{"id":45,"date":"2006-09-05T07:36:00","date_gmt":"2006-09-05T07:36:00","guid":{"rendered":"http:\/\/antiikki.taivaansusi.net\/?p=45"},"modified":"2006-09-05T07:36:00","modified_gmt":"2006-09-05T07:36:00","slug":"mark-of-the-legion","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/antiikki.taivaansusi.net\/?p=45","title":{"rendered":"Mark of the Legion"},"content":{"rendered":"


\nMuistatteko Russel Crowen SPQR-tatuoinnin Gladiaattorissa<\/em>?<\/p>\n

Viime viikolla uutisoitiin<\/a> Newcastlen yliopiston museon j\u00e4rjest\u00e4m\u00e4st\u00e4 n\u00e4yttelyst\u00e4, joka kertoo tatuoinnin historiasta Britanniassa. Lindsay Allason-Jonesin mukaan kaikilla legioonalaisilla ja joillakin Hadrianuksen muurilla palvelleilla apujoukkojen miehill\u00e4 oli tatuointi. Britanniassa ei tuolta ajalta ole kuitenkaan s\u00e4ilynyt yht\u00e4\u00e4n ehj\u00e4\u00e4 ruumista. Allason-Jonesin l\u00e4hde on roomalaisen sotilasteoreetikon Flavius Vegetius Renatuksen 300-luvun lopussa kirjoittama Epitoma rei militaris<\/em><\/a> (tunnettu my\u00f6s nimell\u00e4 De Re Militari<\/em>).<\/p>\n

Vegetius neuvoo, ettei alokasta pit\u00e4nyt merkit\u00e4 armeijan merkill\u00e4 (punctis signorum inscribendus<\/em>) heti v\u00e4rv\u00e4ydytty\u00e4\u00e4n, vaan vasta kun t\u00e4m\u00e4 oli riitt\u00e4v\u00e4sti koeteltu ja katsottu kelvolliseksi. Vegetiuksen ep\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4inen ilmaisu on synnytt\u00e4nyt monenlaisia tulkintoja: Oliko kyseess\u00e4 tatuointi vai kankaaseen ommeltava irrotettava merkki, kuten jotkut ovat ehdottaneet? Merkki\u00e4 on virheellisesti ep\u00e4ilty joskus my\u00f6s polttomerkiksi.<\/p>\n

K\u00e4sitelless\u00e4\u00e4n asiaa magnum opuksessaan Later Roman Empire edesmennyt A.H.M. Jones muistuttaa miten tatuointeja halveksittiin kreikkalais-roomalaisessa maailmassa: Ne olivat orjien ja rikollisten merkkej\u00e4. Roomassa oli yleinen tapa merkit\u00e4 orjat tatuoimalla omistajan nimi joko p\u00e4\u00e4h\u00e4n tai k\u00e4siin. Aiemmin keisariajalla legioonalaiset saivat ilmeisesti samankaltaisen lyijyisen tuntolevyn (signaculum<\/em>) kuin nykyaikaiset sotilaat. Tuntolevyst\u00e4 on ep\u00e4m\u00e4\u00e4rinen maininta Maximilianuksen marttyyrikertomuksessa (Acta Santi Maximiliani Martyris<\/a><\/em>).<\/p>\n

Vuonna 295 k\u00e4ytiin oikeutta Afrikan prokonsuli Dion edess\u00e4. Syytettyn\u00e4 seisoi aseistakielt\u00e4ytyj\u00e4 Maximilianus, joka vetosi vakaumukseensa kristittyn\u00e4. \u201dEn voi palvella armeijassa. En voi tehd\u00e4 pahaa. Min\u00e4 olen kristitty.\u201d Kutsuntal\u00e4\u00e4k\u00e4ri totesi Maximilianuksen kuitenkin terveeksi ja palveluskelpoiseksi, joten prokonsuli m\u00e4\u00e4r\u00e4si h\u00e4net ottamaan vastaan armeijan merkin. Maximilianus vastusteli: \u201dEn voi ottaa vastaan tuntolevy\u00e4. En voi palvella sotilaana. Min\u00e4 olen kristitty. En hyv\u00e4ksy kaulaani maallista merkki\u00e4 ja jos minulle sellainen annetaan, murran sen. En voi kantaa kaulassani lyijynpalaa, sill\u00e4 min\u00e4 kannan jo Herrani omaa tunnusta.\u201d<\/p>\n

Yht\u00e4\u00e4n selv\u00e4sti armeijan tuntolevyksi tunnistettavaa esinett\u00e4 ei koko Rooman valtakunnan alueelta ole kuitenkaan l\u00f6ytynyt. Hofheimin roomalaisesta linnakkeesta l\u00e4helt\u00e4 Moguntiacumia (nyky\u00e4\u00e4n Mainz Saksassa) on l\u00f6ytynyt soikea, rei\u2019itetty lyijylevy, jonka kummallekin puolelle on kaiverrettu sotilaan nimi (IUSTINUS) ja h\u00e4nen sotilasarvonsa (SCORPIONARI eli heittokoneen k\u00e4ytt\u00e4j\u00e4). Esine voi olla tuntolevy tai yht\u00e4 hyvin mik\u00e4 tahansa kyltti tai merkki jostain Justinuksen omistamasta esineest\u00e4, kuten matka-arkusta. Chesterist\u00e4 Englannista on l\u00f6ytynyt samankaltaisia omistusmerkkej\u00e4, joissa my\u00f6s sotilasosastot on mainittu (VII C TITIANI, LEG XX IULI CANDIDI).<\/p>\n

Kenties tatuoinnit korvasivat tuntolevyt 300-luvulla, kun yh\u00e4 suurempi osa Rooman legioonista muodostui germaaneista, sarmaateista ja muista heimokansoista joilla oli pitk\u00e4t perinteet tatuointien k\u00e4ytt\u00e4misess\u00e4. Rooman apujoukoissa tatuointeja on kenties ollut aina. Hollannista l\u00f6ytyneiss\u00e4 bataaviratsumiesten paraatikyp\u00e4riss\u00e4 on merkillisi\u00e4 piste- ja rengaskuvioita kyp\u00e4r\u00e4n anatomisessa kasvosuojuksessa. Ovatko ne pelkki\u00e4 koristeita, vai kuvastavatko ne kantajiensa kasvotatuointeja?<\/p>\n

Suosituimmiksi tatuointien paikoiksi sotilailla mainitaan kasvot ja k\u00e4det, ei esimerkiksi k\u00e4sivarret kuten nyky\u00e4\u00e4n. Vuoden 395 konstituution mukaan kaikki sotilaat ja keisarillisten asetehtaiden ty\u00f6ntekij\u00e4t saivat tatuoinnin. Tuolloin sotilaskarkuruudesta ja asepalveluksen v\u00e4lttelemisest\u00e4 oli tullut Vegetiuksen mukaan suorastaan yleinen epidemia, joten kenties tatuointipakko kuvaa my\u00f6s ajan koventuneita asenteita.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Muistatteko Russel Crowen SPQR-tatuoinnin Gladiaattorissa? Viime viikolla uutisoitiin Newcastlen yliopiston museon j\u00e4rjest\u00e4m\u00e4st\u00e4 n\u00e4yttelyst\u00e4, joka kertoo tatuoinnin historiasta Britanniassa. Lindsay Allason-Jonesin mukaan kaikilla legioonalaisilla ja joillakin Hadrianuksen muurilla palvelleilla apujoukkojen miehill\u00e4 oli tatuointi. Britanniassa ei tuolta ajalta ole kuitenkaan s\u00e4ilynyt yht\u00e4\u00e4n ehj\u00e4\u00e4 ruumista. Allason-Jonesin l\u00e4hde on roomalaisen sotilasteoreetikon Flavius Vegetius Renatuksen 300-luvun lopussa kirjoittama Epitoma rei … Jatka artikkeliin Mark of the Legion<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[4,5],"tags":[],"class_list":["post-45","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-arki","category-armeija"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/antiikki.taivaansusi.net\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/45","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/antiikki.taivaansusi.net\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/antiikki.taivaansusi.net\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/antiikki.taivaansusi.net\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/antiikki.taivaansusi.net\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=45"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/antiikki.taivaansusi.net\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/45\/revisions"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/antiikki.taivaansusi.net\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=45"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/antiikki.taivaansusi.net\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=45"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/antiikki.taivaansusi.net\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=45"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}