{"id":453,"date":"2013-02-26T12:07:17","date_gmt":"2013-02-26T10:07:17","guid":{"rendered":"http:\/\/antiikki.taivaansusi.net\/?p=453"},"modified":"2013-03-01T14:35:46","modified_gmt":"2013-03-01T12:35:46","slug":"kansalaiset-romani-cives","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/antiikki.taivaansusi.net\/?p=453","title":{"rendered":"Kansalaiset, Romani cives"},"content":{"rendered":"

Vuonna 212 j\u00e4lkeen ajanlaskun alun keisari Marcus Aurelius Severus Antoninus Augustus<\/a>\u00a0\u2013 paremmin tunnettu lempinimell\u00e4 ”Caracalla<\/a><\/strong>” muodikkaaksi tekem\u00e4ns\u00e4 gallialaisen huppuviitan mukaan \u2013 julkaisi merkitt\u00e4v\u00e4n ja vallankumouksellisen ediktin. Uusi laki, jota nyky\u00e4\u00e4n kutsutaan Constitutio Antoninianaksi<\/em>, lahjoitti kaikille valtakunnan vapaille asukkaille Rooman kansalaisoikeudet<\/a><\/strong>.<\/p>\n

Aikaisemmin valtakuntaa olisi voinut luonnehtia vaikkapa kansainyhteis\u00f6ksi. Siihen kuului lukemattomia erilaisia juridisia kokonaisuuksia, joita yhdisti l\u00e4hinn\u00e4 Roomalle annettu uskollisuudenvala. Monilla Rooman imperium<\/em>in eli k\u00e4skyvallan piiriin kuuluvilla mailla oli omat perinteiset lakinsa. Eri kokonaisuuksien v\u00e4lill\u00e4 sovellettiin silloista kansainv\u00e4list\u00e4 lakia (ius gentium<\/em>), joka oli alunperin kehittynyt kreikkalaisten kaupunkivaltioiden v\u00e4list\u00e4 kanssak\u00e4ymist\u00e4 varten. Kreikankielisess\u00e4 id\u00e4ss\u00e4 monilla kaupungeilla oli oikeus ly\u00f6d\u00e4 omaa rahaa, joka tosin oli kiinte\u00e4ll\u00e4 vaihtokurssilla sidottu Rooman valuuttaan.<\/p>\n

Ennen vuotta 212 vain harvoilla ja valituilla oli t\u00e4ydet Rooman kansalaisoikeudet, joskin joukko oli kasvanut tasaisesti tasavallan ajoista l\u00e4htien. Roomalaisuuden eduista saivat nauttia Italian asukkaat, siirtokunnat, tiettyjen kaupunkien kansalaiset, provinsseissa asuvien roomalaiset ja heid\u00e4n j\u00e4lkel\u00e4isens\u00e4, sek\u00e4 jotkut paikalliset merkkimiehet jotka olivat tehneet palveluksia Roomalle.<\/p>\n

Caracallan edikti vaikutti suoraan miljoonien ihmisten el\u00e4m\u00e4\u00e4n ja muutti valtakunnan oikeudellisia suhteita. N\u00e4in merkitt\u00e4v\u00e4ksi tapahtumaksi laki ja sen seuraamukset ovat huonosti tunnettuja. Ketk\u00e4 siit\u00e4 hy\u00f6tyiv\u00e4t, miksi se annettiin ja mit\u00e4 me ylip\u00e4\u00e4t\u00e4\u00e4n voimme tiet\u00e4\u00e4 Caracallan lahjoituksesta?<\/p>\n

\"Marcus<\/a>
Marcus Aurelius Severus Antoninus Augustus (188\u2013217)<\/figcaption><\/figure>\n

Historioitsija ja papyrus<\/strong><\/h3>\n

Koko Constitutio Antoniniana<\/em> tunnetaan oikeastaan vain kahdesta aikalaisl\u00e4hteest\u00e4. Caracallaan vihamielisesti suhtautuva historioitsija Dion Kassios<\/a><\/strong>\u00a0(150 \u2013 235) kertoo<\/a><\/strong>, ett\u00e4 laki vain n\u00e4enn\u00e4isesti kunnioitti valtakunnan asukkaita. Tosiasiassa ahneen Caracallan tarkoituksena oli lis\u00e4t\u00e4 veronalaisten m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4. Selitys on h\u00e4mment\u00e4v\u00e4, sill\u00e4 kansalaisilla oli aikaisemmin ollut enemm\u00e4n verovapauksia kuin alamaisilla.<\/p>\n

Todenn\u00e4k\u00f6isesti Dion viittaa kansalaisten maksamaan viiden prosentin perint\u00f6veroon. Perint\u00f6veron tuotot tilitettiin sotakassaan (aerarium militare<\/em>), \u00a0josta maksettiin legioonalaisten el\u00e4kkeet. Koska Caracalla oli korottanut huomattavasti sotilaiden palkkoja (mutta katso my\u00f6s aikaisempi kirjoitus inflaatiosta<\/a>), koko Constitutio Antoniniana<\/em> saattoi olla keisarin yritys huolehtia siit\u00e4, ett\u00e4 valtiolla oli varoja el\u00e4kkeiden maksamiseksi menoer\u00e4n aktualisoituessa.<\/p>\n

Toinen l\u00e4hde on vuonna 1902 Egyptist\u00e4 l\u00f6ytynyt pahoin vaurioitunut papyrus, joka julkaistiin huomattavasti restauroituna vuonna 1910 (Papyrus P. Giessen 40<\/em>). Vaikka tekstin varsinainen sanamuoto onkin yh\u00e4 kiistanalainen, P. Giessen 40 n\u00e4ytt\u00e4isi nykyisen tieteellisen konsensuksen mukaan sis\u00e4lt\u00e4v\u00e4n Caracallan ediktin alkuper\u00e4istekstin.<\/p>\n

Papyruksessa keisari kiitt\u00e4\u00e4 kuolemattomia jumalia ja toivoo kaikkien valtakunnan asukkaiden nauttivan h\u00e4nen voitostaan. Rooman kansalaisuus ulotetaan koskemaan kaikkia keisarin alamaisia, lukuunottamatta erikseen mainittua ryhm\u00e4\u00e4, jota kutsutaan nimell\u00e4 deditici<\/em>.\u00a0Ilmeisesti kyseess\u00e4 olivat sotavangit, joista oli tullut Rooman alamaisia muodollisen rauhansopimuksen seurauksena.<\/p>\n

\"\"<\/p>\n

Keisari ja juristit<\/strong><\/h3>\n

Severusten dynastiaa, johon Caracallakin kuului, pidet\u00e4\u00e4n roomalaisen oikeustieteen kulta-aikana. Keisariperheen l\u00e4hipiiri t\u00e4yttyi lahjakkaista lainoppineista jotka kohosivat my\u00f6s korkeisiin virka-asemiin. Rooman provinssien asukkaat olivat yh\u00e4 laajemmassa m\u00e4\u00e4rin tulleet tietoisiksi omista oikeuksistaan ja keisarille osoitettujen valitusten ja anomuskirjeiden m\u00e4\u00e4r\u00e4 kasvoi niin nopeasti, ett\u00e4 niit\u00e4 varten piti perustaa oma virastonsa.<\/p>\n

Severusten aikana tuli tavaksi nimitt\u00e4\u00e4 valtakunnan korkeimpaan hallinnolliseen virkaan eli pretoriaaniprefektiksi miehi\u00e4, joilla oli vankka lainopillinen tausta. Koska emme voi mitenk\u00e4\u00e4n tiet\u00e4\u00e4, mink\u00e4laisen pohdinnan tuloksena Caracallan edikti syntyi keisarillisessa curiassa, ei voi pit\u00e4\u00e4 poissuljettuna vaihtoehtoa, ett\u00e4 kansalaisoikeuksien radikaali laajentaminen olisi ollut imperiumin korkeasti koulutettujen juristien ajatus.<\/p>\n

Toisaalta emme voi sivuuttaa keisarin omia vaikuttimia. Papyrustekstin mukaan Caracalla tahtoi ediktill\u00e4\u00e4n lepytt\u00e4\u00e4 kuolemattomia jumalia, jotka olivat varjelleet h\u00e4nen henke\u00e4\u00e4n ”salaliitolta”. Caracallalla oli verta k\u00e4siss\u00e4\u00e4n; h\u00e4n oli juuri murhannut hallituskumppaninsa ja pikkuveljens\u00e4 Getan<\/a><\/strong>, jonka kanssa h\u00e4nell\u00e4 oli ollut riitaa lapsesta saakka. Kansalaisoikeuksien lahjoittamisella keisari ylisti Rooman jumalia ja sitoi valtakunnan asukkaat tiukemmin itseens\u00e4.<\/p>\n

Kansalaisoikeuksien laajentaminen saattoi olla tapa lujittaa roomalaista identiteetti\u00e4. Kaikki provinssien alamaiset olivat nyt roomalaisia ja siten tasa-arvoisia italialaisten kanssa. Lahjoitus lis\u00e4si m\u00e4\u00e4r\u00e4tt\u00f6m\u00e4sti Caracallan kunniaa, sill\u00e4 lain mukaan uudet kansalaiset saivat sukunimens\u00e4 silt\u00e4, jolta he olivat kansalaisuutensa saaneet. Yhdess\u00e4 y\u00f6ss\u00e4 miljoonista ihmisist\u00e4 ymp\u00e4ri V\u00e4limerta tuli keisarin kaimoja, Aureliuksia.<\/p>\n

Tilastollinen esimerkki valottaa tilannetta hyvin. Vuonna 210 Rooman pretoriaanikaartin j\u00e4senist\u00e4 vain viidell\u00e4 prosentilla oli sukunimen\u00e4 Aurelius. Seitsem\u00e4ntoista vuotta my\u00f6hemmin Aureliuksia oli 95 % pretoriaaneista (CIL 6.1058, CIL 6.2799). Loogisena seuraamuksena koko muinainen roomalainen nime\u00e4misk\u00e4yt\u00e4nt\u00f6, jonka mukaan kansalaisella oli kolme nime\u00e4 \u2013 praenomen<\/em>, nomen gentile<\/em> ja cognomen<\/em> \u2013 menetti v\u00e4hitellen merkityksens\u00e4. Ihmiset alkoivat k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 toisistaan pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n erilaisia lis\u00e4nimi\u00e4.<\/p>\n

Seuraamukset<\/strong><\/h3>\n

Mik\u00e4li hautakivet ja piirtokirjoitukset mit\u00e4\u00e4n kertovat, voi sanoa ett\u00e4 Caracallan edikti\u00e4 tervehdittiin provinsseissa \u00a0suurella innolla. Sen merkityst\u00e4 my\u00f6h\u00e4isantiikin roomalaisen identiteetin muotoutumiselle ei voi v\u00e4h\u00e4tell\u00e4. Sen seurauksena kaukaisessa Palmyran kauppakaupungissa nykyisen Irakin rajalla vastik\u00e4\u00e4n kansalaisuuden saanut varakas arabikin halusi kuvata itsens\u00e4 togaan pukeutuneena.<\/p>\n

Syyriassa ihmiset alkoivat palvoa omia jumaliaan roomalaisten riittien mukaisesti. Egyptil\u00e4inen Ptolemais Euergetiksen<\/a> kaupunki (joka aiemmin oli tunnettu Krokodilopoliksena, kaupunkina johon turistit vaelsivat katsomaan pyhien krokotiilien ruokkimista) rakennutti kiitokseksi temppelin Rooman ylijumalalle, Capitoliumin Juppiterille. Aikaisemmin roomalaisia jumalia ei Egyptiss\u00e4 oltu n\u00e4hty.<\/p>\n

Pyhi\u00e4 krokotiilej\u00e4 ei kuitenkaan unohdettu. Vanhat kulttuuriset muodot sulautuivat saumattomasti uusiin. Aikaisemmin Rooman valtakunta oli perustunut latinalaisten ylivaltaan, mutta Caracallan edikti teki siit\u00e4 todella monikulttuurisen imperiumin. Miljoonat ihmiset, joilla ei aiemmin ollut poliittisia oikeuksia, saattoivat nyt pyrki\u00e4 Rooman korkeimpiin virkoihin.<\/p>\n

Italian taantuessa senaattori-aristokratian k\u00e4siss\u00e4 provinssien merkitys oli kasvanut ja valta siirtyi v\u00e4\u00e4j\u00e4\u00e4m\u00e4tt\u00e4 kohti valtakunnan viriilej\u00e4 reuna-alueita. Koko\u00a0Constitutio Antoniniana<\/em>\u00a0oli koko t\u00e4m\u00e4n hitaan kehityksen oire, v\u00e4ist\u00e4m\u00e4t\u00f6n looginen seuraus. Sen my\u00f6t\u00e4 provinssien asukkaat kokivat itsens\u00e4 entist\u00e4 vahvemmin nimenomaan roomalaisiksi<\/em>, ei kreikkalaisiksi, syyrialaisiksi tai galleiksi. Keskiajan loppuun asti kreikkalaiset tulisivat nimitt\u00e4m\u00e4\u00e4n itse\u00e4\u00e4n nimell\u00e4 rhomaioi<\/em> (\u03a1\u03c9\u03bc\u03b1\u03af\u03bf\u03b9). \u201dHelleeni\u201d muuttui ajan my\u00f6t\u00e4 kirosanaksi, jonka kristityt kreikkalaiset sinkosivat polyteistien niskaan: he eiv\u00e4t olleet \u201dhyvi\u00e4 roomalaisia\u201d.<\/p>\n

Juridisessa mieless\u00e4 Constitutio Antoniniana<\/em> merkitsi valtakunnan lainopillisten k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6jen yhten\u00e4istymist\u00e4. Kun kaikki olivat Rooman kansalaisia, ei tarvittu en\u00e4\u00e4 paikallisia lakeja. Yksi ainoa ius civile<\/em> \u2013 siviililaki \u2013 tulisi ajan my\u00f6t\u00e4 korvaamaan ius gentilen<\/em>. \u00a0Caracallan lahjoitusta seurasi pitk\u00e4hk\u00f6 siirtym\u00e4aika jolloin sek\u00e4 Rooman laki ett\u00e4 paikallinen laki olivat yht\u00e4 aikaa voimassa. Pikku hiljaa roomalainen yksityisoikeus kuitenkin syrj\u00e4ytti muut oikeudenk\u00e4yt\u00f6n muodot. Parhaimmat esimerkit tulevat Egyptist\u00e4, jossa kansalaisoikeuksien my\u00f6nt\u00e4minen koitui etenkin naisten eduksi.<\/p>\n

Egyptin naisilta oli t\u00e4h\u00e4n asti puuttunut l\u00e4hes kaikki oikeudet. Constitutio Antoniniana teki heist\u00e4 kertaheitolla roomalaisia, joilla oli oikeus omistaa omaisuutta, peri\u00e4, k\u00e4yd\u00e4 oikeutta ja solmia sopimuksia omissa nimiss\u00e4\u00e4n. \u00a0Egyptin Oksyrhynkhoksesta<\/a>on l\u00f6ytynyt useita papyruksia, jossa naiset vaativat lakituvan kautta heille kuuluvia oikeuksia Rooman kansalaisina:<\/p>\n

Arvoisa prefekti, viitaten voimassaolevaan lakiin \u2013 \u2013 pyyd\u00e4n teid\u00e4n korkeuttanne vahvistamaan laillisen oikeuteni hoitaa itse omaa talouttani ja raha-asioitani ilman holhoojaa; kiitt\u00e4en jo etuk\u00e4teen, Aurelia Thaisious. 21. p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 Epiphi-kuuta vuonna<\/em> [263 jaa.]. [Kirjurin k\u00e4sialalla:] Anomus vastaanotettu ja kirjattu yl\u00f6s<\/em>. (Oxyrhynchus papyri 12.1467)<\/p><\/blockquote>\n

Toisaalta naisten uusia oikeuksia k\u00e4ytettiin my\u00f6s veronkiertoon ja yhteiskunnallisten velvollisuuksien laistamiseen. Rooman valtakunnassa tietyn veroluokan kansalaisilla oli velvollisuus ryhty\u00e4 kunnanvaltuutetuiksi ja osallistua julkisiin menoihin; koska naisilla ei ollut poliittisia velvollisuuksia, uuden lain my\u00f6t\u00e4 miehet saattoivat siirt\u00e4\u00e4 merkitt\u00e4v\u00e4n osan omaisuudestaan vaimonsa nimiin. Viranomaiset pyrkiv\u00e4t puuttumaan kerke\u00e4sti t\u00e4llaiseen suhmurointiin, mist\u00e4 on todisteena yht\u00e4 hieno nippu papyruksia, joissa uudet roomalaisnaiset todistavat valaehtoisesti ett\u00e4 kaikki heille merkitty omaisuus on todella heid\u00e4n, eik\u00e4 heid\u00e4n aviomiestens\u00e4 k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4.<\/p>\n

Aiheesta lis\u00e4\u00e4:<\/p>\n