![](\"http:\/\/www.taivaansusi.net\/antiikki\/220px-Ac_papyrus-787954.jpg\")
<\/p>\n<\/p>\n
Tempus omnia revelat<\/span> jatkaa antiikin ja historian popularisointiaan. T\u00e4n\u00e4\u00e4n on vuorossa yksi t\u00e4rkeimmist\u00e4 antiikintutkimuksen haaroista, papyrologia<\/span><\/a>. Papyrologia tutkii pehme\u00e4lle, orgaaniselle materiaalille tuotettuja tekstej\u00e4. Tieteenalan k\u00e4sitt\u00e4m\u00e4 aikaskaala on varsin laaja: Paperille nimens\u00e4 antaneita papyruksia on tuotettu Egyptiss\u00e4<\/a> jo 3000 vuotta ennen ajanlaskun alkua, ja sen k\u00e4ytt\u00f6 on jatkunut ainakin tuhatluvulle asti, ellei pidemm\u00e4llekin.<\/p>\n Papyruskaislasta <\/a>(cyperus papyrus<\/span>) valmistetut, kuivatut arkit liitettiin toisiinsa niin, ett\u00e4 ne muodostivat pitk\u00e4n liuskan. Yht\u00e4 rullaa kutsuttiin kirjaksi (byblos<\/span>). Yhden leikatun papyrusarkin koko on kuulemma hyvin l\u00e4hell\u00e4 aanelosta<\/a>! Oli se sattumaa tai ei, paperiarkin koko ei ole ainoa historiallinen standardi. Urbaanin legendan mukaan kapearaiteisen rautatien raideleveyskin periytyy monen polven kautta roomalaisten k\u00e4rryjen vaunujen leveydest\u00e4.<\/p>\n Papyrus oli levinnyt antiikissa koko V\u00e4limeren alueelle, mutta s\u00e4ilyneit\u00e4 papyruksia on l\u00f6ydetty l\u00e4hinn\u00e4 Egyptiss\u00e4, jossa kuiva ilmasto on est\u00e4nyt kasviper\u00e4isen aineksen lahoamisen. Papyrus oli ainoa tapa tuottaa kirjallisuutta suuressa mittakaavassa aina 100-luvulle eKr. asti, jolloin kreikkalaisessa Pergamonissa<\/a> (nyk. turkkilainen Bergama) alettiin papyruksen puutteessa tuottaa nahasta pergamenttia<\/span>. Vasikannahkainen, aivan ohueksi hiottu vellum<\/span> oli valtavasti papyrusta kalliimpaa, eik\u00e4 koskaan korvannut sit\u00e4 laaja-alaisessa k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 \u2013 300-luvulta l\u00e4htien jKr. arvostettu ja hieno nahka oli kuitenkin ilmiselv\u00e4 valinta arvokkaimpia k\u00e4sikirjoituksia kuten Raamattuja varten.<\/p>\n Itse papyrologiasta alettiin kiinnostua vasta 1700-luvulla. Siihen asti antiikintutkijoiden mielenkiinto oli ollut patsaissa ja taide-esineiss\u00e4. Ensimm\u00e4inen papyrusk\u00e4\u00e4r\u00f6 tuotiin Eurooppaan vuonna 1778 (Carta Borgiana<\/span>). Mik\u00e4 pettymys olikaan, kun sis\u00e4lt\u00f6 paljastui korkeakirjallisuuden sijaan tuiki tavalliseksi verolistaksi! Pikku hiljaa Oxfordiin, Cambridgeen, Wieniin, K\u00f6lniin ja muihinkin Euroopan t\u00e4rkeimpiin yliopistoihin perustettiin omat papyruskirjastot, ja k\u00e4\u00e4r\u00f6j\u00e4 alkoi virrata Egyptist\u00e4 tutkijoiden saataville. Varhaisia alan tutkijoita olivat mm. W. M. Flinders Petrie (joka oli erityisen kiinnostunut Oxyrynkhoksesta<\/a> ja Faijunista<\/a>), B. P. Grenfeld, A. S. Hunt, Giacomo Vitelli, Ulrich Wilcken ja Ludwig Mitteis.<\/p>\n Egyptil\u00e4iset haistoivat papyruksissa hyv\u00e4n bisneksen. Paikalliset asukkaat saalistivat l\u00e4hes koko s\u00e4ilyneen papyrusmateriaalin ja m\u00f6iv\u00e4t sen tutkijoille riihikuivaa vastaan – osissa ja pala kerrallaan. Uusia merkitt\u00e4vi\u00e4 papyrusl\u00f6yt\u00f6j\u00e4 ei viime vuosikymmenin\u00e4 ole en\u00e4\u00e4 n\u00e4hty. Sen sijaan uudeksi tutkimuskohteeksi on noussut 1980-luvulta alkaen palaneiden ja hiiltyneiden papyrusten tutkimus. Palaessaan sitke\u00e4 papyrus hiiltyy nopeasti ja yksitt\u00e4iset papyrusliuskat s\u00e4ilyv\u00e4t \u00e4\u00e4rimm\u00e4isen ohuiksi puristuneena. Samalla muste palaa sivuihin kiinni, joten k\u00e4\u00e4r\u00f6t ovat nykyisin menetelmin osittain yh\u00e4 tulkittavissa. Alan uranuurtaja on ollut Helsingin yliopiston Jaakko Fr\u00f6sen<\/a>. Helsingin lis\u00e4ksi hiiltyneit\u00e4 papyruksia on tutkittu erityisesti Wieniss\u00e4.<\/p>\n Suurin osa kaikista tuotetuista ja s\u00e4ilyneist\u00e4 papyruksista on ollut jollain tavalla talouteen liittyvi\u00e4: Verolistoja, yksityiskirjeit\u00e4, julistuksia, virkamiesten asetuksia, anomuksia, testamentteja jne. Kirjallisuuttakin, uskonnollista ja maallista, on l\u00f6ytynyt. Papyrustieto on mullistanut antiikin taloushistorian \u2013 ja mullistus jatkuu yh\u00e4. Siell\u00e4 minne ei saatu papyrusta, k\u00e4ytettiin puutauluja, joita on l\u00f6ytynyt yll\u00e4tt\u00e4en mm. Hadrianuksen muurin luota Vindolandan <\/a>roomalaisvaruskunnasta. \u201dCambridgen koulukunnan\u201d marxilaiset teesit antiikin talousj\u00e4rjestelm\u00e4n alkukantaisuudesta ovat saaneet kelpo kolauksia. Uudet papyrukset ja puutaulut puhuvat tavaran ja p\u00e4\u00e4omien tavattoman laaja-alaisen liikkumisen puolesta.<\/p>\n Taloushistoria ei ole ollut ainoa ala joka on hy\u00f6tynyt papyruksista. Yksityiset papyruskirjeet yhdess\u00e4 Pompejin sein\u00e4raaputusten kanssa ovat paljastaneet paljon siit\u00e4, miten ihmiset itse k\u00e4yttiv\u00e4t kielt\u00e4 arkip\u00e4iv\u00e4isiss\u00e4 tilanteissa. T\u00e4ll\u00e4kin alalla suomalaiset ovat olleet pioneereja, Villa Lanten entinen johtaja Veikko V\u00e4\u00e4n\u00e4nenh\u00e4n lanseerasi sittemmin yleisesti k\u00e4ytetyn mutta hieman onnahtavan \u201dvulgaarilatina\u201d<\/span>-termin<\/a>. Itse\u00e4ni on kiinnostanut l\u00e4hinn\u00e4 yksityinen kirjeenvaihto, joka avaa mielenkiintoisen ikkunan \u2013 tai pit\u00e4isik\u00f6 sanoa paremminkin kurkistusaukon \u2013 antiikin arkeen. V\u00e4h\u00e4n tuntuu pohjimmiltaan ihminen muuttuneen, niin tutuilta kuulostavat muun muassa legioonalainen Claudius Terentianuksen is\u00e4lleen Claudius Tiberiukselle asemapaikaltaan Karaniksesta (Arsino\u00ebn nomoksesta) l\u00e4hett\u00e4m\u00e4ns\u00e4 kirjeet: Faija, anna fyrkkaa.<\/span><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":" Tempus omnia revelat jatkaa antiikin ja historian popularisointiaan. T\u00e4n\u00e4\u00e4n on vuorossa yksi t\u00e4rkeimmist\u00e4 antiikintutkimuksen haaroista, papyrologia. Papyrologia tutkii pehme\u00e4lle, orgaaniselle materiaalille tuotettuja tekstej\u00e4. Tieteenalan k\u00e4sitt\u00e4m\u00e4 aikaskaala on varsin laaja: Paperille nimens\u00e4 antaneita papyruksia on tuotettu Egyptiss\u00e4 jo 3000 vuotta ennen ajanlaskun alkua, ja sen k\u00e4ytt\u00f6 on jatkunut ainakin tuhatluvulle asti, ellei pidemm\u00e4llekin. Papyruskaislasta (cyperus papyrus) … Jatka artikkeliin Papyruksen k\u00e4ry\u00e4<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[4],"tags":[],"class_list":["post-62","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-arki"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/antiikki.taivaansusi.net\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/62","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/antiikki.taivaansusi.net\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/antiikki.taivaansusi.net\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/antiikki.taivaansusi.net\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/antiikki.taivaansusi.net\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=62"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/antiikki.taivaansusi.net\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/62\/revisions"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/antiikki.taivaansusi.net\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=62"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/antiikki.taivaansusi.net\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=62"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/antiikki.taivaansusi.net\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=62"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}