{"id":622,"date":"2013-12-18T23:06:03","date_gmt":"2013-12-18T21:06:03","guid":{"rendered":"http:\/\/antiikki.taivaansusi.net\/?p=622"},"modified":"2014-10-07T13:12:16","modified_gmt":"2014-10-07T11:12:16","slug":"liity-legioonaan-nae-maailmaa","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/antiikki.taivaansusi.net\/?p=622","title":{"rendered":"Liity legioonaan, n\u00e4e maailmaa"},"content":{"rendered":"

\"erythra<\/a><\/p>\n

Asepalvelus takaa kansalaisuuden \u2013 vaan kuinka kauas saattoi Rooman legioonalainen p\u00e4\u00e4ty\u00e4 keisarin ja is\u00e4nmaan puolesta? Tunnetun maailman rajoille asti. Kun Rooma otti Kleopatran kuoleman j\u00e4lkeen haltuunsa Ptolemaiosten Egyptin, se peri samalla my\u00f6s Ptolemaiosten meriyhteydet Afrikkaan, Arabiaan ja Intiaan. Ptolemaiosten Punaiselle merelle\u00a0j\u00e4tt\u00e4m\u00e4 valtatyhji\u00f6 t\u00e4yttyi v\u00e4litt\u00f6m\u00e4sti arabialaisista ja somalialaisista merirosvoista, joten vuonna 26 eaa. keisari Augustus l\u00e4hetti Egyptin maaherran Aelius Galluksen<\/a><\/strong> kahden legioonan ja 10 000 apujoukkojen miehen kanssa valloitusretkelle \u201donnelliseen Arabiaan\u201d.<\/p>\n

Gallus onnistui karkoittamaan merirosvot tukikohdistaan, mutta helle, taudit ja veden puute osoittautuivat retkikunnalle tuhoisiksi. Roomalaiset menettiv\u00e4t vain 700 miest\u00e4 kaatuneina, mutta 7 000 miest\u00e4 nestehukkaan. Arabiaa ei koskaan liitetty valtakuntaan. Punainen meri sen sijaan kuului t\u00e4st\u00e4 l\u00e4htien Rooman valtapiiriin. Berenicen etel\u00e4puolisista, vaikeasti hallittavista Ptolemaiosten tukikohdista luovuttiin, samalla kun Berenicen, Arsinoen ja Myos Hormoksen satamia vastaavasti laajennettiin ja kulkuyhteyksi\u00e4 niihin parannettiin.<\/p>\n

Intiaan suuntautuneen kaupank\u00e4ynnin volyymist\u00e4 ja merkityksest\u00e4 saa hyv\u00e4n kuvan anonyymin kreikkalaisen merikapteenin 1. vuosisadalla julkaisemasta lokikirjasta Periplus Maris Erythraei<\/a><\/i>, joka luettelee kaksikymment\u00e4 t\u00e4rkeint\u00e4 intialaista kauppasatamaa Karachista Kalkuttaan. Intialaisia norsunluuesineit\u00e4 on l\u00f6ytynyt Pompejista asti<\/a>. Vanhempi Plinius valittaa\u00a0Luonnonhistoriassaan<\/em>, miten Rooman kauppatase it\u00e4\u00e4n oli sata miljoonaa sestertiusta alij\u00e4\u00e4m\u00e4inen: t\u00e4m\u00e4n verran Arabian v\u00e4riaineet, Kiinan silkki ja Intian mausteet maksoivat valtakunnalle (Plinius, Hist. Nat. 12.41.84<\/em>). Vastaavasti Intian Keralasta on l\u00f6ytynyt runsain mitoin roomalaista terra sigillata<\/em> \u2013keramiikkaa. Turistin\u00e4ht\u00e4vyydet sis\u00e4lt\u00e4v\u00e4n roomalaisen tiekartan\u00a0Tabula Peutingerianan<\/em><\/a> mukaan\u00a0Muziriksen kaupungissa Keralassa oli Augustuksen temppeli, joten voidaan ep\u00e4ill\u00e4 ett\u00e4 siell\u00e4 oli my\u00f6s pysyv\u00e4 kauppasiirtokunta.<\/p>\n

\"Pompejista<\/a>
Pompejista l\u00f6ytynyt intialaista Lakshmi-jumalatarta esitt\u00e4v\u00e4 figuriini (Museo\u00a0Archeologico\u00a0Nazionale\u00a0di\u00a0Napoli)<\/figcaption><\/figure>\n

Kauppaedut vaativat sotilaallista l\u00e4sn\u00e4oloa. Vuonna 125 keisari Trajanus l\u00e4hetti yhden Daakian, Parthian ja Juudean sodissa kunnostautuneista legioonistaan (Legio II Traiana Fortis<\/em><\/a>) Egyptiin korvaamaan maata aiemmin miehitt\u00e4neen Legio III Cyrenaican<\/em><\/a>. Trajanuksen aikana Punaiselle merelle perustettiin oma laivasto ja kaikki Egyptin satamat saivat omat varuskuntansa. Samalla roomalaiset ryhtyiv\u00e4t rakentamaan pysyvi\u00e4 tukikohtia Intian purjehdusreitin varrelle.\u00a0Farasan-saarilta on l\u00f6ytynyt vuosille 138\u2013141 ajoitettu latinankielinen piirtokirjoitus:<\/p>\n

\u201dT\u00e4m\u00e4n keisari Antonius Augustus Piukselle omistetun monumentin on tehnyt ja vihkinyt urhoollisen Trajanuksen toisen legioonan ja sen apujoukkojen puolesta Castricius Aprinius, Publiuksen poika, Farasan-saarten sataman <\/em>(Ferresani portus) ja Herkuleen meren prefekti.\u201d<\/em><\/p><\/blockquote>\n

Farasan-saarten j\u00e4lkeen Rooma miehitti Eudaemon Arabian<\/em> (nyk. Aden) t\u00e4rke\u00e4n v\u00e4lisataman ja lopulta Ptolemaioksille kuuluneen\u00a0Sokotran<\/a><\/strong> saaren Intian valtamerell\u00e4 (jota kreikkalaiset kutsuivat Punaiseksi mereksi<\/a>).\u00a0Kaukomaiden joukko-osastoja kierr\u00e4tettiin s\u00e4\u00e4nn\u00f6lllisesti. Kahtakymment\u00e4 vuotta my\u00f6hemmin Farasan-saarelle j\u00e4tettiin toinen omistuspiirtokirjoitus Juudeaan pysyv\u00e4sti \u00a0sijoitetun\u00a0Legio VI Ferratan<\/em><\/a> nimiss\u00e4.<\/p>\n

200-luvun loppupuolelta l\u00e4htien Rooman uudeksi periviholliseksi nousseet sassanidi-persialaiset pyrkiv\u00e4t kaikin keinoin katkaisemaan Rooman kauppayhteydet ja saamaan Arabian omiin k\u00e4siins\u00e4. Keisari Diokletianus liittoutui afrikkalaisen Aksumin kuningaskunnan kanssa ja siirsi etel\u00e4\u00e4n lis\u00e4\u00e4 joukkoja. Legio II Traiana<\/em> muutti tukikohtaansa Aleksandriasta etel\u00e4mm\u00e4ksi\u00a0Apollinopolis Magnaan<\/a>\u00a0ja Legio X Fretensis<\/em>\u00a0Ailaan (Jordanian Aqaba). Yksi legioonan kohorteista muunnettiin merijalkav\u00e4eksi.<\/p>\n

Diokletianuksen valtakaudelle sijoittuu my\u00f6s t\u00e4m\u00e4 poikkeuksellinen piirtokirjoitus, jonka on j\u00e4tt\u00e4nyt kristitty ammattisotilas:<\/p>\n

\u201dAurelius Gaius, samannimisen is\u00e4n poika. Palvelin <\/em>Legio I Italicassa, \u00a0<\/em>Legio VIII Augustassa ja<\/em> Legio I Jovia Scythicassa. Aloitin ratsumiehen\u00e4, ylenin ryhm\u00e4njohtajaksi, sitten optioksi. \u2013 \u2013 Minut valittiin keisarin omiin erikoisjoukkoihin<\/em> (sacer comites) ja palvelin ymp\u00e4ri valtakuntaa ja ulkomailla: Aasiassa, Kaariassa, Lyydiassa, Lykaioniassa, Kilikiassa, Foinikiassa, Syyriassa, Arabiassa, Palestiinassa, Egyptiss\u00e4, Intiassa<\/strong>, Mesopotamiassa, Kappadokiassa, Galatiassa, Bityniassa, Traakiassa, Moesiassa, Sarmatiassa nelj\u00e4 kertaa, Goottien mailla kaksi kertaa, Saksassa, Dardaniassa, Dalmatiassa, Pannoniassa, Galliassa, Espanjassa, Mauretaniassa ja \u00a0\u2013 \u2013 .<\/em><\/p>\n

Monien vaivojen j\u00e4lkeen palasin takaisin synnyinmaahani Pessinukseen<\/a> ja asun nyt Cotyaeumissa tytt\u00e4reni Macedonian kanssa. Olen pystytt\u00e4nyt t\u00e4m\u00e4n hautakiven rakkaan vaimoni Julian muistoksi, Yl\u00f6snousemusta odottaen.\u201d<\/em><\/p><\/blockquote>\n

Vaan millaisissa teht\u00e4viss\u00e4 Aurelius Gaius, keisarin mies, k\u00e4vi Intiassa? Emme koskaan saa tiet\u00e4\u00e4.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Asepalvelus takaa kansalaisuuden \u2013 vaan kuinka kauas saattoi Rooman legioonalainen p\u00e4\u00e4ty\u00e4 keisarin ja is\u00e4nmaan puolesta? Tunnetun maailman rajoille asti. Kun Rooma otti Kleopatran kuoleman j\u00e4lkeen haltuunsa Ptolemaiosten Egyptin, se peri samalla my\u00f6s Ptolemaiosten meriyhteydet Afrikkaan, Arabiaan ja Intiaan. Ptolemaiosten Punaiselle merelle\u00a0j\u00e4tt\u00e4m\u00e4 valtatyhji\u00f6 t\u00e4yttyi v\u00e4litt\u00f6m\u00e4sti arabialaisista ja somalialaisista merirosvoista, joten vuonna 26 eaa. keisari Augustus l\u00e4hetti … Jatka artikkeliin Liity legioonaan, n\u00e4e maailmaa<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[5,10],"tags":[],"class_list":["post-622","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-armeija","category-merihistoria"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/antiikki.taivaansusi.net\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/622","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/antiikki.taivaansusi.net\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/antiikki.taivaansusi.net\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/antiikki.taivaansusi.net\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/antiikki.taivaansusi.net\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=622"}],"version-history":[{"count":15,"href":"https:\/\/antiikki.taivaansusi.net\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/622\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":661,"href":"https:\/\/antiikki.taivaansusi.net\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/622\/revisions\/661"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/antiikki.taivaansusi.net\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=622"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/antiikki.taivaansusi.net\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=622"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/antiikki.taivaansusi.net\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=622"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}