{"id":540,"date":"2013-10-13T21:02:49","date_gmt":"2013-10-13T19:02:49","guid":{"rendered":"http:\/\/antiikki.taivaansusi.net\/?p=540"},"modified":"2014-10-07T13:34:57","modified_gmt":"2014-10-07T11:34:57","slug":"kaikki-mita-olet-tiennyt-vaarin-antiikin-historiasta-ii","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/antiikki.taivaansusi.net\/?p=540","title":{"rendered":"Kaikki mit\u00e4 olet tiennyt (v\u00e4\u00e4rin) antiikin historiasta II"},"content":{"rendered":"

Jatkoa artikkeliin Kaikki mit\u00e4 olet tiennyt (v\u00e4\u00e4rin) antiikin historiasta<\/a>.<\/p>\n

\"Jean-L\u00e9on<\/a><\/p>\n

5) \u201dPeukalo alas\u201d tuomitsi gladiaattorit kuolemaan<\/strong><\/h3>\n

Kohtaus on tuttu lukemattomista elokuvista ja tv-sarjoista. Kaksi hikist\u00e4, puolialastonta gladiaattoria painii kent\u00e4ll\u00e4, kunnes toisen ase kirpoaa k\u00e4dest\u00e4 ja h\u00e4n makaa avuttomana miekka kurkulla. Ottelijoiden katseet k\u00e4\u00e4ntyv\u00e4t kohti yleis\u00f6\u00e4 ja keisarillista aitiota. N\u00e4ytet\u00e4\u00e4nk\u00f6 peukaloa yl\u00f6s vai alas? V\u00e4\u00e4rin!<\/p>\n

Tosiasiassa melkein kaikki mit\u00e4 luulemme tiet\u00e4v\u00e4mme gladiaattoriotteluista perustuu enemm\u00e4n tai v\u00e4hemm\u00e4n yll\u00e4 olevaan\u00a0Jean-L\u00e9on G\u00e9r\u00f4men<\/a>\u00a0vuonna 1872 tekem\u00e4\u00e4n maalaukseen<\/a>.\u00a0Juvenalis<\/a><\/strong> sanoo Satiireissaan, ett\u00e4 el\u00e4m\u00e4 ja kuolema areenalla ratkaistiin \u201dn\u00e4ytt\u00e4m\u00e4ll\u00e4 peukaloa\u201d, pollice verso<\/em>, mutta koska kyseess\u00e4 oli itsest\u00e4\u00e4nselvyys, h\u00e4nelle ei tullut mieleen selvent\u00e4\u00e4 ja kertoa miten peukaloa tarkkaan ottaen n\u00e4ytettiin. Peukalo yl\u00f6s, peukalo alas, peukalo sivulle vai peukalo keskell\u00e4 k\u00e4mment\u00e4? Kukaan ei tied\u00e4 (Satiirit<\/em> 3.34\u201337).<\/p>\n

Gladiaattorit eiv\u00e4t my\u00f6sk\u00e4\u00e4n tervehtineet keisaria sanoilla\u00a0Ave, Caesar, morituri te salutant <\/em>(\u201dterve, Caesar, kuolemaan menev\u00e4t tervehtiv\u00e4t sinua\u201d). S<\/span>e on per\u00e4isin <\/span>Suetonius Tranquilluksen<\/a><\/strong> teoksesta <\/span>De vita caesarum<\/em> (Rooman keisareiden el\u00e4m\u00e4kertoja). Tervehdyst\u00e4 k\u00e4ytettiin vuonna 52, jolloin keisari Claudius j\u00e4rjesti laivastotaistelun\u00e4yt\u00f6ksen Fucinus-j\u00e4rvell\u00e4. Ottelijat olivat sotavankeja tai kuolemaantuomittuja rikollisia, ja Claudius vastasi tervehdykseen nokkelasti\u00a0<\/span>Aut non \u2013 \u201d<\/em>tai sitten ei\u201d.<\/p>\n

Oikeat gladiaattorit eiv\u00e4t olleet kuolemaantuomittuja vaan ammattilaisia, joita voisi verrata meid\u00e4n aikojemme vapaapainijoihin<\/a>. Otteluita k\u00e4sikirjoitettiin ja harjoiteltiin etuk\u00e4teen. Kaikki gladiaattorit eiv\u00e4t my\u00f6sk\u00e4\u00e4n olleet miehi\u00e4. Vaikka naisgladiaattoreita oli v\u00e4hemm\u00e4n kuin miehi\u00e4, he eiv\u00e4t olleet mill\u00e4\u00e4n tavalla poikkeuksellisia. Keisari Tiberiuksen aikana piti s\u00e4\u00e4t\u00e4\u00e4 erikseen laki joka kielsi aatelisnaisia ryhtym\u00e4st\u00e4 gladiaattoreiksi tai niiden kouluttajiksi. Naisgladiaattoreita osallistui useimpiin tunnettuihin n\u00e4yt\u00f6ksiin, mik\u00e4 aiheutti aikansa konservatiiveissa tietenkin moraalista n\u00e4rk\u00e4styst\u00e4. Juvenalis paheksui asiaa suunnattomasti<\/a> ja syytti heit\u00e4 hemmotelluiksi yl\u00e4luokan tytt\u00e4riksi jotka vain etsiv\u00e4t halpaa hupia ja j\u00e4nnityst\u00e4 el\u00e4m\u00e4\u00e4ns\u00e4. Libyalainen keisari Septimius Severus kielsi vuoden 200 tienovilla kaikkia naisia toimimasta gladiaattoreina, mutta kiellolla ei ollut mainittavaa vaikutusta, koskapa Ostian kaupungista on l\u00f6ytynyt paljon my\u00f6hempi naisgladiaattorien mainos.<\/p>\n

6) Kuuluisat viimeiset sanat<\/strong><\/h3>\n

\"\"<\/a><\/p>\n

Mahtavilla miehill\u00e4 on mahtavat viimeiset sanat. Kuten me kaikki tied\u00e4mme, Gaius Julius Caesar<\/strong><\/a> sanoi kuolemansa hetkell\u00e4 Et tu, Brute<\/em> (\u201dsin\u00e4kin, Brutukseni!\u201d). Keisari Vespasianus<\/strong><\/a> vitsaili tulevan apoteoosinsa kustannuksella sanoilla Vae, puto deus fio (<\/em>\u201dhitto, minusta taitaa tulla jumala\u201d). V\u00e4\u00e4rin!<\/p>\n

Varmaa tietoa ei n\u00e4ist\u00e4 asioista koskaan tulla saamaan. Diktaattorin kuuluisat viimeiset sanat on keksinyt William Shakespeare (Julius Caesar, 3. n\u00e4yt\u00f6s, 1. kohtaus<\/a>). Suetoniuksen kirjoittaman el\u00e4m\u00e4kerran mukaan Caesar sanoi ensin \u201dt\u00e4m\u00e4h\u00e4n on v\u00e4kivaltaa\u201d, sitten huusi apua, ja heitt\u00e4ess\u00e4\u00e4n henkens\u00e4 h\u00e4n kykeni ainoastaan korahtelemaan, vaikka toiset v\u00e4itt\u00e4v\u00e4t ett\u00e4 h\u00e4n ehti sanoa kreikaksi \u2013 joka oli sivistyneist\u00f6n kieli tuohon aikaan \u2013\u00a0\u03ba\u03b1\u1f76 \u03c3\u1f7a \u03c4\u03ad\u03ba\u03bd\u03bf\u03bd (\u201dsin\u00e4kin, poikani?\u201d).\u00a0(Suetonius,\u00a082.1<\/em>)<\/p>\n

Suetoniusta saamme kiitt\u00e4\u00e4 my\u00f6s Vespasianuksen viimeisist\u00e4 sanoista. On totta, ett\u00e4 h\u00e4n vitsaili<\/a> tulevalla kohoamisellaan jumalten joukkoon, mutta el\u00e4m\u00e4kerran mukaan h\u00e4nen viimeiset sanansa olivat \u201dkeisarin pit\u00e4isi kuolla seisaaltaan\u201d<\/a><\/em>.<\/p>\n

7) Roomalaiset k\u00e4yttiv\u00e4t \u201droomalaista tervehdyst\u00e4\u201d<\/strong><\/h3>\n

\"Horatiusten<\/a><\/p>\n

Elokuvissa ja televisiosarjoissa roomalaiset sotilaat tervehtiv\u00e4t toisiaan \u201droomalaisella tervehdyksell\u00e4\u201d, oikea k\u00e4si ojennettuna ja sormet yhdess\u00e4. V\u00e4\u00e4rin!<\/p>\n

Tosiasiassa tervehdyst\u00e4 k\u00e4ytettiin ensimm\u00e4isen kerran yll\u00e4olevassa\u00a0Jacques-Louis Davidin<\/strong><\/a> maalauksessa vuodelta 1784. Vasta uusklassinen taide ja varhaiset historialliset elokuvat kuten Cabiria<\/em><\/a> (1914) tekiv\u00e4t siit\u00e4 yleisesti tunnetun. 1800-luvun lopulla roomalaistervehdyst\u00e4 k\u00e4ytettiin Yhdysvalloissa lippuvalan yhteydess\u00e4, Gabriele d\u2019Annunzion<\/strong><\/a> squadristit k\u00e4yttiv\u00e4t sit\u00e4 Fiumen valtauksessa 1919, Mussolinin fascistit kopioivat sen d\u2019Annunziolta 1923 ja lopulta Hitler Mussolinilta 1926 tunnetuin seuraamuksin. Nyky\u00e4\u00e4n \u201droomalaisen tervehdyksen\u201d k\u00e4ytt\u00e4minen osoittaa useimmissa l\u00e4nsimaissa huonoa makua (ja on laitonta Saksassa), ellei ole pukeutunut legioonalaiseksi \u2013 ja silloinkin syyllistyy t\u00f6rke\u00e4\u00e4n anakronismiin.<\/p>\n

Yksik\u00e4\u00e4n roomalainen kirjailija ei mainitse t\u00e4t\u00e4 tervehdyst\u00e4, eik\u00e4 se esiinny my\u00f6sk\u00e4\u00e4n aikakauden taiteessa. Oikealla k\u00e4dell\u00e4 tervehtiminen oli toki yleinen ele, ja n\u00e4kyy muun muassa t\u00e4ss\u00e4 Trajanuksen pylv\u00e4\u00e4n paneelissa<\/a>. Roomalaisten virkamiesten ja hallitsijoiden k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4 ele<\/a> muistuttaa hieman \u201droomalaista tervehdyst\u00e4\u201d, mutta sit\u00e4 ei tehd\u00e4 sormet yhdess\u00e4. Virallisesta tervehdyksest\u00e4 ei miss\u00e4\u00e4n nimess\u00e4 ollut kyse. (Winkler 2009: The Roman Salute: Cinema, History, Ideology<\/i>.)<\/p>\n

8) Kristittyjen vainot Colosseumilla<\/strong><\/h3>\n

\"The<\/a><\/p>\n

Jean-L\u00e9on G\u00e9r\u00f4men<\/a> maalauksessa \u201dveritodistajien viimeinen rukous\u201d, jonka h\u00e4n teki William T. Waltersin tilauksesta vuosina 1863-1883, kristityt ovat kokoontuneet viimeiseen yhteisrukoukseen ennen kuin heid\u00e4t sy\u00f6tet\u00e4\u00e4n leijonille. Kristittyjen vainot johtivat tuhansien kuolemaan Colosseumilla<\/a>, jonka paavi Benedictus XIV<\/a> (1740\u20131758) pyhitti marttyyrien muistolle. V\u00e4\u00e4rin!<\/p>\n

Edes maalaus ei itse asiassa kuvaa Colosseumia eli oikeammin sanottuna Flaviusten amfiteatteria<\/a>, vaan Circus Maximusta. On todenn\u00e4k\u00f6ist\u00e4, ettei Colosseumilla vuotanut koskaan kristityn veri, sill\u00e4 sit\u00e4 ei mainita yhdess\u00e4k\u00e4\u00e4n pyhimyskertomuksessa (esimerkiksi P. Sebastianus teloitettiin Palatiumilla, P.\u00a0Agnes Domitianuksen stadionilla<\/a> ja P. Pietari Neron sirkuksessa<\/a>). Marttyyrien kuolinpaikoille perustettiin kappeleita, mutta Colosseumin raunioita ei pidetty my\u00f6hemmink\u00e4\u00e4n pyh\u00e4n\u00e4. Sit\u00e4 ei mainita pyhiinvaeltajille suunnatuissa keskiaikaisissa matkaoppaissa ja mielikuvituksellisissa legendakokoelmissa kuten Mirabilia Urbis Romaessa<\/em><\/a>.<\/p>\n

Kuka sitten on vastuussa v\u00e4\u00e4rink\u00e4sityksest\u00e4? Ilmeisesti paavi Pius V<\/a>\u00a0(1566\u20131572), joka keksi tarjota pyhiinvaeltajille Colosseumin hiekkaa reliikkin\u00e4 sill\u00e4 perusteella, ett\u00e4 se oli marttyyrien veren pyhitt\u00e4m\u00e4\u00e4. Siihen asti Colosseum oli toiminut ensin linnoituksena ja sitten paavillisena kivilouhoksena.\u00a0Fioravante Martinellin sata vuotta my\u00f6hemmin kirjoittama kirja popularisoi ajatuksen lukevalle \u00a0kansanosalle, eik\u00e4 virhett\u00e4 ole sittemmin voitu korjata.<\/p>\n

Muutenkin keskiajan kirjallisuus on suuresti liioitellut vainojen mittakaavaa. Vuonna 354 laaditussa luettelossa vuosittaisista kristillisist\u00e4 muistop\u00e4ivist\u00e4 mainitaan vain kolmekymment\u00e4kaksi marttyyri\u00e4. Jopa Kesarean piispa Eusebios<\/a> (275\u2013339) joutui my\u00f6nt\u00e4m\u00e4\u00e4n kirjoittamassaan Kirkkohistoriassa<\/em><\/a>, ett\u00e4 Rooman valtakunnan virkamiesten toimeenpanevat vainot olivat satunnaisia ja paikallisia ja ne liittyiv\u00e4t enemm\u00e4n paikallisiin levottomuuksiin. Nykytutkimus on liikkunut enemm\u00e4n tai v\u00e4hemm\u00e4n t\u00e4h\u00e4n suuntaan, eik\u00e4 Rooman valtiokoneiston en\u00e4\u00e4 uskota vainonneen kristittyj\u00e4 ennen vuotta 250 (H\u00e4nninen \u2013 Kahlos \u2013 Lehtonen 2012: Uskonnot antiikin Roomassa<\/em>).<\/p>\n

On varmaa, ett\u00e4 monet kristityt joutuivat todella kokemaan k\u00e4rsimyksi\u00e4 keisariajalla. Kuinka laajoja vainot olivat ja kuinka useat joutuivat niiden uhriksi, on mahdotonta sanoa varmuudella. Edesmennyt professori\u00a0Veikko Litzen<\/a>\u00a0piti\u00a0oikeansuuntaisena arviota, ett\u00e4 kaiken kaikkiaan kristittyjen marttyyrien m\u00e4\u00e4r\u00e4 oli korkeintaan kaksi tuhatta \u2013 siis v\u00e4hemm\u00e4n kuin seitsem\u00e4n henke\u00e4 vuodessa valtakunnassa, jossa oli 60 miljoonaa asukasta (Litzen 2009:\u00a0Tie Nikeaan<\/a><\/em>).\u00a0<\/em>Kuten arvata saattaa, asia on kiistanalainen.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Jatkoa artikkeliin Kaikki mit\u00e4 olet tiennyt (v\u00e4\u00e4rin) antiikin historiasta. 5) \u201dPeukalo alas\u201d tuomitsi gladiaattorit kuolemaan Kohtaus on tuttu lukemattomista elokuvista ja tv-sarjoista. Kaksi hikist\u00e4, puolialastonta gladiaattoria painii kent\u00e4ll\u00e4, kunnes toisen ase kirpoaa k\u00e4dest\u00e4 ja h\u00e4n makaa avuttomana miekka kurkulla. Ottelijoiden katseet k\u00e4\u00e4ntyv\u00e4t kohti yleis\u00f6\u00e4 ja keisarillista aitiota. N\u00e4ytet\u00e4\u00e4nk\u00f6 peukaloa yl\u00f6s vai alas? V\u00e4\u00e4rin! Tosiasiassa melkein … Jatka artikkeliin Kaikki mit\u00e4 olet tiennyt (v\u00e4\u00e4rin) antiikin historiasta II<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[7],"tags":[],"class_list":["post-540","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-historia"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/antiikki.taivaansusi.net\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/540","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/antiikki.taivaansusi.net\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/antiikki.taivaansusi.net\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/antiikki.taivaansusi.net\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/antiikki.taivaansusi.net\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=540"}],"version-history":[{"count":29,"href":"https:\/\/antiikki.taivaansusi.net\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/540\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":664,"href":"https:\/\/antiikki.taivaansusi.net\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/540\/revisions\/664"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/antiikki.taivaansusi.net\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=540"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/antiikki.taivaansusi.net\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=540"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/antiikki.taivaansusi.net\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=540"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}