{"id":646,"date":"2024-10-01T19:52:10","date_gmt":"2024-10-01T17:52:10","guid":{"rendered":"http:\/\/antiikki.taivaansusi.net\/?p=646"},"modified":"2024-10-01T20:25:59","modified_gmt":"2024-10-01T18:25:59","slug":"cacator-cave-malum","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/antiikki.taivaansusi.net\/?p=646","title":{"rendered":"Cacator, cave malum!"},"content":{"rendered":"\n
\"\"<\/a>
Cacator, cave malum!<\/em> (”Kakkaaja, varo harmia”). Piirtokirjoitus Pompejissa (IX.7.21\/22), vessaan johtavassa k\u00e4yt\u00e4v\u00e4ss\u00e4. Isis Fortuna -jumalatar suojelee kakkaamaan kyykistynytt\u00e4 mieshahmoa, joka on kuvattu kahden k\u00e4\u00e4rmeen v\u00e4liss\u00e4.<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

K\u00e4yt\u00e4nn\u00f6nl\u00e4heiset roomalaiset olivat tunnettuja vesi- ja viem\u00e4riteknologian alalla saavuttamistaan ansioista. Erityisesti vesitekniikka saavutti ajanlaskun alun tienoilla huippunsa, jota ei k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 ohitettu ennen 1700-luvun loppua. Akveduktien rauniot ymp\u00e4ri Italiaa, Ranskaa ja Espanjaa ovat siit\u00e4 n\u00e4ytt\u00e4vi\u00e4 todistuskappaleita, mutta t\u00e4ll\u00e4 kertaa haluaisin puhua hieman arkisemmasta ja meit\u00e4 kaikkia p\u00e4ivitt\u00e4in koskettavasta asiasta: vessassa k\u00e4ymisest\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Roomalaisten julkiset k\u00e4ym\u00e4l\u00e4t ovat kiehtoneet sek\u00e4 tutkijoita ett\u00e4 matkailijoita l\u00f6ytymisest\u00e4\u00e4n l\u00e4htien. Vesivessan yll\u00e4tt\u00e4v\u00e4 nykyaikaisuus, yhteisk\u00e4ym\u00e4l\u00f6iden banaali sosiaalisuus ja k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n vessakulttuuriin arvoituksellisuus tekev\u00e4t latriineista kutkuttavan tutkimuskohteen. Julkisia k\u00e4ym\u00e4l\u00f6it\u00e4 on s\u00e4ilynyt lukuisia ymp\u00e4ri valtakuntaa ja ne noudattavat kaikkialla samanlaista arkkitehtuuria: istuimet, joissa on reik\u00e4 sek\u00e4 p\u00e4\u00e4ll\u00e4 ett\u00e4 sivussa, jatkuvasti vedell\u00e4 huuhtoutuva viem\u00e4ri ja lattialla juokseva erillinen pieni vesikouru. Jos k\u00e4ym\u00e4l\u00e4n aineelliset puitteet ovatkin vesiselv\u00e4t, monet aineettomat kysymykset ovat edelleen vailla vastausta. Miten kaukaa k\u00e4ym\u00e4l\u00e4ss\u00e4 k\u00e4ytiin? Oliko k\u00e4ym\u00e4l\u00e4t yhteisi\u00e4 miehille ja naisille? Miten niiss\u00e4 k\u00e4ytt\u00e4ydyttiin? Pestiink\u00f6 vai pyyhittiink\u00f6? Ja miten kuuluisaa vessasient\u00e4 k\u00e4ytettiin?<\/p>\n\n\n\n

K\u00e4ym\u00e4l\u00f6iden skatologisen puolen lis\u00e4ksi on puhuttava my\u00f6s ulostamisen metafyysisist\u00e4 ulottuvuuksista. Kuvan piirtokirjoitus Cacator, cave malum!<\/em> eli ”kakkaaja, varo harmia” on l\u00f6ytynyt Pompejista, jossa se komeilee vessaan johtavassa k\u00e4yt\u00e4v\u00e4ss\u00e4 kotialttarin vieress\u00e4. Isis Fortuna <\/em>-jumalatar per\u00e4sinairoineen, runsaudensarvineen ja k\u00e4\u00e4rmeineen n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 suojelevan kakkaamaan kyykistyv\u00e4\u00e4 mieshahmoa, mutta milt\u00e4 vaaralta h\u00e4n varsinaisesti suojelee? Ensimm\u00e4inen mieleentuleva selitys liittyy pahaan silm\u00e4\u00e4n ja pahantahtoisiin henkiin, jotka asuttivat antiikin ajan ihmisen mielenmaisemaa. Intiimitoimituksen parissa askarteleva ihminen on haavoittuvassa tilassa, altis kaikenlaisille pahoille voimille. Ulosteita itsess\u00e4\u00e4n pidettiin saastuttavina, jolloin jumalattaren apua ep\u00e4ilem\u00e4tt\u00e4 tarvittiin. Sit\u00e4 paitsi viem\u00e4riss\u00e4 itsess\u00e4\u00e4n saattoi vaania hirmuja: Claudius Aelianus<\/strong> (175\u2013235) kertoo urbaanin legendan j\u00e4ttil\u00e4ismustekalasta<\/a>, joka suolakalan himossaan oli uinut sis\u00e4\u00e4n viem\u00e4riin ja tunkeutunut ihmisten asuntoihin p\u00f6nt\u00f6n kautta.<\/p>\n\n\n\n

Toisaalta Cacator, cave malum <\/em>-teksti toistuu my\u00f6s useissa Pompejin hautapiirtokirjoituksissa. Niill\u00e4 ehk\u00e4 uhattiin haudanh\u00e4p\u00e4isij\u00e4\u00e4 yliluonnollisella rangaistuksella. Roomalaisten kaupunkien ulkopuolella levi\u00e4v\u00e4t nekropolikset olivat vainajien lis\u00e4ksi monien k\u00f6yhien ja kodittomien asuinsijoja. Jos ajatellaan ett\u00e4 ihmisten arkik\u00e4ytt\u00e4ytyminen paljastuu parhaiten yrityksist\u00e4 kielt\u00e4\u00e4 se, tarpeiden tekemisen hautojen suojassa on t\u00e4ytynyt olla tuikitavallista. Esimerkeiksi roomalaisiin hautoihin lis\u00e4tyist\u00e4 varoituksista k\u00e4yv\u00e4t n\u00e4m\u00e4: <\/p>\n\n\n\n

\n

”Joka t\u00e4h\u00e4n paskoo tai kusee, saakoon sek\u00e4 ylisen ett\u00e4 alisen jumalten vihat p\u00e4\u00e4lleen”
(Corpus Inscriptionum Latinarum<\/em> 6.13740)<\/sub><\/p>\n\n\n\n

”Painu pois, kakkaaja! Et voi turvassa paljastaa persett\u00e4si t\u00e4\u00e4ll\u00e4”
(Corpus Inscriptionum Latinarum<\/em> 4.8899)<\/sub><\/p>\n<\/blockquote>\n\n\n\n

Petronius Arbiterin<\/strong> veijariromaanissa Satyricon <\/em>uusrikas \u00f6ykk\u00e4ri Trimalchio mahtailee m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4m\u00e4ll\u00e4 testamentissaan vapautetun orjan valvomaan h\u00e4nen hautaansa ajasta i\u00e4isyyteen, jottei kukaan matkalainen vain tule tekem\u00e4\u00e4n tarpeitaan sen taakse (Satyricon<\/em>, 71). Ulostamisen vaaroista kertoo my\u00f6s tarina kerettil\u00e4isest\u00e4 Ariuksesta, joka sai ankaran ripulin rangaistukseksi vastustettuaan pyh\u00e4\u00e4 kolminaisuusoppia. Hermias Sozomenoksen Kirkkohistorian<\/em> mukaan Arius meni julkiseen k\u00e4ym\u00e4l\u00e4\u00e4n ja kuoli sinne, eik\u00e4 kukaan en\u00e4\u00e4 uskaltanut k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 samaa vessanistuinta (Sozomenos<\/em>, 2.29\u201330).<\/p>\n\n\n\n

Roomalaiset kutsuivat yksityisvessoja latriineiksi (latrinae<\/em>). K\u00f6yhimm\u00e4ss\u00e4 Pompejilaisessa yksityisk\u00e4ym\u00e4l\u00e4ss\u00e4 oli ainoastaan potta pytyn alla. Potat tyhjennettiin joko viem\u00e4riin tai avoviem\u00e4riin. Keskiluokan talojen k\u00e4ym\u00e4l\u00e4t oli yhdistetty kaupungin viem\u00e4riverkostoon ja huuhdeltiin talousvedell\u00e4 \u2013 t\u00e4st\u00e4 syyst\u00e4 k\u00e4ym\u00e4l\u00e4 sijaitsi yleens\u00e4 keitti\u00f6n v\u00e4litt\u00f6m\u00e4ss\u00e4 yhteydess\u00e4. Julkisista vesik\u00e4ym\u00e4l\u00f6ist\u00e4 k\u00e4ytettiin nime\u00e4 foricae<\/em>. Niiden l\u00e4pi kiersi koko ajan puhdas vesi, joka huuhteli viem\u00e4rikouruun tulevat tuotokset menness\u00e4\u00e4n p\u00e4\u00e4viem\u00e4riin. Ajan vaatemuoti suojeli vessassa k\u00e4vij\u00f6it\u00e4 noloilta tilaneilta. Nykyihminen joutuu vessassa laskemaan housut nilkkoihin, mutta antiikin aikana virkamiehen tooga, rouvan mekko ja miehen tunika pitiv\u00e4t intiimialueet piilossa.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/a>
Tyypillinen roomalainen yksityisk\u00e4ym\u00e4l\u00e4.<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n
\"\"<\/a>
Julkinen k\u00e4ym\u00e4l\u00e4 Ostiassa.<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Rooman parhaimmissa julkisissa k\u00e4ym\u00e4l\u00f6iss\u00e4, kuten Pompeiuksen teatterin portiikissa, oli marmoriset istuimet, tuoksuvia yrttej\u00e4 ja jopa taustamusiikkia. Martialis v\u00e4itt\u00e4\u00e4, ett\u00e4 ep\u00e4toivoisimmat pyrkyrit tulivat n\u00e4ihin paskataiteen palatseihin kuluttamaan aikaa siin\u00e4 toivossa, ett\u00e4 sattuisivat t\u00f6rm\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4n julkisuuden henkil\u00f6\u00f6n tai muuhun t\u00e4rke\u00e4\u00e4n mieheen, mutta t\u00e4m\u00e4 voi olla my\u00f6s puhdasta satiiria. K\u00e4ym\u00e4l\u00e4t tyhjentyiv\u00e4t Venus Puhdistajan eli Venus Cloacinan<\/em> mukaan nimettyyn Rooman p\u00e4\u00e4viem\u00e4riin, Cloaca Maximaan<\/em>, joka on osittain edelleen k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4. Viem\u00e4ri on roomalaisen insin\u00f6\u00f6ritaidon suunnaton voimann\u00e4yte, sill\u00e4 miljoonakaupungin asukkaat tuottivat yhteens\u00e4 500 tonnia ulostetta vuorokaudessa.<\/p>\n\n\n\n

Ostiassa oleva forica<\/em> on yksi parhaiten s\u00e4ilyneist\u00e4. Kuvassa n\u00e4kyv\u00e4t vieri vieress\u00e4 olevat istuimet (roomalaiset eiv\u00e4t selv\u00e4sti tarvinneet yksityisyytt\u00e4 helpottaakseen itse\u00e4\u00e4n) ja k\u00e4vij\u00f6iden edess\u00e4 kulkenut vesikouru, jonka tarkoitus on j\u00e4\u00e4nyt ep\u00e4varmaksi. Kylpyl\u00f6iss\u00e4 vessak\u00e4ynti kuului p\u00e4\u00e4symaksun hintaan, mutta kaupungilla pikkulassa k\u00e4ymisest\u00e4 maksettiin lantti k\u00e4ym\u00e4l\u00e4orjalle, jonka teht\u00e4v\u00e4 oli my\u00f6s huolehtia vessan siisteydest\u00e4. Ostian k\u00e4ym\u00e4l\u00e4ss\u00e4 on kaksi sis\u00e4\u00e4nk\u00e4ynti\u00e4, joiden v\u00e4liss\u00e4 on k\u00e4sien pesemiseen tarkoitettu allas. Oviaukkojen tarkoitusta on my\u00f6s pohdittu \u2013 mahdollisesti niiden kamanaan oli maalattu ”sis\u00e4\u00e4n” ja ”ulos”. Miehi\u00e4 varten oli julkisia pisuaareja, eli elintarvikek\u00e4yt\u00f6st\u00e4 poistettuja amforoita, joihin sai lorottaa vapaasti. Kankaanvalkaisijat ja nahkatehtaat k\u00e4yttiv\u00e4t n\u00e4in kertyv\u00e4\u00e4 ureaa teollisuuden raaka-aineena. Keisari Vespasianus m\u00e4\u00e4r\u00e4si sen verolle, mist\u00e4 syntyi Suetoniuksen mukaan lent\u00e4v\u00e4 lause ”raha ei haise” (pecunia non olet<\/em>).<\/p>\n\n\n\n

T\u00e4h\u00e4n asti jokainen aikamatkaajakin selvi\u00e4isi vessak\u00e4ynnist\u00e4\u00e4n kunnialla, mutta ent\u00e4s sitten kun on pyyhimisen aika? Vessapaperia ei viel\u00e4 ollut \u2013 eik\u00e4 edes Fran\u00e7ois Rabelais’n (1483\u20131494) kuuluisassa satiirissa Gargantua ja Pantagruel<\/em> uskottu sen tehokkuuteen.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/a>
Xylospongium<\/em>, eli tersorium<\/em>: vessasieni tai rahvaanomaisemmin paskasuti. Roomalainen vessaharja jolla EI pyyhitty takamusta, vaikka kaikki tv-dokumentit haluaisivat sinun uskovan niin. <\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Ei, pyyhkimiseen ei mit\u00e4 todenn\u00e4k\u00f6isemmin k\u00e4ytetty yhteist\u00e4 pesusient\u00e4 kepin nokassa, jota v\u00e4lill\u00e4 dipattiin etikkaan sen desinfioimiseksi. Kyseess\u00e4 on vanha myytti, joka ei vaan ota kuollakseen. Koska ihmiset eiv\u00e4t kuvailleet arkisen jokap\u00e4iv\u00e4isi\u00e4 toimiaan saatika vessak\u00e4ytt\u00e4ytymist\u00e4\u00e4n<\/a>, emme voi satavarmasti sanoa, miten roomalaista vessasient\u00e4 k\u00e4ytettiin. Sen sijaan funktionaalisesti sudin muoto on jokaiselle l\u00e4nsimaalaiselle vessankuluttajalle tuttu. Vessasieniin liitetyn teorian ohuus ilmenee nopeasti, kun k\u00e4y l\u00e4pi kaikki vessasieni\u00e4 k\u00e4sittelev\u00e4t antiikin ajan kirjalliset l\u00e4hteet.<\/p>\n\n\n\n

Vessasieni, latinaksi xylospongium<\/em> (”sieni kepin nokassa”) tai tersorium<\/em>, esiintyy kaiken kaikkiaan vain nelj\u00e4ss\u00e4 latinankielisess\u00e4 kirjoituksessa<\/strong>. Seneca nuorempi reflektoi (Epistulae morales<\/em>) miten gladiaattoriksi tuomittu germaaniorja teki itsemurhan julkisessa vessassa ty\u00f6nt\u00e4m\u00e4ll\u00e4 vessasienen ter\u00e4v\u00e4n puuvarren kurkkuunsa. Seneca sanoo h\u00e4veli\u00e4\u00e4sti kapineen k\u00e4ytt\u00f6tarkoituksesta, ett\u00e4 ”sill\u00e4 putsattiin s\u00e4\u00e4dytt\u00f6myydet” (ad emundanda obscena<\/em>), mik\u00e4 voi tietysti tarkoittaa per\u00e4aukkoa, mutta my\u00f6s vessaa itse\u00e4\u00e4n.<\/p>\n\n\n\n

Claudius Terentianus, Rooman laivastossa palvellut egyptil\u00e4inen, valittaa er\u00e4\u00e4ss\u00e4 s\u00e4ilyneess\u00e4 kirjeess\u00e4\u00e4n, ettei h\u00e4nest\u00e4 v\u00e4litet\u00e4 ”paskasudin vertaa” (Non magis quravit me pro xylesphongium<\/em>). Martialis vertaa epigrammeissaan kaiken maallisen katoavaisuutta siihen, miten hienostuneinkin illallinen on aamulla asia joka kuuluu ”tunkkaiselle vessasienelle” ([\u2026] sed cras nil erit, immo hodie, protinus immo nihil, quod sciat infelix damnatae spongea virgae<\/em>). Lopuksi Ostiassa sijaitsevasta julkisen k\u00e4ym\u00e4l\u00e4n sein\u00e4st\u00e4 l\u00f6ytyy kehotus ”k\u00e4yt\u00e4 sient\u00e4” (utaris xylosphongio<\/em>). Siin\u00e4 kaikki.<\/p>\n\n\n\n

Kirjoitukset ovat yksi asia ja aineellinen j\u00e4\u00e4mist\u00f6 toinen. Arkeologit ovat kaivelleet vuosikausia Pompejin naapurikaupungin Herculaneumin viem\u00e4ri\u00e4, joka on paljastunut varsinaiseksi aarreaitaksi antiikin ajan ruokavalioon ja el\u00e4m\u00e4\u00e4n liittyviss\u00e4 kysymyksiss\u00e4. Viem\u00e4rist\u00e4 on l\u00f6ytynyt yht\u00e4 sun toista mielenkiintoista, kuten pinjank\u00e4pyj\u00e4, joiden merkitys ei ole t\u00e4ysin valjennut. Ehk\u00e4 niist\u00e4 oli sy\u00f6ty siemenet ensin? Tai sitten k\u00e4pyj\u00e4 k\u00e4ytettiin vessassa ilmanraikastimina?<\/p>\n\n\n\n

Viem\u00e4riin on pudonnut my\u00f6s kampoja, kolikoita, sormuksia, noppia, hiusneuloja ja
y\u00f6llisten vessak\u00e4yntien seurauksena my\u00f6s keraamisia \u00f6ljylamppuja. Viem\u00e4riin kipatuista kivettyneist\u00e4 ruoant\u00e4hteist\u00e4 on l\u00f6ytynyt oliivinsiemeni\u00e4, kalanperkeit\u00e4 (anjoviksia, lahnoja, neitokaloja, makrilleja, ankeriaita, meriahvenia ja nokkakaloja), ostereita, \u00e4yri\u00e4isi\u00e4, seepioita ja merisiilej\u00e4, j\u00e4\u00e4nteit\u00e4 viikunoista, taateleista, p\u00e4hkin\u00f6ist\u00e4 ynn\u00e4 mausteista kuten korianterista, tillist\u00e4, brassicasta ja sellerist\u00e4. Ja luonnollisesti my\u00f6s erilaisia pyllynpyyhkimi\u00e4, kuten pellavatukkoja, lehti\u00e4 ja jopa pieni\u00e4 sileit\u00e4 kivi\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Kreikkalaisen kirjallisuuden mukaan sileit\u00e4 kivi\u00e4 (\u03c0\u03b5\u03c3\u03c3\u03bf\u03b9, pessoi<\/em>) k\u00e4ytettiin silloin, kun k\u00e4sill\u00e4 ei ollut vett\u00e4 pyllyn pesemiseen. Pyyhkiminen tehtiin ikiaikaisen tavan mukaan vasemmalla k\u00e4dell\u00e4. Takamuksen kaapimiseen k\u00e4ytetyt kolme kive\u00e4 mainitaan jo Aristofaneen sodanvastaisessa n\u00e4ytelm\u00e4ss\u00e4 Rauha<\/em> (421 eaa.). Perinne vaikuttaa eritt\u00e4in pitk\u00e4ik\u00e4iselt\u00e4, sill\u00e4 my\u00f6s Muhammadin nimiin pantu h\u0101d\u012bth<\/em><\/a> mainitsee kolme kive\u00e4 ideaalina per\u00e4aukon puhdistamiseen ennen sen pesemist\u00e4. Aiemminkin takaliston putsaamisessa suosittiin puhdasta vett\u00e4. Oletukseni on, ett\u00e4 roomalaisen k\u00e4ym\u00e4l\u00e4n vesikouru ja istuimen alempi aukko oli olemassa juuri t\u00e4t\u00e4 varten. Herculaneumin viem\u00e4rist\u00e4 ei ole l\u00f6ytynyt yht\u00e4\u00e4n ainutta vessasient\u00e4, joten oletettavasti sient\u00e4 ei k\u00e4ytetty pyllyrenkin\u00e4, vaan juuri sin\u00e4 milt\u00e4 se n\u00e4ytt\u00e4\u00e4kin, eli vessaharjana<\/strong>. Pesty\u00e4\u00e4n ja pyyhitty\u00e4\u00e4n itsens\u00e4 tunikan alta roomalainen tarttui etikkakupissa lionneeseen vessaharjaan, ja pyyhki istuimen puhtaaksi roiskeista seuraavaa k\u00e4ytt\u00e4j\u00e4\u00e4 varten.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

K\u00e4yt\u00e4nn\u00f6nl\u00e4heiset roomalaiset olivat tunnettuja vesi- ja viem\u00e4riteknologian alalla saavuttamistaan ansioista. Erityisesti vesitekniikka saavutti ajanlaskun alun tienoilla huippunsa, jota ei k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 ohitettu ennen 1700-luvun loppua. Akveduktien rauniot ymp\u00e4ri Italiaa, Ranskaa ja Espanjaa ovat siit\u00e4 n\u00e4ytt\u00e4vi\u00e4 todistuskappaleita, mutta t\u00e4ll\u00e4 kertaa haluaisin puhua hieman arkisemmasta ja meit\u00e4 kaikkia p\u00e4ivitt\u00e4in koskettavasta asiasta: vessassa k\u00e4ymisest\u00e4. Roomalaisten julkiset k\u00e4ym\u00e4l\u00e4t ovat kiehtoneet … Jatka artikkeliin Cacator, cave malum!<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[3,4],"tags":[],"class_list":["post-646","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-arkeologia","category-arki"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/antiikki.taivaansusi.net\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/646","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/antiikki.taivaansusi.net\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/antiikki.taivaansusi.net\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/antiikki.taivaansusi.net\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/antiikki.taivaansusi.net\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=646"}],"version-history":[{"count":9,"href":"https:\/\/antiikki.taivaansusi.net\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/646\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":938,"href":"https:\/\/antiikki.taivaansusi.net\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/646\/revisions\/938"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/antiikki.taivaansusi.net\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=646"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/antiikki.taivaansusi.net\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=646"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/antiikki.taivaansusi.net\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=646"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}