{"id":50,"date":"2007-02-13T11:58:00","date_gmt":"2007-02-13T11:58:00","guid":{"rendered":"http:\/\/antiikki.taivaansusi.net\/?p=50"},"modified":"2007-02-13T11:58:00","modified_gmt":"2007-02-13T11:58:00","slug":"terveisia-tukkisaaresta","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/antiikki.taivaansusi.net\/?p=50","title":{"rendered":"Terveisi\u00e4 Tukkisaaresta"},"content":{"rendered":"

<\/a>
\nBirger-jaarli<\/em><\/p>\n

Kun suomalaisturistien kansoittama autolautta saa Tukholmaan, useimmat laivasta purkautuvat vierailijat katselevat kaupungin historiallisia monumentteja mykkin\u00e4 muukalaisina. Toisen historiak\u00e4sityksen omaava suomalainen muistaa, ett\u00e4 kuuden vuosisadan ajan, vuoteen 1809 asti Tukholma oli yht\u00e4 lailla niin suomalaisten kuin norrlantilaisten, g\u00f6\u00f6tanmaalaisten ja skoonelaistenkin p\u00e4\u00e4kaupunki, johon suuntautui voimakas muuttoliike t\u00e4\u00e4lt\u00e4p\u00e4in ja joka oli siin\u00e4 m\u00e4\u00e4rin riippuvainen Suomen puolelta tulevista elintarvikkeista ja haloista, ett\u00e4 Ven\u00e4j\u00e4n keisari k\u00e4ski rauhanneuvottelijan my\u00f6ntyv\u00e4isyyteen n\u00e4iss\u00e4 asioissa, kuten Matti Klinge huomauttaa kirjassaan Romanus sum<\/em>.<\/p>\n

Tukholman kuninkaanlinnaan k\u00e4ytetyt valtionvarat oli koottu kaikkialta valtakunnasta. Se on siis my\u00f6s meid\u00e4n historiaamme. Samoin sen varuskamarin (Livrustkammaren<\/a><\/span>) esineet ovat vuotta 1809 edelt\u00e4v\u00e4lt\u00e4 ajalta my\u00f6s meid\u00e4n henkist\u00e4 omaisuuttamme: \u00c4lk\u00e4\u00e4mme antako itsemme tai ruotsalaisten riist\u00e4\u00e4 sit\u00e4 meilt\u00e4. Samalla tavalla saavat ruotsalaisetkin Viaporissa kuvitella kulkevansa omalla maallaan, omassa historiassaan.<\/p>\n

Kun Birger Maununpoika<\/a> 1200-luvulla loi sotimalla suureksi Sveanmaan, ei viel\u00e4 ollut olemassa Suomea tai Ruotsia. Hedelm\u00e4llisemp\u00e4\u00e4 on ajatella valtakuntaa jakamalla se keskukseen ja reuna-alueisiin. T\u00e4ll\u00f6in Turku ja Kalanti kuuluivat valtakunnan ydinmaihin, Kainuu, Karjala, Smoolannin mets\u00e4t ja Norrlannin korvet periferiaan. My\u00f6hempi sortokaan ei kohdistunut pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n suomalaisiin, vaan my\u00f6s skoonelaisiin ja moniin muihin alamaisiin. Mutta Ruotsin suurvaltasotien Suomea kupanneet v\u00e4enotot olivat viel\u00e4 tulevaisuutta, kun Birger perusti Stockholmin<\/span>, Tukkisaaren linnoituksen.<\/p>\n

Nykyinen Tukholma levitt\u00e4ytyy 14 saarelle, mutta suurimman osan historiaansa Tukholma mahtui Stadsholmenille<\/span>, eli alueelle jota nyky\u00e4\u00e4n sanotaan Gamla Staniksi. Sekin koostui alun perin useasta pienest\u00e4 saaresta ja luodosta. Alueen vanhimmat arkeologiset hirsil\u00f6yd\u00f6t on ajoitettu 1000-luvun alkuun. Saarilla oli strategista merkityst\u00e4, sill\u00e4 vesitiet\u00e4 pitkin viholliset p\u00e4\u00e4siv\u00e4t helposti tunkeutumaan valtakunnan ydinalueelle. Birger-jaarlin aikomuksena oli perustaa merilinnake joka kontrolloisi p\u00e4\u00e4sy\u00e4 M\u00e4larenille.<\/p>\n

Tukholman syntyyn ja kaupungin nimeen liittyy lukemattomia eponyymisi\u00e4 legendoja. 1700-luvulla kerrottiin Birkan asukkaiden saaneen jumalilta k\u00e4skyn siirty\u00e4 asumaan sinne, minne kultalangalla sidottu tukki rantautuisi vesille laskettuaan. Toinen legenda liittyy l\u00e4heisesti my\u00f6s Suomeen ja suomalaisiin. Vuonna 1187 yhdistynyt virolais-karjalainen laivasto iski M\u00e4larenille ja poltti Ruotsin silloisen p\u00e4\u00e4kaupungin ja piispanistuimen Sigtunan. Sigtunan porvarit k\u00e4tkiv\u00e4t arvoesineens\u00e4 ontoksi koverrettuihin hirsiin ja laskivat ne vesille. Minne tukit osuivat, sinne perustettiin uusi p\u00e4\u00e4kaupunki.<\/p>\n

It\u00e4merensuomalaisten Sigtunaan tekem\u00e4 retki on pala sellaista historiaa, jota ei ole enemp\u00e4\u00e4 Suomessa kuin Ruotsissakaan hirve\u00e4sti muisteltu. Virossa se tunnetaan paremmin. Nationalistisesti virittyneen historiankirjoituksen aikana sek\u00e4 ven\u00e4l\u00e4iset ett\u00e4 virolaiset historioitsijat riiteliv\u00e4t kiihke\u00e4sti siit\u00e4, tekiv\u00e4tk\u00f6 kuuluisan \u201dvastaristiretken\u201d virolaiset vai kenties Novgorodin kanssa liittoutuneet karjalaiset. Suomessa niin Lindqvist (1903), Jaakkola (1958) kuin Kirkinenkin (1962) panivat sen karjalaisten kontolle, mutta Klinge (1983) arvelee hy\u00f6kk\u00e4\u00e4jien tulleen Viron ja Suomen rannikkoseudulta, mahdollisen \u201dsuomalais-virolaisen meriliiton\u201d alueelta.<\/p>\n

Varsinaisesta Sigtunan h\u00e4vityksest\u00e4 kertovat l\u00e4hteet ovat harvat. Visbyn fransiskaaniluostarin vuosikirja mainitsee tekij\u00f6iksi \u201dpakanat\u201d. 1300-luvulla sepitetty Eerikin riimikronikka taas puhuu karjalaisista:<\/p>\n

\n\n\n
\nRuotsil\u00b4 oli wastus suur,
\nKarjalaisist waiwa juur.
\nHe meren yli tulit M\u00e4lariin,
\nTyynell\u00b4 ja myrskyll\u00b4 liikuit siin.
\nHe Ruotsin saaristoon pujahdit,
\nsotajoukoll uljaall\u00b4 useinkin.\n<\/td>\n		\nKerran juontui heille mielehen,
\nett he Sigtunan kaupungin polttaisitt.
\nJa he poltti sen niin t\u00e4ydellisest,
\nei nouse se koskaan totisest.
\nJuhana arkkipiispa tapettiin siell\u00b4.
\nSiit moni pakana on hyv\u00e4ll\u00e4 miell\u00b4.\n<\/td>\n<\/tr>\n<\/table>\n<\/blockquote>\n

Olaus Petri<\/a> ja Johannes Magnus yhdist\u00e4v\u00e4t 1500-luvun kronikoissaan sotaretken virolaisiin. Mutta kenties sigtunalaisilla ei ollut tarvetta erotella hy\u00f6kk\u00e4\u00e4jiens\u00e4 kansallisuutta sen tarkemmin. Virolainen Enn Tarvel mainitsee analogisena esimerkkin\u00e4 Pihkovan valloituksen ja sytytt\u00e4misen palamaan vuonna 1212. Henrikin Liivinmaan kronikka omistaa sen virolaisille, kun taas Novgorodin aikakirja liettualaisille.<\/p>\n

Novgorodin aikakirjat eiv\u00e4t muuten puhua pukahda Sigtunan h\u00e4vityksest\u00e4, mik\u00e4 on kummaa jos karjalaisilla oli asiassa osaa tai arpaa, luettelevathan ne pikkutarkasti karjalaisten retket H\u00e4meeseen. Eerikinkronikka on puolestaan sepitetty 1300-luvulla, jolloin Ruotsi pyrki laajenemaan voimakkaasti juuri Karjalan suuntaan. Nyky\u00e4\u00e4n pidet\u00e4\u00e4n mahdollisena, ett\u00e4 kyse on itse asiassa oman aikansa sotapropagandasta. Kronikalla haluttiin osoittaa, ett\u00e4 karjalaisista oli ollut vaaraa ruotsalaisille jo aiemminkin.<\/p>\n

Virolaisten ja kuurilaisten ry\u00f6st\u00f6retket sen sijaan tunnetaan hyvin muista, luotettavammista l\u00e4hteist\u00e4. Saxo Grammaticus<\/a> kertoo it\u00e4merensuomalaisten ja balttilaisten viikinkien yhteishy\u00f6kk\u00e4yksest\u00e4 \u00d6\u00f6lantiin vuonna 1170. Merisotaa jatkui ainakin vuoteen 1225 asti, joten vuoden 1187 Sigtunan retki sopii t\u00e4h\u00e4n aikajanaan.<\/p>\n

Mutta oliko hy\u00f6kk\u00e4ys sitten niin tuhoisa kuin Eerikinkronikka antaa ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4? Varmaa on vain, etteiv\u00e4t Sigtunan asukkaat k\u00e4tkeneet arvoesineit\u00e4\u00e4n tukkeihin tai siirtyneet tulevaan Tukholmaan. Sigtunassa on 1990-luvun mittaan tehty laajoja arkeologisia kaivauksia. Mit\u00e4\u00e4n merkkej\u00e4 yhten\u00e4isest\u00e4 palokerroksesta ei ole l\u00f6ytynyt. Kaupunki jatkoi kasvua ja kukoistustaan kunnes maan kohoaminen heikensi sen liikenneyhteyksi\u00e4, ja 1300-luvun j\u00e4lkipuoliskolla se j\u00e4i lopulta Tukholman varjoon. Sigtunan kokemaa h\u00e4vityst\u00e4 onkin siis mahdollisesti liioiteltu, jotta oikeutettaisiin ruotsalaisten omat valloitusretket pakanoiden maille.<\/p>\n

T\u00e4yteen loistoonsa Tukholma nousi vasta 1600-luvulla, jolloin Ruotsin suurvaltapyrkimykset nostivat pikkukaupungin hetkess\u00e4 eurooppalaiseksi keskukseksi. It\u00e4merest\u00e4 tuli valtakunnan sis\u00e4j\u00e4rvi; Tukholma katsoi it\u00e4\u00e4n. Kaupunki ei ollut vain riippuvainen suomalaisista elintarvikkeista ja polttopuusta, vaan suomalaisia muutti my\u00f6s pysyv\u00e4sti ty\u00f6skentelem\u00e4\u00e4n p\u00e4\u00e4kaupunkiin. Heit\u00e4 arvioidaan olleen 10-20 % kaupungin asukasluvusta. Suomalaisilla oli oma kiltatalonsa sill\u00e4 rinteell\u00e4, jossa nyt sijaitsee vanhankaupungin keskell\u00e4 oleva Saksalainen kirkko.<\/p>\n

Pronssinen Birger-jaarli katselee yh\u00e4 perustamaansa kaupunkia Ridderholman kirkon vierest\u00e4, herran itsens\u00e4 mukaan nimetyll\u00e4 aukiolla. Mutta Tukholman kasvot ovat muuttumassa: Kansainv\u00e4lisen ja v\u00e4rikk\u00e4\u00e4n kaupungin asukkaista jo joka kuudes on syntynyt Ruotsin ulkopuolella. Niit\u00e4, jotka sen sijaan haluavat muistaa historiaa, odottavat Tukholman museot, joista miellytt\u00e4v\u00e4n moni on auki my\u00f6s maanantaisin.<\/p>\n

Tukholmassa on yli 60 museota, joista se on syyst\u00e4 kuuluisa. Ne ovat yleisesti ottaen hyvin valaistuja, kiinnostavia ja verrattomalla tavalla tuotteistettuja, sill\u00e4 museokaupoista voi tehd\u00e4 l\u00f6yt\u00f6j\u00e4. Esimerkiksi Medeltidsmuseet on myynyt kopioita keskiaikaisista astioista. Vasa-laiva<\/a> on minulle ollut aina Tukholman ykk\u00f6skohde: Vuosisatansa ainoa ehj\u00e4n\u00e4 s\u00e4ilynyt purjealus. Ruotsin lippulaiva, joka upposi suoraan satamaan neitsytpurjehduksellaan; siin\u00e4 on jotain runollista. Laivan sisuksista l\u00f6ytyneest\u00e4 Paavo Nurmen patsaasta Vasa-museo kuitenkin vaikenee.<\/p>\n

Medeltidsmuseet<\/span> olisi ehdottomasti my\u00f6s tutustumisen arvoinen, mutta valitettavasti se on suljettu korjaust\u00f6iden vuoksi. Uusiutunut museo avaa ovensa kev\u00e4\u00e4ll\u00e4 2009. Sill\u00e4 v\u00e4lin Medelhavsmuseet<\/span><\/a> tarjoilee palan muinaista V\u00e4limerta huokeaan hintaan. Antiikin Kreikan, Rooman, L\u00e4hi-id\u00e4n ja Egyptin kokoelmat eiv\u00e4t ole koolla pilattuja, mutta esillepano on tyylik\u00e4s. N\u00e4in Medelhavsmuseetissa ensimm\u00e4isen kerran omin silmin Egyptin roomalaisaikaisia nk. muumiomuotokuvia<\/a>, jotka ovat aina s\u00e4v\u00e4ytt\u00e4neet minua n\u00e4k\u00f6isyydell\u00e4\u00e4n. Museokaupasta voi ostaa kirjojen lis\u00e4ksi roomalaista saippuaa, palan papyrusta tai puhallettavan muumion.<\/p>\n

Tukholman Historiska museetissa<\/a><\/span> voi viel\u00e4 n\u00e4hd\u00e4 yhden palan Suomea, joka t\u00e4ss\u00e4 yhteydess\u00e4 on pakko mainita. Nousiaisista vuonna 1770 l\u00f6ydetty kultainen kaularengas eli torc<\/a>, on hienoin Suomesta l\u00f6ydetty roomalaisaikainen esine. Kun nyt viime aikoina on ollut paljon puhetta arkeologien anastamien esineiden palauttamisesta kotimaihinsa (l\u00e4hinn\u00e4 kehitysmaihin), esit\u00e4n n\u00e4in p\u00e4\u00e4tteeksi vaatimattoman toiveeni siit\u00e4, ett\u00e4 my\u00f6s Nousiaisten kaularengas<\/a> joskus saisi sille kuuluvan paikan Suomen kansallismuseon kokoelmissa.<\/p>\n

<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Birger-jaarli Kun suomalaisturistien kansoittama autolautta saa Tukholmaan, useimmat laivasta purkautuvat vierailijat katselevat kaupungin historiallisia monumentteja mykkin\u00e4 muukalaisina. Toisen historiak\u00e4sityksen omaava suomalainen muistaa, ett\u00e4 kuuden vuosisadan ajan, vuoteen 1809 asti Tukholma oli yht\u00e4 lailla niin suomalaisten kuin norrlantilaisten, g\u00f6\u00f6tanmaalaisten ja skoonelaistenkin p\u00e4\u00e4kaupunki, johon suuntautui voimakas muuttoliike t\u00e4\u00e4lt\u00e4p\u00e4in ja joka oli siin\u00e4 m\u00e4\u00e4rin riippuvainen Suomen puolelta tulevista … Jatka artikkeliin Terveisi\u00e4 Tukkisaaresta<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[7,11,12],"tags":[],"class_list":["post-50","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-historia","category-nayttelyt","category-pohjola"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/antiikki.taivaansusi.net\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/50","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/antiikki.taivaansusi.net\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/antiikki.taivaansusi.net\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/antiikki.taivaansusi.net\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/antiikki.taivaansusi.net\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=50"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/antiikki.taivaansusi.net\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/50\/revisions"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/antiikki.taivaansusi.net\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=50"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/antiikki.taivaansusi.net\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=50"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/antiikki.taivaansusi.net\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=50"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}