{"id":55,"date":"2007-03-12T14:37:00","date_gmt":"2007-03-12T14:37:00","guid":{"rendered":"http:\/\/antiikki.taivaansusi.net\/?p=55"},"modified":"2008-02-18T10:15:00","modified_gmt":"2008-02-18T08:15:00","slug":"keisarillinen-muotinaytos","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/antiikki.taivaansusi.net\/?p=55","title":{"rendered":"Keisarillinen muotin\u00e4yt\u00f6s"},"content":{"rendered":"


\n<\/a>
\nRoomalaisia keisareita viidelt\u00e4 vuosisadalta. Piirrokset Graham Sumner ja Richard Hook.
\n<\/em>
\nJokainen joka ajattelee roomalaisen keisarin patsasta, loihtii mieleens\u00e4 todenn\u00e4k\u00f6isesti ensimm\u00e4isen\u00e4 Prima Portan Augustuksen<\/a>, joka koristaa useimpien historian oppikirjojen sivuja. Antiikin kuvanveistolle oli ominaista pit\u00e4yty\u00e4 samoihin, vuosisatojen ajan toistettuihin tyylikeinoihin. Hyv\u00e4 esimerkki on k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 kaikkiin aikakauden reliefeihin roomalaisille sotilaille kuvattu hellenistinen attikalaiskyp\u00e4r\u00e4, joka ei ilmeisesti ainakaan arkeologisten l\u00f6yt\u00f6jen perusteella ole ollut koskaan k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 Roomassa. Se oli kuvallinen topos<\/em>, yleisesti sovittu tapa esitt\u00e4\u00e4<\/em> kyp\u00e4r\u00e4.<\/p>\n

\n

Samalla tavalla oli olemassa vakiintunut tapa kuvata keisari, huolimatta siit\u00e4 kuka h\u00e4n oli tai millaisia vaatteita h\u00e4n todellisuudessa k\u00e4ytti. Itse asiassa hallitsijaa esitt\u00e4viss\u00e4 patsaissa saattoi olla vaihdettava irtop\u00e4\u00e4, sill\u00e4 200-luvun pahimpina kriisiaikoina keisarit ja vastakeisarit vaihtuivat kuin tuuli. Prima Portan Augustus esitt\u00e4\u00e4 keisaria sotap\u00e4\u00e4llikk\u00f6n\u00e4 (imperator<\/em>) lorica musculataan<\/em> pukeutuneena. Toinen yleinen tapa oli kuvata hallitsija hellenistiseen tapaan herooisessa alastomuudessa<\/a>.<\/p>\n

Milt\u00e4 roomalainen keisari sitten n\u00e4ytti?<\/p>\n

Roomalainen sivilisaatio ei el\u00e4nyt miss\u00e4\u00e4n umpiossa, vaan jatkuvassa muutoksen tilassa. Silm\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4isesti tarkastellen 100-luvun keisarilla ja 600-luvun keisarilla hyvin v\u00e4h\u00e4n yhteist\u00e4. Tarkemmin tutkittuna keisarillisesta regaliasta l\u00f6ytyy yksityiskohtia, kuten pterugat<\/strong><\/a>, jotka s\u00e4ilyv\u00e4t h\u00e4mm\u00e4stytt\u00e4v\u00e4t sitke\u00e4sti aina viimeiseen roomalaisten basileiaan eli ns. bysanttilaiseen vaiheeseen asti. Olen poiminut t\u00e4h\u00e4n kirjoitukseen viisi esimerkki\u00e4 keisarillisesta pukeutumisesta viiden vuosisadan ajalta Ospreyn<\/strong><\/a> erinomaisista pukuhistorian kirjoista.<\/p>\n

Ensimm\u00e4isen\u00e4 vasemmalla on keisari M. Ulpius Trajanus<\/strong> (53-117), kuvattuna samanlaiseen imperaattorin lorica musculataan<\/em> kuin Prima Portan Augustus. Kuva perustuu Trajanuksen pylv\u00e4\u00e4seen kuvattuun kohtaukseen. Roomalaisen sotap\u00e4\u00e4llik\u00f6n asu on t\u00e4ynn\u00e4 hellenistisi\u00e4 vaikutteita. Yksi niist\u00e4 on merkillinen pahoilta voimilta ja taikuudelta suojeleva nk. Herakleensolmu<\/em>, pellavainen tai kenties silkkinen nauha joka on solmittu kiinni yl\u00e4vatsan kohdalle. Herakleensolmu on selke\u00e4sti korkeamman upseerin merkki, mutta ketk\u00e4 sit\u00e4 saivat kantaa ja miss\u00e4 yhteydess\u00e4, ei ole tiedossa. Joistain patsaissa s\u00e4ilyneist\u00e4 v\u00e4rihippusista on voitu p\u00e4\u00e4tell\u00e4, ett\u00e4 nauhoja on ollut ainakin sinisi\u00e4, punaisia ja purppuraisia. Purppurainen nauha oli todenn\u00e4k\u00f6isesti varattu keisarille. Nauhan alle on pujotettu parazonium<\/span>, hellenistinen ”upseerinmiekka” huotrineen, joka k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 oli pelkk\u00e4 koriste-esine.<\/p>\n

Pteruges <\/span>(yks. pterugerion<\/span>), rintapanssarin alta n\u00e4kyv\u00e4t tupsup\u00e4iset kaitaleet ovat kehittyneet kreikkalaisesta linothoraxista<\/a>, laminoidusta pellavasta valmistetusta panssarista. Olkap\u00e4it\u00e4 ja alavartaloa suojelevat kaistaleet olivat todenn\u00e4k\u00f6isesti joko nahkaa tai moninkertaista kangasta. Trajanuksen p\u00e4\u00e4ll\u00e4 on pitk\u00e4 sotilasviitta paludamentum<\/span>, joka on kiinnitetty olkap\u00e4\u00e4lle soljella, t\u00e4ss\u00e4 tapauksessa<\/span> 2. vuosisadalle yleisell\u00e4 py\u00f6re\u00e4ll\u00e4 kukkakuvioidulla fibulalla<\/span>. Plinius Vanhempi kertoo, ett\u00e4 roomalaisten sotap\u00e4\u00e4llik\u00f6iden viitat oli v\u00e4rj\u00e4tty kirkkaanpunaisiksi. Ainoastaan keisarilla oli oikeus kantaa purppuraviittaa, joka itse asiassa oli ainoa keisarillisen aseman n\u00e4kyv\u00e4 tunnus. Viel\u00e4 Trajanuksen aikana Rooman keisari, augustus<\/span>, oli teoriassa (joskaan ei k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4) ensimm\u00e4inen kansalainen, princeps<\/span>, paras vertaistensa joukossa.<\/p>\n

<\/a>Toinen kuva esitt\u00e4\u00e4 yht\u00e4 200-luvun illyrialaisista sotilaskeisareista, M. Aurelius Carusta<\/span> (230-283). Antoninusten dynastian j\u00e4lkeen koko Augustuksen luoma hienovarainen valtarakenne romahti. Viidenkymmenen vuoden ajan valtakunta oli pysyv\u00e4ss\u00e4 kriisitilassa. Barbaarien h\u00e4vitysretket, epidemiat, n\u00e4l\u00e4nh\u00e4t\u00e4, inflaatio ja erityisesti l\u00e4hes pysyv\u00e4 sis\u00e4llissota aiheuttivat kulttuurillisen katkoksen l\u00e4hes koko V\u00e4limeren piiriss\u00e4. Poliittinen velvollisuudentunto kitui pois, vuosisatojen ajan jatkunut rahatalous katosi, perinteisten uskontojen suosio romahti.<\/p>\n

Voidaan sanoa, ett\u00e4 Rooma selviytyminen 3. vuosisadan kriisist\u00e4 oli Balkanin alueelta kotoisin olevan sotilasjuntan ansiota: Virtuus illyrici<\/span>, kuten ajan ylistyspuheissa sanottiin. Mukanaan n\u00e4m\u00e4 karun ja rahvaanomaisen Illyrian kasvatit toivat omat maansa vaateparren. 200-luvun lopun roomalaiseen sotilasmuotiin kuului illyrialaiseen tapaan lyhyt parta, pitk\u00e4hihainen dalmatialainen tunica (dalmatica<\/span>), pitk\u00e4t housut, tukevat varsikeng\u00e4t ja tunnusomainen pillerihattu, paenula<\/span>. Kuvassa Caruksen puppurainen, hapsukoristeinen paludamentum<\/span> on kiinnitetty muodikkaalla hakaristikoristeisella fibulalla.<\/p>\n

<\/a>Keskimm\u00e4inen kuva esitt\u00e4\u00e4 300-luvun M. A. Valerius Maxentiusta<\/span> (278-312). Keisari Diocletianus loi j\u00e4rjestelm\u00e4n, jossa valta siirtyi useiden keisarien kollegiolle jota on kutsuttu my\u00f6s tetrarkiaksi. Tetrarkkikauden taide on j\u00e4hme\u00e4\u00e4 ja juhlallista. Maxentiuksen muotokuva perustuu Venetsian San Marcossa t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 olevaan tetrarkkeja esitt\u00e4v\u00e4\u00e4n porfyyripatsaaseen, joka on ry\u00f6stetty 1204 Konstantinopolista. Maxentiuksella on yh\u00e4 tuon ajan sotilaiden tunnusmerkki, illyrialainen pillerihattu. Edellisten keisarien tapaan h\u00e4n kantaa harteillaan purppuraista paludamentumia, mutta solkimuoti on kokenut selke\u00e4n muutoksen: Py\u00f6re\u00e4 solki on korvautunut jalokivin koristellulla, koko varhaiskeskiajalle tyypillisell\u00e4 varsijousisoljella.<\/p>\n

Panssarin alla Maxentiuksella on silkkinen, kultakirjailtu tiukka tunika. Vaatteiden kirjailujen m\u00e4\u00e4r\u00e4 ja prameus kasvaa ajan funktiona mit\u00e4 pidemm\u00e4lle edet\u00e4\u00e4n. Tetrarkkina Maxentius kantaa muutenkin p\u00e4\u00e4ll\u00e4\u00e4n enemm\u00e4n kultaa ja koristeita kuin yksik\u00e4\u00e4n h\u00e4nen edelt\u00e4j\u00e4ns\u00e4. 300-luvulla tulee muotiin panssareiden kultaaminen, samoin varusesineiden koristeleminen kiviupotuksin.<\/p>\n

<\/a>Maxentius meni ja h\u00e4visi 28.10.312 Milviuksen sillalla er\u00e4\u00e4lle Konstantinukselle, joka antoi kristinuskolle keisarillisen siunauksensa. H\u00e4nen j\u00e4lkel\u00e4isens\u00e4 hallitsivat Roomaa t\u00e4ydellisin\u00e4 yksinvaltiaina. Keisari ei ollut en\u00e4\u00e4 princeps<\/span> tai augustus<\/span>, vaan dominus noster<\/span>, koko maanpiirin monarkki. Nelj\u00e4nness\u00e4 kuvassa on Konstantinuksen kolmas poika, Flavius Claudius Constantius II<\/span> (317-361), joka k\u00e4y hyv\u00e4st\u00e4 esimerkist\u00e4 my\u00f6s 400-luvun kristillisist\u00e4 hallitsijoista.<\/p>\n

Ammianus Marcellinus<\/a> kuvailee Constantiuksen vaatteiden olleen er\u00e4\u00e4nlaista kultabrokadia. Sotilaallinen pillerihattu on kutistunut kultakirjailluksi pipoksi ja miekkavy\u00f6st\u00e4 ei nahkaa en\u00e4\u00e4 n\u00e4e kultauksen ja hiomattomien jalokivien alta. Viimeinen pakanallinen keisari Julianus<\/span><\/a> (331-363) yritti viel\u00e4 paluuta vaatimattomampiin roomalaisiin hyveisiin, mutta se yritys – kuten pakanallisten kulttien elvytt\u00e4minenkin – tyrehtyiv\u00e4t h\u00e4nen mukanaan.<\/p>\n

<\/a>Viimeinen kuvan roomalaisista keisareista on samalla viimeinen, joka k\u00e4ytti latinankielist\u00e4 arvonime\u00e4 Augustus. H\u00e4n on Flavius Heraclius<\/span> (575-641) eli Herakleios<\/a>, jonka aikana latinan kielest\u00e4 luovuttiin lopullisesti ja valtakunnasta – jota t\u00e4h\u00e4n aikaan kutsuttiin Romaniaksi – tuli luonteeltaan puhtaasti kreikkalainen ja it\u00e4mainen valtio. Herakleioksen titulatuurassa h\u00e4n oli roomalaisten basileus<\/span> ja kuninkaitten kuningas, shaahi<\/span>. Ensimm\u00e4isess\u00e4 kuvassa olevan Trajanuksen tavoin h\u00e4n on pukeutunut voittoisan kenraalin asuun. 600-luvulla siihen kuului lorica musculatan<\/span> sijaan kreikkalaistyylinen herooinen rintapanssari (thorakion heroikon<\/span>).<\/p>\n

Persiasta saavuttamansa voiton j\u00e4lken Herakleios kantoi riikinkukonsulista tehty\u00e4 p\u00e4\u00e4hinett\u00e4 (toupha<\/span>) ja pukeutui kultakirjailtuun purppuraiseen khitoniin. Purppuraviitta on s\u00e4vylt\u00e4\u00e4n tavallista tummempi (ardens murex<\/span>) ja siihen on kiinnitetty kultalangasta ja silkist\u00e4 kirjailtuja py\u00f6reit\u00e4 koristeita. Herakleioksen punaiset sotilaskeng\u00e4t ovat samantyyppiset varsikeng\u00e4t (cothurni<\/span>) kuin Caruksella, mutta koristeltu suurin helmin.<\/p>\n

Trajanuksesta Heracliukseen on varsin pitk\u00e4 matka. Silti roomalainen valtio s\u00e4ilyi jossain muodossa viel\u00e4 l\u00e4hes tuhannen vuoden ajan, muuttaen koko ajan muotoaan. Ehk\u00e4p\u00e4 my\u00f6s n\u00e4yteltyjen TV-dokumenttien tekij\u00e4t ja historiallisten elokuvien puvustajat viel\u00e4 jonain p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 oppivat, ett\u00e4 muoti on muuttuvaista, eiv\u00e4tk\u00e4 kaikki roomalaiset pukeutuneet togaan…<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Roomalaisia keisareita viidelt\u00e4 vuosisadalta. Piirrokset Graham Sumner ja Richard Hook. Jokainen joka ajattelee roomalaisen keisarin patsasta, loihtii mieleens\u00e4 todenn\u00e4k\u00f6isesti ensimm\u00e4isen\u00e4 Prima Portan Augustuksen, joka koristaa useimpien historian oppikirjojen sivuja. Antiikin kuvanveistolle oli ominaista pit\u00e4yty\u00e4 samoihin, vuosisatojen ajan toistettuihin tyylikeinoihin. Hyv\u00e4 esimerkki on k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 kaikkiin aikakauden reliefeihin roomalaisille sotilaille kuvattu hellenistinen attikalaiskyp\u00e4r\u00e4, joka ei ilmeisesti ainakaan … Jatka artikkeliin Keisarillinen muotin\u00e4yt\u00f6s<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[14],"tags":[],"class_list":["post-55","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-pukuhistoria"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/antiikki.taivaansusi.net\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/55","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/antiikki.taivaansusi.net\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/antiikki.taivaansusi.net\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/antiikki.taivaansusi.net\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/antiikki.taivaansusi.net\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=55"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/antiikki.taivaansusi.net\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/55\/revisions"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/antiikki.taivaansusi.net\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=55"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/antiikki.taivaansusi.net\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=55"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/antiikki.taivaansusi.net\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=55"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}