{"id":41,"date":"2006-07-13T08:52:00","date_gmt":"2006-07-13T08:52:00","guid":{"rendered":"http:\/\/antiikki.taivaansusi.net\/?p=41"},"modified":"2006-07-13T08:52:00","modified_gmt":"2006-07-13T08:52:00","slug":"hurskasta-arkeologiaa","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/antiikki.taivaansusi.net\/?p=41","title":{"rendered":"Hurskasta arkeologiaa"},"content":{"rendered":"

Joku aika sitten netiss\u00e4 uutisoitiin<\/span><\/a> Vatikaanin arkeologien l\u00f6yt\u00e4neen Rooman katakombien ennen tutkimattomista osista 1 000 luurankoa. Ruumiit oli ilmeisesti pinottu p\u00e4\u00e4llekk\u00e4in, mik\u00e4 antaisi ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 ett\u00e4 kyseess\u00e4 on joukkohauta. Kaikkein ihmeellisint\u00e4 uutisessa oli kuitenkin se, ett\u00e4 siin\u00e4 v\u00e4itettiin alkuper\u00e4isten tekstiilien s\u00e4ilyneen luurankojen ymp\u00e4rill\u00e4. Ruumiit oli balsamoitu ja puettu kalliisiin kultalangalla p\u00e4\u00e4rm\u00e4ttyihin toogiin. Koko l\u00f6yt\u00f6 on uutisen mukaan ajoitettu 1. vuosisadalle, mutta mill\u00e4 perustein, ei siit\u00e4 selvi\u00e4.<\/p>\n

Ajanlaskun alun tienoilla roomalainen yl\u00e4luokka suosi polttohautausta; ruumishautaus tuli muotiin vasta hieman my\u00f6hemmin. T\u00e4m\u00e4n perusteella Vatikaanin arkeologeilla on jo selitys valmiina: Ruumiit ovat keisari Neron vainoissa menehtyneit\u00e4 kristittyj\u00e4 marttyyreit\u00e4. Katolinen kirkko on pit\u00e4nyt my\u00f6s huolta siit\u00e4, ettei puolueettomia tutkijoita ole p\u00e4\u00e4stetty paikalle. Juttu haiskahtaa jo peninkulman p\u00e4\u00e4h\u00e4n hurskaalta petokselta.<\/p>\n

L\u00f6yt\u00f6\u00e4 ei ole uutisoitu muualla kuin italialaisissa sanomalehdiss\u00e4 ja the Scotsmanissa, johon netiss\u00e4 olevat l\u00e4hteet viittaavat. Tekstiilien s\u00e4ilyminen on kaikkein kummallisinta ja ep\u00e4ilytt\u00e4vint\u00e4. T\u00e4h\u00e4n menness\u00e4 roomalaisaikaisia vaatteita on s\u00e4ilynyt ainoastaan Faijumin ja Dura-Europoksen kaltaisissa \u00e4\u00e4rimm\u00e4isen kuivissa aavikko-olosuhteissa. Mik\u00e4li tieto kuitenkin pit\u00e4\u00e4 paikkaansa, kyseess\u00e4 olisi mullistava l\u00f6yt\u00f6 ja tekstiilihistorian sensaatio vailla vertaa, jonka kuvittelisi p\u00e4\u00e4tyv\u00e4n nopeasti esim. Archaeologyn<\/span><\/a> sivuille.<\/p>\n

Hurskaalla arkeologialla on taipumus p\u00e4\u00e4tt\u00e4\u00e4 tutkimustulokset etuk\u00e4teen. T\u00e4llaisen tutkimuksen perimm\u00e4inen motiivi on tietenkin todistaa oman uskonnon paikkaansapit\u00e4vyys. Israelissa sek\u00e4 juutalaiset ett\u00e4 kristityt arkeologit ovat jo vuosikymmenien ajan etsineet todisteita siit\u00e4, ett\u00e4 Raamattu on totta ja jumalan sanaa. Raflaavimmat l\u00f6yd\u00f6t, kuten Jaakobin sarkofagi, ovat yleens\u00e4 johdonmukaisesti paljastuneet v\u00e4\u00e4renn\u00f6ksiksi. Hurskaiden arkeologien suojeluspyhimys voisi olla keisari Konstantinus Suuren \u00e4iti Helena, joka 300-luvulla ensimm\u00e4isen\u00e4 suoritti kaivauksia Jerusalemissa – ja l\u00f6ysi Jeesuksen ristin, mink\u00e4 muunkaan!<\/p>\n

Ilmi\u00f6 on tunnettu my\u00f6s sekulaarilla puolella, miss\u00e4 uskonnon korvaa teoria. Er\u00e4s kuuluisa arkeologi taisi tokaista, ettei kukaan ole todellinen tieteentekij\u00e4 ennen kuin on joutunut hylk\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4n oman lempiteoriansa l\u00f6yt\u00f6jen valossa. Lehdist\u00f6ll\u00e4 – ja joskus tutkijoillakin – on markkinointiteknisist\u00e4 syist\u00e4 tapana liitt\u00e4\u00e4 esinel\u00f6yd\u00f6t johonkin tunnettuun historian henkil\u00f6\u00f6n. Se on my\u00f6s k\u00e4tev\u00e4 tapa puhua esineist\u00e4, joihin muuten pit\u00e4isi viitata vain jollain obskuurilla arkistonumerolla. Minulle se tuo mieleen l\u00e4hinn\u00e4 katolisen kirkon reliikit, joille arvoa antaa juuri yhteys tunnettuun henkil\u00f6\u00f6n, ei esine itse.<\/p>\n

Mutta takaisin katakombeihin… Jos kyseess\u00e4 on todellakin 1. vuosisadan hautaus, ruumiit tuskin ovat kristittyj\u00e4. Ep\u00e4ilen vahvasti, oliko miljoonakaupungissa tuolloin edes yhteen laskettuna tuhatta kristitty\u00e4. Tiet\u00e4m\u00e4mme mukaan ensimm\u00e4iset kristityt olivat l\u00e4hinn\u00e4 juutalaisia k\u00e4\u00e4nnynn\u00e4isi\u00e4 ja kreikkalaisia, orjia tai alempaa keskiluokkaa: V\u00e4hitt\u00e4iskauppiaita, kievarinpit\u00e4ji\u00e4 ja muuta v\u00e4ke\u00e4, jotka tuskin pukeutuivat kultaiseen toogaan edes hautajaisissaan. Ruumiit saattavat tietysti olla Rooman juutalaisia, tai muita rikkaita joita surmattiin Neron vainoissa. Tai ehk\u00e4 he olivat kulkutaudin uhreja? Luissa ei uutisen mukaan ole n\u00e4kynyt v\u00e4kivallan merkkej\u00e4. J\u00e4\u00e4mme odottamaan, tuleeko asiassa viel\u00e4 lis\u00e4valaisua, vai j\u00e4\u00e4k\u00f6 t\u00e4m\u00e4kin obskuurien internetiss\u00e4 kiert\u00e4neiden uutisankkojen el\u00e4intarhaan.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Joku aika sitten netiss\u00e4 uutisoitiin Vatikaanin arkeologien l\u00f6yt\u00e4neen Rooman katakombien ennen tutkimattomista osista 1 000 luurankoa. Ruumiit oli ilmeisesti pinottu p\u00e4\u00e4llekk\u00e4in, mik\u00e4 antaisi ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 ett\u00e4 kyseess\u00e4 on joukkohauta. Kaikkein ihmeellisint\u00e4 uutisessa oli kuitenkin se, ett\u00e4 siin\u00e4 v\u00e4itettiin alkuper\u00e4isten tekstiilien s\u00e4ilyneen luurankojen ymp\u00e4rill\u00e4. Ruumiit oli balsamoitu ja puettu kalliisiin kultalangalla p\u00e4\u00e4rm\u00e4ttyihin toogiin. Koko l\u00f6yt\u00f6 on uutisen … Jatka artikkeliin Hurskasta arkeologiaa<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[3,7],"tags":[],"class_list":["post-41","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-arkeologia","category-historia"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/antiikki.taivaansusi.net\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/41","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/antiikki.taivaansusi.net\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/antiikki.taivaansusi.net\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/antiikki.taivaansusi.net\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/antiikki.taivaansusi.net\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=41"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/antiikki.taivaansusi.net\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/41\/revisions"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/antiikki.taivaansusi.net\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=41"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/antiikki.taivaansusi.net\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=41"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/antiikki.taivaansusi.net\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=41"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}