{"id":474,"date":"2013-07-02T14:12:53","date_gmt":"2013-07-02T12:12:53","guid":{"rendered":"http:\/\/antiikki.taivaansusi.net\/?p=474"},"modified":"2014-10-07T13:46:20","modified_gmt":"2014-10-07T11:46:20","slug":"rooma-avoin-kaupunki","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/antiikki.taivaansusi.net\/?p=474","title":{"rendered":"Rooma, avoin kaupunki"},"content":{"rendered":"

Hautakivi Rooman ulkopuolella:
\n\u201dC. Iulius Caesarin toisena diktaattorivuonna [47 eaa.]<\/em>
\n\u2013 C. Numitorius C.l. Nicanor, syntyj\u00e4\u00e4n teebalainen, silm\u00e4l\u00e4\u00e4k\u00e4ri<\/em>
\n\u2013 Numitoria C.l. Philumina, syntyj\u00e4\u00e4n fryygialainen<\/em>
\n\u2013 C. Numitorius C.l. Stabilio, Stabilio, paikallinen orja<\/em>
\n\u2013 P. Opitreius C.l. Butas, syntyj\u00e4\u00e4n smyrnalainen<\/em>
\n\u2013 Numitoria C.l. Erotis, syntyj\u00e4\u00e4n karthagolainen<\/em>
\n<\/em><\/p><\/blockquote>\n

Rooman kaupungissa eli keisariaikana py\u00f6re\u00e4sti arvioituna miljoona asukasta.(1) Koska esimoderneissa kaupungeissa kuolleisuus ylitti aina reippaasti syntyvyyden, Rooma ei olisi voinut kasvaa aikansa suurimmaksi kaupungiksi ilman jatkuvaa muuttoliikett\u00e4. Ikuisessa kaupungissa riehuivat tuberkuloosi, malaria ja muut tartuntataudit joita vastaan maahanmuuttajilla ei ollut samanlaista vastustuskyky\u00e4 kuin paikallisv\u00e4est\u00f6ll\u00e4.\u00a0Tacitus mainitsee vuoden 69 jaa. historiateoksessaan ohimennen\u00a0kaupungin \u201dep\u00e4terveen ilman\u201d ja miten \u201dgermaanit ja gallit olivat herkempi\u00e4 taudeille\u201d. Miljoonan asukkaan keisarillinen p\u00e4\u00e4kaupunki tarvitsi vuosittain v\u00e4hint\u00e4\u00e4n 10 000 nettomuuttajaa pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n s\u00e4ilytt\u00e4\u00e4kseen asukaslukunsa; kuolleisuus huomioiden todellisen maahanmuuttajien m\u00e4\u00e4r\u00e4n on t\u00e4ytynyt olla paljon suurempi. Keit\u00e4 he olivat ja miten heihin suhtauduttiin?<\/p>\n

<\/h3>\n

Tasavallan aikana Rooman kaupungin v\u00e4est\u00f6r\u00e4j\u00e4hdys johtui maaltamuutosta, mutta keisariajalla muuttajien oletetaan yleens\u00e4 tulleen Rooman provinsseista ja v\u00e4h\u00e4isemm\u00e4ss\u00e4 m\u00e4\u00e4rin Italian maaseudulta. Rooman kansalaisilla oli oikeus muuttaa halutessaan Roomaan nauttimaan kansalaisuuden eduista \u2013 \u00e4\u00e4nioikeudesta ja ruoka-avustuksesta<\/strong><\/a>. Kaupunkiin orjaksi myydyill\u00e4 ei ollut valinnan vaihtoehtoa, mutta vapauduttuaan heist\u00e4kin tuli automaattisesti kansalaisia, oli heid\u00e4n alkuper\u00e4ns\u00e4 mik\u00e4 hyv\u00e4ns\u00e4. Vapaat ulkomaalaiset (peregrini<\/em>) olivat laillisessa mieless\u00e4 heikoimmassa asemassa. Ulkomaalaiset voitiin milloin tahansa karkottaa pois kaupungista. Orjiin verrattuna heid\u00e4n oli paljon vaikeampaa saada t\u00f6it\u00e4, perustaa yrityksi\u00e4 tai saavuttaa\u00a0Rooman kansalaisuus, joka my\u00f6nnettiin ulkomaalaisille vain erityisist\u00e4 ansioista.<\/p>\n

Vapautettu orja oli aina jonkun mahtavamman miehen klientti, mutta ulkomaalainen ei voinut nauttia is\u00e4nt\u00e4 \u2013 klienttisuhteen tuomista kytk\u00f6ksist\u00e4 ja laillisesta suojelusta. Siksi ei ole tavatonta, ett\u00e4 monet m\u00f6iv\u00e4t itsens\u00e4 orjaksi. David Noy (Foreigners at Rome: Citizens and strangers, 2000<\/em>) luettelee useita esimerkkej\u00e4: Keisarillisen ratsuvartion j\u00e4senen Marcus Ulpius Viatorin hautakiven on pystytt\u00e4nyt h\u00e4nen veljens\u00e4 Marcus Ulpius Dorus, keisarillinen vapautettu orja. Ilmeisesti Viator oli saanut Rooman kansalaisuuden armeijassa, kun taas Dorus oli myynyt itsens\u00e4 t\u00f6ihin pikkuvirkamieheksi tai palvelusektorille. Er\u00e4s Oksyrhynkhoksesta yl\u00e4-Egyptist\u00e4 l\u00f6ytyneist\u00e4 kirjeist\u00e4 mainitsee \u201dHerminoksen, joka l\u00e4hti Roomaan ja hankkiutui vapautetuksi keisarilliseksi orjaksi voidakseen hakea virkaa\u201d. On mahdollista, ett\u00e4 Herminos edisti uraansa lahjomalla jonkun roomalaisen ostamaan h\u00e4net ensin orjaksi ja vapauttamaan h\u00e4net v\u00e4litt\u00f6m\u00e4sti.<\/p>\n

\"Intialaisia<\/p>\n

T\u00e4ss\u00e4 vaiheessa on mainittava, ett\u00e4 latinan kieless\u00e4 ei ole varsinaisesti \u201dmaahanmuuttajaa\u201d tai \u201dulkomaalaistaustaista\u201d tarkoittavaa sanaa, ainakaan siin\u00e4 merkityksess\u00e4 joissa niit\u00e4 nyky\u00e4\u00e4n k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n. Rooma oli sek\u00e4 kaupunkivaltio ett\u00e4 monikulttuurinen imperiumi, joten roomalaiselle \u201dulkomaalaisuus\u201d oli jotain muuta:<\/p>\n

\u2013 Romani cives<\/em>\u00a0oli Rooman kansalainen, vaikka h\u00e4n olisi syntynyt ja asunut koko el\u00e4m\u00e4ns\u00e4 ulkomailla, kuten Marcus Iulius Philippus Arabs<\/a>, jonka is\u00e4 oli Syyrian provinssiin muuttanut arabi.<\/p>\n

\u2013 Peregrinus<\/em>\u00a0oli mies, jolla ei ollut Rooman kansalaisuutta \u2013 mutta saattoi silti olla latinaa puhuvasta suvusta joka oli aina asunut Roomassa ja jolla ei ole mit\u00e4\u00e4n siteit\u00e4 kaupungin ulkopuolelle.<\/p>\n

\u2013 Transmarinus<\/em>\u00a0oli kutsumanimi \u201dmerentakaiselle\u201d \u2013 henkil\u00f6 oli tullut Roomaan sen provinsseista. Sanaa k\u00e4ytettiin samaan tapaan kuin Helsingiss\u00e4 puhutaan \u201djunantuomista\u201d, merkityksess\u00e4 \u201dulkopaikkakuntalainen\u201d. Se ei kuitenkaan viitannut henkil\u00f6n etniseen alkuper\u00e4\u00e4n, eik\u00e4 siihen ett\u00e4 h\u00e4n olisi tullut valtakunnan ulkopuolelta. Imperiumin ulkopuolella syntyneist\u00e4 k\u00e4ytettiin joskus harvoin nime\u00e4 alienigenus<\/em>, useammin kreikkalaista lainasanaa barbarus<\/em>, barbaari.<\/p>\n

David Noy arvioi ett\u00e4 keisariajalla Rooman kaupungin asukkaista viisi prosenttia oli ulkomaalaisia \u2013 siis ihmisi\u00e4, jotka olivat muuttaneet kaupunkiin jostain Italian ulkopuolelta. Koska jopa kymmenet tuhannet ihmiset muuttivat vuosittain asumaan imperiumin ytimeen, eritt\u00e4in suuri osa Rooman kaupungin asukkaista oli itse asiassa jotain mit\u00e4 nyky\u00e4\u00e4n kutsuttaisiin \u201dulkomaalaistaustaiseksi\u201d. Se n\u00e4kyi my\u00f6s valtakunnan johtoasemissa, sill\u00e4 sosiaalinen liikkuvuus oli suurta.<\/p>\n

Keisariajan alkupuolella useimmat tasavallan ajan senaattorisuvut kuolivat sukupuuttoon. Caesarin ajan 45 patriisisuvusta vain yksi \u2013 Corneliukset<\/a> \u2013 oli olemassa keisari Hadrianuksen noustessa valtaan puolitoista vuosisataa my\u00f6hemmin.\u00a0Augustus ja Claudius<\/a> kohottivat 25 uutta sukua patriisis\u00e4\u00e4tyyn, mutta kaikki paitsi kuusi katosivat olemasta Nervan<\/a> p\u00e4iviin menness\u00e4. Vaikka ensimm\u00e4isell\u00e4 vuosisadalla keisarit j\u00e4rjestiv\u00e4tkin useita patriisis\u00e4\u00e4tyyn kohdistuneita puhdistuksia, my\u00f6s lapsettomuudella t\u00e4ytyi olla kehityksess\u00e4 oma osansa. Tosiasia on, ettei senaattoriluokka olisi pysynyt olemassa ilman ripe\u00e4\u00e4 s\u00e4\u00e4tykiertoa jossa luokka t\u00e4ydensi jatkuvasti itse\u00e4\u00e4n alhaaltap\u00e4in. Kuten keisarit, my\u00f6s patriisit adoptoivat usein perij\u00e4ns\u00e4, ja useimmat heist\u00e4 olivat kotoisin provinsseista.<\/p>\n

Harva halusi pit\u00e4\u00e4 meteli\u00e4 barbaarisesta alkuper\u00e4st\u00e4\u00e4n tultuaan roomalaiseksi. Uudet kansalaiset ylpeiliv\u00e4t roomalaisella identiteetill\u00e4\u00e4n. Hautakivien perusteella voidaan sanoa, ett\u00e4 noin puolet lapsista joiden is\u00e4ll\u00e4 oli kreikkalainen nimi, oli itse saanut latinalaisen nimen, kun taas toisinp\u00e4in ilmi\u00f6 on l\u00e4hes tuntematon: alle kymmenesosalla latinalaisnimisten perheiden lapsista on kreikkalainen nimi. Erilaisuus ei ollut muodikasta: runoilija Papinius Statius<\/a> ylisti Lepcis Magnasta kotoisin olevaa pohjoisafrikkalaista puhujaa Septimius Severusta seuraavin sanoin: \u201dPuheenpartesi ei ole puunilaisen, aatteesi ei ole ulkomaalaisen, olet italialainen! Italialainen!\u201d<\/em>\u00a0(2)<\/p>\n

Kirjailijoiden ja runoilijoiden mukaan Rooma oli todella maahanmuuttajien kaupunki. Syyt muuttaa Roomaan olivat Senecan mukaan samat jotka ajavat ihmisi\u00e4 nyky\u00e4\u00e4n Lontooseen tai New Yorkiin: kunnianhimo, toivo rikastumisesta ja korkeakoulutus (Ad Helviam, 6<\/em>).\u00a0Martialis imarteli keisari Domitianusta\u00a0runossa<\/a>, jossa h\u00e4n kertoo miten traakialaiset ja egyptil\u00e4iset, hevostensa verta juovat skyytit, arabit, parfymoidut kilikialaiset, t\u00f6yht\u00f6p\u00e4iset sikambrit ja kiharatukkaiset etiopialaiset ovat kaikki saapuneet Roomaan ylist\u00e4m\u00e4\u00e4n \u00a0keisaria.<\/p>\n

Juvenalis taas kuvaa kuulussa satiirissaan<\/a> perusroomalaista Umbriciusta, joka valittaa miten L\u00e4hi-id\u00e4st\u00e4 tulevat maahanmuuttajat pilaavat Rooman ja miten kaduilla puhutaan en\u00e4\u00e4 kreikkaa: \u201dKauan on Syyrian Orontes virrannut vetens\u00e4 Tiberiin\u201d<\/em>. Roomalaisille ei ole en\u00e4\u00e4 tilaa Roomassa, kaikki on kalliimpaa, kaduilla on vaarallista, rehellisi\u00e4 ihmisi\u00e4 ei en\u00e4\u00e4 ole (ja t\u00e4m\u00e4 kaikki on syyrialaisten vika). Umbricius k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 kreikankielisist\u00e4 maahanmuuttajista v\u00e4heksyv\u00e4\u00e4 ilmaisua Graeculus<\/em>, \u201dpikku kreikkalainen\u201d.<\/p>\n

Professori Frank Tenney k\u00e4vi 1900-luvun alussa l\u00e4pi 13 900 hautapiirtokirjoitusta Rooman kaupungin hautausmailta ja tuli siihen tulokseen, ett\u00e4 kahdella kolmesta orjasta oli ulkomaalainen nimi ja monilla Rooman kansalaisillakin oli kreikkalaisnimiset vanhemmat. \u00a0T\u00e4st\u00e4 h\u00e4n p\u00e4\u00e4tteli, ett\u00e4 keisariajalla jopa 90 %:lla kaupungin asukkaista saattoi olla juuret Italian ulkopuolella (Tenney Frank: Race mixture in the Roman Empire. American Historical Review, 1916 vol. 21, nro 4.<\/em>).<\/p>\n

Tenneyn p\u00e4\u00e4telm\u00e4t eiv\u00e4t tosin ole aivan aukottomia. Todellinen kansallisuus mainitaan hautakiviss\u00e4 ani harvoin. On my\u00f6s muistettava, ett\u00e4 orjat olivat myyjiens\u00e4 omaisuutta ja orjakauppias saattoi markkinointisyist\u00e4 nimet\u00e4 kauppatavaransa uudestaan. Kreikkalaisista ja syyrialaisista orjista maksettiin enemm\u00e4n kuin l\u00e4nsieurooppalaisista, joten on my\u00f6s mahdollista ett\u00e4 orjien nimet olivat yht\u00e4 mielivaltaisia kuin nimet, joita ihmiset nyky\u00e4\u00e4n antavat lemmikeilleen.\u00a0Viimeaikaisten DNA-tutkimusten perusteella<\/a> ei voi sanoa, ett\u00e4 Rooman kaupunki kansojen sulatusuunina olisi merkitt\u00e4v\u00e4sti vaikuttanut italialaisten perim\u00e4\u00e4n. N\u00e4ytt\u00e4\u00e4 silt\u00e4, ett\u00e4 my\u00f6s keisariajalla suurin osa tulijoista oli kotoisin Italian maaseudulta.<\/p>\n

Noyn otanta on huomattavasti pienempi, mutta pit\u00e4\u00e4 sis\u00e4ll\u00e4\u00e4n vaan tapaukset joissa kotimaasta voi olla varma. Taulukko antaa hieman uskottavamman kuvan antiikin Rooman ulkomaalaisv\u00e4est\u00f6n alkuper\u00e4st\u00e4. 48 % muuttajista oli kotoisin id\u00e4st\u00e4, 33 % l\u00e4ntisist\u00e4 provinsseista (mukaanlukien Afrikka) ja 19 % Balkanilta ja Kreikasta. Tulos ei yll\u00e4t\u00e4, sill\u00e4 se vastaa melko tarkalleen v\u00e4est\u00f6n normaalia jakautumista Rooman valtakunnan provinsseissa.<\/p>\n\n\n\n\n\n\n\n\n\n\n\n\n\n\n\n\n\n\n\n\n\n\n\n\n\n\n\n\n\n\n
Provinssi<\/strong><\/td>\nPakanat<\/strong><\/td>\nKristityt<\/strong><\/td>\nYhteens\u00e4<\/strong><\/td>\n<\/tr>\n
Syria, Palestina<\/td>\n48<\/td>\n45<\/td>\n93<\/td>\n<\/tr>\n
Asia<\/td>\n66<\/td>\n11<\/td>\n77<\/td>\n<\/tr>\n
Bithynia<\/td>\n24<\/td>\n9<\/td>\n33<\/td>\n<\/tr>\n
Aegyptus<\/td>\n23<\/td>\n10<\/td>\n33<\/td>\n<\/tr>\n
Galatia<\/td>\n12<\/td>\n21<\/td>\n33<\/td>\n<\/tr>\n
Armenia, Parthia<\/td>\n22<\/td>\n4<\/td>\n26<\/td>\n<\/tr>\n
Cappadocia<\/td>\n11<\/td>\n4<\/td>\n15<\/td>\n<\/tr>\n
Creta, Cyrenaica, Cyprus<\/td>\n4<\/td>\n7<\/td>\n11<\/td>\n<\/tr>\n
Cilicia<\/td>\n9<\/td>\n1<\/td>\n10<\/td>\n<\/tr>\n
Lycia<\/td>\n7<\/td>\n2<\/td>\n9<\/td>\n<\/tr>\n
Pannonia<\/td>\n23<\/td>\n10<\/td>\n33<\/td>\n<\/tr>\n
Thracia<\/td>\n27<\/td>\n3<\/td>\n30<\/td>\n<\/tr>\n
Kreikka (Achaea & Epirus)<\/td>\n18<\/td>\n8<\/td>\n26<\/td>\n<\/tr>\n
Moesia<\/td>\n9<\/td>\n1<\/td>\n10<\/td>\n<\/tr>\n
Dacia<\/td>\n8<\/td>\n1<\/td>\n9<\/td>\n<\/tr>\n
Dalmatia<\/td>\n7<\/td>\n2<\/td>\n9<\/td>\n<\/tr>\n
Noricum<\/td>\n9<\/td>\n0<\/td>\n9<\/td>\n<\/tr>\n
Macedonia<\/td>\n3<\/td>\n2<\/td>\n5<\/td>\n<\/tr>\n
Hispania<\/td>\n60<\/td>\n12<\/td>\n72<\/td>\n<\/tr>\n
Gallia<\/td>\n43<\/td>\n10<\/td>\n53<\/td>\n<\/tr>\n
Africa, Numidia<\/td>\n36<\/td>\n14<\/td>\n50<\/td>\n<\/tr>\n
Germania<\/td>\n24<\/td>\n1<\/td>\n25<\/td>\n<\/tr>\n
Sicilia<\/td>\n5<\/td>\n9<\/td>\n14<\/td>\n<\/tr>\n
Mauretania<\/td>\n10<\/td>\n3<\/td>\n13<\/td>\n<\/tr>\n
Corsica, Sardinia<\/td>\n3<\/td>\n0<\/td>\n3<\/td>\n<\/tr>\n
Raetia<\/td>\n2<\/td>\n1<\/td>\n3<\/td>\n<\/tr>\n
Yhteens\u00e4<\/strong><\/td>\n513<\/strong><\/td>\n191<\/strong><\/td>\n704<\/strong><\/td>\n<\/tr>\n<\/tbody>\n<\/table>\n

(1) Arviot Rooman kaupungin v\u00e4kiluvusta vaihtelevat riippuen siit\u00e4, miten muutamaan tunnettuun v\u00e4est\u00f6nlaskuun ja Augustuksen testamenttiin sis\u00e4ltyvi\u00e4 lukuja pit\u00e4isi tulkita. Morleyn (Metropolis and Hinterland: The city of Rome and the Italian economy, 1996<\/em>) arvion mukaan kaupungissa eli 870 000 \u00a0\u2013 970 000 asukasta, joista 750 000 vapaita kansalaisia, 200 000 orjaa ja 20 000 sotilasta, ritaria ja senaattoria. Toiset ovat arvioineet kaupungissa asuneen noin 600 000 kansalaista, 100 000 ulkomaalaista ja v\u00e4hint\u00e4\u00e4n 100 000 orjaa. Orjien m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4 on hyvin vaikea arvioida; tasavallan ajan lopulla se on voinut olla jopa 40 % koko kaupungin v\u00e4kiluvusta, mutta laski tasaisesti keisariajalla. Morleyn arvio orjien kokonaism\u00e4\u00e4r\u00e4st\u00e4 Augustuksen aikana on alhainen, vain 10\u201320 %.<\/p>\n

(2) Statius: Silvae 4.5<\/em>. Kyseess\u00e4 ei ollut keisari Lucius Septimius Severus<\/a> (145\u2013211) vaan h\u00e4nen samanniminen sukulaisensa ja mahdollisesti isois\u00e4ns\u00e4, ritaris\u00e4\u00e4tyyn kuulunut Septimius Severus, joka oli muuttanut nuorena miehen\u00e4 Lepciksest\u00e4 Roomaan ja tullut tunnetuksi juhlapuhujana. Severuksen is\u00e4 oli ostanut Vejist\u00e4<\/a> maatilan ja h\u00e4n itsekin rakasti kovasti Italian maaseudun rauhaa (T. D. Barnes: \u00a0The Family and Career of Septimius Severus, 1967<\/em>).<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Hautakivi Rooman ulkopuolella: \u201dC. Iulius Caesarin toisena diktaattorivuonna [47 eaa.] \u2013 C. Numitorius C.l. Nicanor, syntyj\u00e4\u00e4n teebalainen, silm\u00e4l\u00e4\u00e4k\u00e4ri \u2013 Numitoria C.l. Philumina, syntyj\u00e4\u00e4n fryygialainen \u2013 C. Numitorius C.l. Stabilio, Stabilio, paikallinen orja \u2013 P. Opitreius C.l. Butas, syntyj\u00e4\u00e4n smyrnalainen \u2013 Numitoria C.l. Erotis, syntyj\u00e4\u00e4n karthagolainen Rooman kaupungissa eli keisariaikana py\u00f6re\u00e4sti arvioituna miljoona asukasta.(1) Koska esimoderneissa … Jatka artikkeliin Rooma, avoin kaupunki<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[7,23],"tags":[],"class_list":["post-474","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-historia","category-rooma"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/antiikki.taivaansusi.net\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/474","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/antiikki.taivaansusi.net\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/antiikki.taivaansusi.net\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/antiikki.taivaansusi.net\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/antiikki.taivaansusi.net\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=474"}],"version-history":[{"count":26,"href":"https:\/\/antiikki.taivaansusi.net\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/474\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":666,"href":"https:\/\/antiikki.taivaansusi.net\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/474\/revisions\/666"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/antiikki.taivaansusi.net\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=474"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/antiikki.taivaansusi.net\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=474"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/antiikki.taivaansusi.net\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=474"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}