{"id":480,"date":"2013-03-14T19:31:51","date_gmt":"2013-03-14T17:31:51","guid":{"rendered":"http:\/\/antiikki.taivaansusi.net\/?p=480"},"modified":"2013-03-15T14:05:44","modified_gmt":"2013-03-15T12:05:44","slug":"habemus-papam","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/antiikki.taivaansusi.net\/?p=480","title":{"rendered":"Habemus papam!"},"content":{"rendered":"

Viesti toi eilen Roomasta tiedon, ett\u00e4 kristilliselle maailmalle on annettu uusi paavi, Franciscus I<\/a>. Pyh\u00e4 \u00a0Istuin on yksi maailman vanhimpia instituutioita. Varhaiskeskiajalta aina vuoteen 1870 asti paavi k\u00e4ytti Italiassa\u00a0kirkkoruhtinaana<\/a> sek\u00e4 maallista ett\u00e4 hengellist\u00e4 valtaa. Edelleenkin Vatikaania pidet\u00e4\u00e4n kansainv\u00e4lisesti suvereenina valtiona, jonka valtionp\u00e4\u00e4mies on paavi ja virallinen kieli latina. Monella tavalla paavin istuin on Rooman imperiumin suora j\u00e4lkel\u00e4inen.<\/p>\n

Paavin maalliset ja hengelliset valtaulottuvuudet periytyv\u00e4t molemmat antiikista, mutta eri teit\u00e4. Aloitetaan hengellisist\u00e4, sill\u00e4 ne ovat maallista valtaa vanhempia. Kristillinen kulttiyhteis\u00f6 tuli Roomaan hyvin varhaisessa vaiheessa. Perim\u00e4tiedon mukaan t\u00e4m\u00e4 tapahtui jo ensimm\u00e4isell\u00e4 vuosisadalla. Paavali osoittaa yhden kirjeist\u00e4\u00e4n Rooman kristilliselle yhteis\u00f6lle, johon kuului siihen aikaan l\u00e4hinn\u00e4 juutalaisia ja hellenisoituneita juutalaisia.<\/p>\n

Juutalaisesta alkuper\u00e4st\u00e4\u00e4n huolimatta varhainen seurakunta n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 j\u00e4rjest\u00e4ytyneen roomalaisten lakien ja tapojen mukaisesti. Roomalaisen polyteismin seurakuntaan verrattavissa olevan instituution muodostivat \u201dkortteliyhteis\u00f6t\u201d: yhden tai useamman kerrostalon asukkaat suorittivat vuotuiset juhlamenot ja keisarin kuolemattomalle sielulle annettavat uhrit yhdess\u00e4. Kortteliyhteis\u00f6n johtaja oli m\u00e4\u00e4r\u00e4ajaksi valittu magister vici<\/em>, joka oli vastuussa paitsi jumalien palveluksesta my\u00f6s kaavoitustoimista, paloturvallisuudesta ja yhteiskuntaj\u00e4rjestyksen s\u00e4ilymisest\u00e4. Magister<\/em>it valittiin vapautettujen orjien s\u00e4\u00e4dyst\u00e4, jotka keisariajalla edustivat varakasta keskiluokkaa. Magister<\/em>ien apuna toimi kaksi minister<\/em>i\u00e4. Magister<\/em>ien yl\u00e4puolella olivat teht\u00e4v\u00e4\u00e4ns\u00e4 arvotut sacerdotes\u00a0augustales<\/em>\u2013ylipapit.<\/p>\n

Varhaiskristillisess\u00e4 seurakunnassa vastuuteht\u00e4v\u00e4t oli jaettu samanlaisiin arvoasteisiin, mutta niist\u00e4 k\u00e4ytettiin kreikkalaisper\u00e4isi\u00e4 termej\u00e4. Pappisvihkimyksen saaneet olivat presbyteerej\u00e4 (presbyteroi<\/em>), heid\u00e4n apulaisensa diakoneja (diaconi<\/em>). Heid\u00e4n lis\u00e4kseen seurakunnissa toimi leviittoja (juutalaisiin temppelipalvelijoihin rinnastettavia apulaisia) ja maallikoita. Yksi vanhemmista ja kokeneemmista presbyteereist\u00e4 toimi kussakin seurakunnassa kaitsijana (episkopos<\/em>), josta tulee suomen kielen sana piispa<\/em>. Roomalaisessa uskonnossa piispat rinnastuivat ylipappeihin (sacerdotes<\/em>). Kun varhaiskristillist\u00e4 terminologiaa alettiin k\u00e4\u00e4nt\u00e4\u00e4 latinaksi, diakoneista tuli minister<\/em>eit\u00e4. Jeesus ja h\u00e4nen ty\u00f6ns\u00e4 jatkajat sen sijaan olivat\u00a0magistereita<\/em>, opettajia ja vanhempia.<\/p>\n

Samankaltaisuus saattaa osaltaan johtua siit\u00e4, ett\u00e4 voidakseen toimia laillisesti kristillisen yhteis\u00f6n t\u00e4ytyi j\u00e4rjest\u00e4yty\u00e4 roomalaisten lakien hyv\u00e4ksym\u00e4ksi korporaatioksi. Koska vanha senaatin p\u00e4\u00e4t\u00f6s (joka oli aikoinaan s\u00e4\u00e4detty Bacchuksen kulttia vastaan) kielsi varainhoidon magister<\/em>eilta, minister<\/em>eist\u00e4 tuli Rooman seurakunnan taloudellisia johtajia ja heid\u00e4n keskuudestaan kaupungin seurakuntaa kaitseva piispa sittemmin usein valittiin. 200-luvun puoliv\u00e4liss\u00e4 piispan alaisuuteen kuului Eusebius Kesarealaisen kirkkohistorian mukaan 46 presbyteeri\u00e4, 7 diakonia, 7 apulaisdiakonia, 42 alttaripalvelijaa, 52 henkienmanaajaa ja joukko ovenvartijoita.<\/p>\n

Seurakunnan koko oli matkalla kasvanut kymmenist\u00e4 tuhansiin, mutta Rooman miljoonakaupungissa kristityt olivat edelleen pieni vierasmaalainen v\u00e4hemmist\u00f6uskonto, jolla ei ollut sijaa ikuisen kaupungin pyh\u00e4\u00e4n ytimeen. Siksi seurakunnan toimipisteet sijaitsivat kaupunginmuurien ulkopuolella, hautausmailla ja Transtiberimin<\/a><\/strong> maahanmuuttajaghetossa. Seurakunta oli saavuttanut laillisen aseman keisari Gallienuksen aikana 260-luvulla rekister\u00f6itym\u00e4ll\u00e4 hautausapuyhdistykseksi. T\u00e4m\u00e4 antoi kirkolle mahdollisuuden omistaa instituutiona omaisuutta ja solmia laillisia taloudellisia sopimuksia.<\/p>\n

Rooman piispa ei siis viel\u00e4 ollut kovin suuri hengellinen ruhtinas. Edes ajatusta Rooman piispan erikoisasemasta kirkon sis\u00e4ll\u00e4 ei oltu viel\u00e4 lausuttu \u00e4\u00e4neen, eik\u00e4 meill\u00e4 ole mit\u00e4\u00e4n luotettavia kirjallisia tai arkeologisia todisteita, ett\u00e4 Pietari olisi koskaan k\u00e4ynyt Roomassa. 200-luvulla kristillisen kirkon johtoasemasta taistelivat id\u00e4n vanhojen seurakuntien \u2013 Jerusalemin, Aleksandrian ja Antiokian \u2013 piispat. Jerusalemin seurakunta katsoi johtoasemansa periytyv\u00e4n suoraan Jeesuksen pikkuveljelt\u00e4 Jaakobilta<\/a>. Aleksandriassa, tuossa kirjastostaan kuuluisassa oppineisuuden kehdossa, sijaitsi taas yht\u00e4 kuulu kristillinen katekeettakoulu<\/a>, jonka kuuluisimpia kasvatteja olivat kirkkois\u00e4t Origenes<\/a>, Gregorios Ihmeidentekij\u00e4<\/a> ja Heraklas<\/a><\/strong>, joka tultuaan\u00a0piispaksi vuonna 232 omaksui arvonimen papa abbas <\/em>ja oli siten kristittyjen ensimm\u00e4inen paavi. Kun 600-luvulla Egypti j\u00e4i muslimien k\u00e4siin, Egyptin kristittyjen yhteys muuhun kirkkoon katkesi \u2013 mutta paaviuden perinne s\u00e4ilyi katkeamattomana (jos jotakuta kiinnostaa, nykyinen P. Markuksen istuimen haltija on paavi Teodoros II<\/a>).<\/p>\n

Id\u00e4n piispojen arvovaltaa vastaan Rooman piispat saattoivat asettaa vaakakuppiin tiettyj\u00e4 ep\u00e4\u00e4m\u00e4tt\u00f6mi\u00e4 etuja. He hallitsivat kristittyj\u00e4 Rooman imperiumin p\u00e4\u00e4kaupungissa, jossa he saattoivat my\u00f6s verkostoitua valtakunnan mahtavien kanssa. Ennen pitk\u00e4\u00e4 heill\u00e4 oli omat miehens\u00e4 ja erityisesti naisensa keisarillisessa hovissa. Poliittisen vaikutusvallan vastapainona piispojen t\u00e4ytyi joskus tehd\u00e4 my\u00f6nnytyksi\u00e4, vaikka se olisi tarkoittanut uhraamista Juppiter Optimus Maximukselle. Rooman piispat osasivat my\u00f6s tarpeen mukaan vedota roomalaiseen lakiin ja uskonnollisiin k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6ihin.<\/p>\n

Rooman elini\u00e4kseen nimitetyt ylipapit, sacerdos<\/em>, kuuluivat johonkin kaupungin useista pappiskollegioista. Kollegiot t\u00e4ydensiv\u00e4t itse itse\u00e4\u00e4n nimitt\u00e4m\u00e4ll\u00e4 omat j\u00e4senens\u00e4. Katkeamattomuuden takasi kollegion genius<\/a><\/em><\/strong>, kuolematon henki, joka periytyi sukupolvelta toiselle samoin kuin keisarin kuolematon sielu\u00a0siirtyi vallanperimyksess\u00e4 uuteen keisariin. Rooman piispa Clemens vetosi t\u00e4h\u00e4n samaan periaatteeseen ehdottaessaan, ett\u00e4 piispaksi valittu olisi teht\u00e4v\u00e4ss\u00e4\u00e4n erottamaton, ja ett\u00e4 kaitsijan teht\u00e4v\u00e4 periytyisi katkeamatta aina uudelle valitulle kantaen Pyh\u00e4\u00e4 Henke\u00e4 mukanaan. N\u00e4in syntyi ns. apostolinen suksessio<\/a>.<\/p>\n

\"\"
\nKeisari Augustus pontifex maximuksena, Rooman ylipappina<\/em><\/p>\n

Palaan hetkeksi viel\u00e4 Rooman polyteistisiin kortteliyhteis\u00f6ihin. Niiden magister<\/em>it joutuivat kantamaan taloudellisen vastuun paitsi kulttiyhteis\u00f6n riiteist\u00e4, my\u00f6s muista yhteis\u00f6llisist\u00e4 menoerist\u00e4. Augustales<\/em>-ylipapit kustansivat virkansa puolesta kisoja, n\u00e4yt\u00e4nt\u00f6j\u00e4, hyv\u00e4ntekev\u00e4isyytt\u00e4 ja rakennushankkeita. T\u00e4st\u00e4 ep\u00e4itsekk\u00e4\u00e4st\u00e4 ty\u00f6st\u00e4 yhteis\u00f6n hyv\u00e4ksi k\u00e4ytettiin kreikkalaisper\u00e4ist\u00e4 sanaa liturgia<\/strong><\/em>. Varhaiset kristityt alkoivat kutsumaan omaa jumalanpalvelusty\u00f6t\u00e4\u00e4n samalla nimell\u00e4. My\u00f6s piispat k\u00e4yttiv\u00e4t varojaan yhteis\u00f6ns\u00e4 hyv\u00e4ksi. V\u00e4itet\u00e4\u00e4n, ett\u00e4 200-luvun puoliv\u00e4liss\u00e4 Rooman seurakunta huolehti tuhannestaviidest\u00e4sadasta leskest\u00e4 ja orvosta.<\/p>\n

Kun Rooman valtakunta k\u00e4\u00e4ntyi keisareidensa mukana kristinuskoon, kirkosta tuli kertaheitolla merkitt\u00e4v\u00e4 maanomistaja. Aikaisemmin polyteistisille kulteille korvamerkityt rahavarat suunnattiin kirkkojen rakentamiseen. Erityisesti Rooman piispat hy\u00f6tyiv\u00e4t keisarillisesta mielisuosiosta. Pietarin istuimen alaisuuteen ker\u00e4\u00e4ntyi suuria omaisuuksia ymp\u00e4ri Italiaa. Imperiumin luhistuminen l\u00e4nness\u00e4 teki Rooman piispasta 400-luvulla lopulta maallisen ruhtinaan. 500-luvulla imperiumi hallitsi Italiassa en\u00e4\u00e4 ainoastaan Rooman ja Ravennan v\u00e4list\u00e4 maakaistaletta. \u00a0Vuonna 554 keisari Justinianus antoi Rooman senaatille ja piispalle k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6llisesti autonomian. 600-luvulla senaatti lakkautettiin; Aleksandria, Jerusalem, Antiokia ja Karthago olivat kaikki muslimien hallussa. Rooman piispasta oli tullut k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 kristillisen Rooman valtakunnan viimeinen j\u00e4\u00e4nne l\u00e4nness\u00e4.<\/p>\n

Piispa Gregorius<\/a><\/strong> (540\u2013604) oli ilmeisesti ensimm\u00e4inen Rooman seurakunnan p\u00e4\u00e4, joka alkoi kutsua itse\u00e4\u00e4n paaviksi ja vaati itselleen johtoasemaa kristillisen kirkon sis\u00e4ll\u00e4. H\u00e4nen seuraajansa periv\u00e4t n\u00e4m\u00e4 taipumukset. Kasvava maallinen valta ajoi paavin istuimen t\u00f6rm\u00e4yskurssille keisarivallan kanssa. P\u00e4\u00e4kaupunki oli nyt id\u00e4ss\u00e4 Konstantinopolissa. Keskushallinto pyrki v\u00e4kisin asettamaan Rooman piispoiksi kreikkalaisia; italialaiset vastustivat.<\/p>\n

Rooman piispojen ja Konstantinopolin v\u00e4linen kylm\u00e4 sota kesti toistasataa vuotta. Aseina t\u00e4ss\u00e4 valtataistelussa k\u00e4ytettiin mm. kirkonkirouksia ja v\u00e4\u00e4rennettyj\u00e4 asiakirjoja, joista kuuluisin on nk. Konstantinuksen lahjoitus<\/a><\/strong>. T\u00e4ss\u00e4 700-luvun lopulla kyn\u00e4illyss\u00e4 dokumentissa \u201dkeisari Konstantinus\u201d lahjoittaa<\/a> Rooman paaville korkeimman vallan Rooman kaupungissa ja imperiumin l\u00e4ntisiss\u00e4 provinsseissa. Samalla paaville annetaan keisarin arvomerkit \u00a0ja papeille senaattorin arvo. Konstantinopoli oli h\u00e4vinnyt.<\/p>\n

Konstantinuksen lahjakirjaa ep\u00e4iltiin maallisissa piireiss\u00e4 pian jo sen \u201dl\u00f6ytymisen\u201d j\u00e4lkeen, mutta katolinen kirkko piti kiinni sen aitoudesta 1800-luvulle asti. Saman lahjakirjan nojalla paavit omaksuivat k\u00e4ytt\u00f6\u00f6ns\u00e4 aikaisemmin keisarille kuuluneen muinaisen roomalaisen ylipapin tittelin. Rooman paavi oli nyt pontifex maximus<\/a><\/em><\/strong> \u2013 \u201dylimm\u00e4inen sillanrakentaja\u201d. Kaikki Rooman hallitsijat Julius Caesarista l\u00e4htien olivat olleet koko valtakunnan korkeimpia uskonnollisia auktoriteetteja.<\/p>\n

Pontifex maximuksen<\/em>\u00a0oikeuksiin kuuluivat muun muassa kalenterin yll\u00e4pit\u00e4minen, kaikkien temppeleiden pyhitt\u00e4minen ja hautaustoimia koskevien lakien s\u00e4\u00e4t\u00e4minen. Kristitty keisari Gratianus<\/a>\u00a0oli luopunut pontifex maximuksen<\/em> tittelist\u00e4, koska h\u00e4n ei halunnut sekaantua polyteistisiin riitteihin. Kuten muinaiset temppelirakennukset saatettiin riist\u00e4\u00e4 Saatanan vallasta ja pyhitt\u00e4\u00e4 uudelleen Jumalalle, my\u00f6s Rooman ylipapin arvo oli mahdollista puhdistaa pakanallisista merkityksist\u00e4\u00e4n ja liitt\u00e4\u00e4 paavin pitk\u00e4\u00e4n titulatuuraan.<\/p>\n

Voidaan siis sanoa, ett\u00e4 Franciscus I on yht\u00e4 lailla P. Pietarin kuin Julius Caesarinkin henkinen perillinen.<\/p>\n

\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Viesti toi eilen Roomasta tiedon, ett\u00e4 kristilliselle maailmalle on annettu uusi paavi, Franciscus I. Pyh\u00e4 \u00a0Istuin on yksi maailman vanhimpia instituutioita. Varhaiskeskiajalta aina vuoteen 1870 asti paavi k\u00e4ytti Italiassa\u00a0kirkkoruhtinaana sek\u00e4 maallista ett\u00e4 hengellist\u00e4 valtaa. Edelleenkin Vatikaania pidet\u00e4\u00e4n kansainv\u00e4lisesti suvereenina valtiona, jonka valtionp\u00e4\u00e4mies on paavi ja virallinen kieli latina. Monella tavalla paavin istuin on Rooman imperiumin … Jatka artikkeliin Habemus papam!<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[7,17],"tags":[],"class_list":["post-480","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-historia","category-uskonto"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/antiikki.taivaansusi.net\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/480","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/antiikki.taivaansusi.net\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/antiikki.taivaansusi.net\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/antiikki.taivaansusi.net\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/antiikki.taivaansusi.net\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=480"}],"version-history":[{"count":6,"href":"https:\/\/antiikki.taivaansusi.net\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/480\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":484,"href":"https:\/\/antiikki.taivaansusi.net\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/480\/revisions\/484"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/antiikki.taivaansusi.net\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=480"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/antiikki.taivaansusi.net\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=480"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/antiikki.taivaansusi.net\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=480"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}