeologien ”l\u00f6yt\u00e4neen” Callixtuksen katakombeista tuhat Neron vainojen uhria ehjine vaatteineen. T\u00e4st\u00e4 hurskaasta keksinn\u00f6st\u00e4 ei ole sen koommin kuultu. Viimeisimm\u00e4ss\u00e4 Archaeology<\/em>-lehdess\u00e4<\/a> Eric H. Cline<\/strong> kirjoittaa ”hurskaan arkeologian” suosion kasvusta viime aikoina ja siit\u00e4, miten oikeiden tutkijoiden pit\u00e4isi valloittaa Raamatun arkeologia takaisin tieteelle. Todellakin, sill\u00e4 viimeisten kymmenen vuoden aikana oman el\u00e4m\u00e4ns\u00e4 Indiana Jonesit ovat kaivaneet esille sellaisen m\u00e4\u00e4r\u00e4n pyh\u00e4inj\u00e4\u00e4nn\u00f6ksi\u00e4, ett\u00e4 itse Kaarle IV:n relikvaariokin<\/a> joutuisi h\u00e4pe\u00e4\u00e4n: Jaakobin ossuaari<\/a>, Liiton arkki, Jeesuksen hauta<\/a>, Nooan arkki…<\/p>\n

V\u00e4lill\u00e4 tulee mieleen, ett\u00e4 uskovaisilta pit\u00e4isi ylip\u00e4\u00e4t\u00e4\u00e4n kielt\u00e4\u00e4 Raamatun ajan arkeologian tutkimus. Eiv\u00e4t tarinat siit\u00e4 huonone, vaikkei niill\u00e4 v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 olisikaan historiallista pohjaa. Kaksituhatta vuotta vanhojen kirjoitusten ja samanaikaisten fyysisten j\u00e4\u00e4nteiden yhdist\u00e4minen ei ole aina helppoa. Israelissa t\u00e4m\u00e4 huomattiin, kun kuninkaat Salomo ja Daavid loistavine kuningaskuntineen paljastuivat kaivauksissa jokseenkin yht\u00e4 historiallisiksi kuin V\u00e4in\u00e4m\u00f6inen.<\/p>\n

Rajuja johtop\u00e4\u00e4t\u00f6ksi\u00e4 tehd\u00e4\u00e4n toki my\u00f6s toiseen suuntaan. Seuraava on er\u00e4s suosikkini.<\/p>\n

200-luvulla el\u00e4nyt pakanallinen filosofi Celsus kirjoitti kiistakirjoituksessaan kristityist\u00e4, ett\u00e4 palvotun juutalaisen puusep\u00e4n syntytarina on valheellinen ja ett\u00e4 Jeesus oli tavallinen \u00e4p\u00e4r\u00e4poika: Teini-ik\u00e4inen Maria oli tullut raskaaksi roomalaiselle Pantera-nimiselle sotilaalle. No, Saksasta on l\u00f6ytynyt hautakivi joka kuuluu samoihin aikoihin elelleelle syyrialaissyntyiselle jousimiehelle Tiberius Julius Abdes Panteralle<\/a>. Jeesuksen syntym\u00e4n aikoihin Panteran yksik\u00f6n Cohors I Sagittarianorumin<\/em> tiedet\u00e4\u00e4n olleen sijoitettuna Juudeaan… T\u00e4m\u00e4n nokkelan yhteyden tarjoilee Marcello Craveri’s kirjassaan La vita di Ges\u00f9 <\/em>(1966).<\/p>\n

”Kaikki liittyy kaikkeen, meid\u00e4n teht\u00e4v\u00e4n\u00e4mme on vain l\u00f6yt\u00e4\u00e4 yhteydet.” <\/em>(Umberto Eco, Foucaultin heiluri)
\n<\/em><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Roomasta kuuluu taas kummia. Nyt kohu-uutista legendaarisen Lupercal-luolan l\u00f6ytymisest\u00e4 on korjattu hieman. Mahdollisesti kyseess\u00e4 onkin keisari Neron ensimm\u00e4iseen, tuhoutuneeseen palatsiin kuuluva sali. Hyv\u00e4 ett\u00e4 heitettiin j\u00e4it\u00e4 hattuun, sill\u00e4 on liiankin helppo munata maineensa esitt\u00e4m\u00e4ll\u00e4 mahdottoman hyvi\u00e4 tutkimustuloksia, ellei todistusaineisto ole ehdottoman sitovaa. Viimeksi kerroin Vatikaanin arkeologien ”l\u00f6yt\u00e4neen” Callixtuksen katakombeista tuhat Neron vainojen uhria ehjine vaatteineen. … Jatka artikkeliin Hurskasta arkeologiaa II<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[3],"tags":[],"class_list":["post-66","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-arkeologia"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/antiikki.taivaansusi.net\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/66","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/antiikki.taivaansusi.net\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/antiikki.taivaansusi.net\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/antiikki.taivaansusi.net\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/antiikki.taivaansusi.net\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=66"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/antiikki.taivaansusi.net\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/66\/revisions"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/antiikki.taivaansusi.net\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=66"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/antiikki.taivaansusi.net\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=66"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/antiikki.taivaansusi.net\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=66"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}