{"id":386,"date":"2012-11-16T14:50:45","date_gmt":"2012-11-16T12:50:45","guid":{"rendered":"http:\/\/antiikki.taivaansusi.net\/?p=386"},"modified":"2014-10-07T14:29:29","modified_gmt":"2014-10-07T12:29:29","slug":"talouskriisi-ii-keisari","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/antiikki.taivaansusi.net\/?p=386","title":{"rendered":"Talouskriisi II: Keisari"},"content":{"rendered":"
\"\"<\/a>
Clivus Argentarius, rahanlainaajien katu, oli keisariajan Rooman Wall Street. Se alkoi Forumilta ja p\u00e4\u00e4ttyi Capitolinus-kukkulalle rahapajan eli \u00a0Juno Monetan<\/a><\/strong>\u00a0temppelin luokse. Junon temppelin nimest\u00e4 periytyy termi\u00a0monetaarinen\u00a0ja useimpien l\u00e4nsimaalaisten kielien rahaa tarkoittava sana. Kuva: (c) Bill Thayer<\/a>.<\/figcaption><\/figure>\n

Ennen kolmannen vuosisadan suurta talouskriisi\u00e4 Rooman valtakunta oli luonnollisesti kokenut useita taloudellisia h\u00e4iri\u00f6tiloja. Kriisien ratkaisussa kansa ja senaatti katsoivat keisariin. Augustuksen ajoista l\u00e4htien keisarin odotettiin tulevan v\u00e4liin ja k\u00e4ytt\u00e4v\u00e4n omia huomattavia taloudellisia voimavarojaan kulloisenkin kriisin lievitt\u00e4miseksi. Rooman keisari\u00a0oli \u00a0paitsi valtionp\u00e4\u00e4mies, my\u00f6s valtakunnan rikkain yksityishenkil\u00f6. Keisarin henkil\u00f6kohtainen varallisuus perustui niihin suunnattomiin maaomaisuuksiin jotka Julius Caesar ja h\u00e4nen adoptoitu perillisens\u00e4 Augustus olivat haalineet k\u00e4siins\u00e4 ja takavarikoineet sis\u00e4llissotien aikana.(1) My\u00f6hemmin keisarin henkil\u00f6kohtainen omaisuus, patrimonium<\/em>, lis\u00e4\u00e4ntyi viel\u00e4 testamenttilahjoitusten ja majesteettirikosoikeudenk\u00e4yntien ansiosta. Tavan mukaan jokaisen kansalaisen kuului muistaa keisaria omassa testamentissaan, mist\u00e4 my\u00f6hemmin tuli lakiin kirjattu perint\u00f6vero.<\/p>\n

Valtion varojen hoito oli jaettu kahteen osaan. Keisarillinen rahasto eli\u00a0fiscus<\/strong><\/em>\u00a0t\u00e4yttyi keisarin suoraan hallitsemien provinssien ja maatilojen tuotosta. Sen johdossa oli rahaministeri,\u00a0rationalis<\/em>, joka alunperin oli vapautettu orja. Rahaministerin apuna toimi lainopillinen asiantuntija,\u00a0praetor fiscalis<\/em>, jonka teht\u00e4v\u00e4n\u00e4 oli huolehtia fiscuksen toimintaan liittyv\u00e4st\u00e4 lains\u00e4\u00e4d\u00e4nn\u00f6st\u00e4. Keisarillisen rahaston varat toimivat tarvittaessa puskurina, jolla paikattiin valtionrahaston puutteita. My\u00f6hemmin keisarin henkil\u00f6kohtainen omaisuus irroitettiin fiscuksesta omaksi laitoksekseen. Valtionrahasto,\u00a0aerarium<\/em><\/strong>, sijaitsi Saturnuksen temppeliss\u00e4 Rooman kaupungissa. Sen alaisuudessa toimi viel\u00e4 kaksi erillist\u00e4 rahastoa.\u00a0A<\/em>erarium sanctis<\/em>\u00a0oli reservirahasto, jota yll\u00e4pidettiin orjien vapauttamisesta maksettavan viiden prosentin liikevaihtoveron avulla.\u00a0Aerarium militaris<\/em>\u00a0oli Augustuksen perustama sotakassa, joka piti sis\u00e4ll\u00e4\u00e4n kaikki armeijan yll\u00e4pitoon tarvittavat varat sek\u00e4 sotilaiden el\u00e4kekassan.<\/p>\n

My\u00f6s antiikin aikana ymm\u00e4rrettiin, ett\u00e4 kulta ja hopea olivat itsess\u00e4\u00e4n kauppatavaroita joiden arvo muuttui kysynn\u00e4n ja tarjonnan lakien mukaan. Varhaisella keisariajalla rahan puute oli suurempi ongelma kuin sen paljous. Kun Augustus toi Egyptin kultavarat Rooman, korot laskivat 60 %. K\u00e4teisen rahan puutteen vuoksi edellisess\u00e4 luvussa mainitut pienlainoittajat<\/a> olivat ensiarvoisen t\u00e4rkeit\u00e4. Monilla pienill\u00e4 V\u00e4limeren saarilla rahaa ei k\u00e4ytetty juuri lainkaan. Yksityiset sijoittajat perustivat yhti\u00f6it\u00e4 maksamaan t\u00e4llaisten k\u00f6yhien alueiden verot. Toinen vihje rahan puutteesta on v\u00e4\u00e4rennettyjen roomalaisten pikkurahojen suuri m\u00e4\u00e4r\u00e4 vaikeakulkuisissa provinsseissa, kuten Galliassa ja Britanniassa. Keisari Tiberiuksen<\/a><\/strong> aikana vuonna 33 rahan puute johti vakavaan luottokriisiin, josta Tacitus raportoi annaaleissaan (Tac. Annales<\/em> VI.16\u201317).<\/p>\n

Kriisi l\u00e4hti liikkeelle siit\u00e4, ett\u00e4 muutamat opportunistit alkoivat k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 hyv\u00e4kseen oikeudessa l\u00e4hes sata vuotta vanhaa ja ahkerasti kierretty\u00e4 lakia koronkiskonnasta esitt\u00e4\u00e4kseen syytteit\u00e4 useita senaattoreja vastaan. Laki rajoitti koron yl\u00e4rajan 5 %:ksi ja kielsi lainanoton korkeammalla korolla vanhan velan maksamiseksi. Lakia ei oltu noudatettu pitk\u00e4\u00e4n aikaan. Useimmilla yl\u00e4luokan j\u00e4senill\u00e4 oli velkaa tai he olivat my\u00f6nt\u00e4neet korkeakorkoista lainaa. Senaatti joutui my\u00f6nt\u00e4m\u00e4\u00e4n syytteet oikeaksi ja antoi kaikille syytetyille 18 kuukautta aikaa saattaa raha-asiansa j\u00e4rjestykseen lain vaatimusten mukaisesti. Tacitus jatkaa:<\/p>\n

\n

”T\u00e4m\u00e4 aiheutti kuitenkin rahan puutetta, sill\u00e4 kaikki velat vaadittiin samanaikaisesti takaisin. Rahaa oli my\u00f6s valtion ja keisarin rahastossa poissa liikkeest\u00e4 koska niin monia henkil\u00f6it\u00e4 oli tuomittu ja heid\u00e4n omaisuutensa takavarikoitu. Korjatakseen t\u00e4m\u00e4n ep\u00e4kohdan oli senaatti p\u00e4\u00e4tt\u00e4nyt, ett\u00e4 lainanantajien tulisi sijoittaa 2\/3 p\u00e4\u00e4omastaan maaomaisuuteen Italiassa ja velallisten maksaa samansuuruinen osa veloistaan. Mutta lainanantajat velkoivat heti koko lainasumman takaisin, eiv\u00e4tk\u00e4 velalliset voineet heikent\u00e4\u00e4 luottoaan. Niip\u00e4 aluksi rynn\u00e4ttiin yhden lainanantajan luota toisen luo anomaan rahaa, ja sitten alkoi preetorin tuomistuin kaikua valituksista. Parannuskeinoksi aiotulla, maan ostoa ja myynti\u00e4 vaativalla m\u00e4\u00e4r\u00e4yksell\u00e4 oli p\u00e4invastainen vaikutus, sill\u00e4 koronkiskojat panivat kaiken ker\u00e4\u00e4m\u00e4ns\u00e4 rahan syrj\u00e4\u00e4n maan ostoa varten.”<\/p>\n<\/blockquote>\n

Kun kaikki velalliset rynt\u00e4siv\u00e4t myym\u00e4\u00e4n samanaikaisesti tiluksiaan, seurauksena oli maan ja kiinteist\u00f6jen hinnan romahtaminen. Monet joutuivat myym\u00e4\u00e4n omaisuutensa murto-osalla siit\u00e4 hinnasta, joka siit\u00e4 oli maksettu. Markkinat saturoituivat myym\u00e4tt\u00f6mist\u00e4 kartanoista. Luottokriisi katkesi vasta keisarilliseen v\u00e4liintuloon.<\/p>\n

\n

”Keisari Tiberius luovutti varta vasten perustetuille pankeille 100 miljoonaa sestertiusta annettavaksi korottomina kolmen vuoden lainoina mik\u00e4li velallinen antoi kansalle takuina maaomaisuuttaan kaksi kertaa velan m\u00e4\u00e4r\u00e4n. \u00a0T\u00e4ll\u00e4 tavoin luotto palautui, ja v\u00e4hitellen alkoi yksityisi\u00e4kin lainanantajia ilmaantua. Maan myynti ei kuitenkaan sujunut senaatin p\u00e4\u00e4t\u00f6ksen mukaisesti.”<\/p>\n<\/blockquote>\n

Vuoden 33 luottokriisi paljasti miss\u00e4 m\u00e4\u00e4rin Rooman senaattori\u2013 ja ritariluokka oli riippuvainen lainansaannista rahoittaakseen sosiaaliset velvoitteensa, kuten rikkaan el\u00e4m\u00e4ntyylin, rahalahjoitukset, sirkushupien j\u00e4rjest\u00e4misen ja julkisten virkojen hoidon. Kriisi oli luonteeltaan paikallinen ja sit\u00e4 pahensivat sek\u00e4 k\u00e4teisen rahan puute ett\u00e4 lainanannolle asetetut keinotekoisen tiukat vaatimukset. Rahan puute johtui osaltaan Tiberiuksen s\u00e4\u00e4st\u00e4v\u00e4isest\u00e4 talouspolitiikasta. Tiberius oli leikannut julkisia menoja eik\u00e4 k\u00e4ytt\u00e4nyt valtion varoja julkiseen rakentamiseen tai n\u00e4yt\u00e4nt\u00f6ihin, mik\u00e4 olisi palauttanut rahaa takaisin kiertoon.<\/p>\n

Jotain oli kuitenkin opittu, sill\u00e4 luottokriisin j\u00e4lkeen valtion jalometalliharkkoja alettiin ly\u00f6m\u00e4\u00e4n rahaksi kovaa tahtia. Denaarien tuotanto kahdeksankertaistui ja kultaraha aureuksen<\/em> tuotanto l\u00e4hes kolminkertaistui edelt\u00e4v\u00e4\u00e4n aikaan verrattuna. Havaittavaa inflaatiota ei syntynyt, joten rahan m\u00e4\u00e4r\u00e4n lis\u00e4ys n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 vastanneen kysynt\u00e4\u00e4, eli talouden kasvua\u00a0(Duncan-Jones:\u00a0Money and Government in the Roman Empire.\u00a0<\/em>1998). Varsinaisesta hyperinflaatiota ja denaarin ostovoiman muutoksista otamme selv\u00e4\u00e4 ensi kerralla.<\/p>\n

\"\"<\/a>
Tiberiuksen aikainen hopeadenaari (”Tiberius Caesar, jumalan poika”). Rooman rahapaja sijaitsi tuohon aikaan\u00a0Lugdunumissa<\/a>.<\/figcaption><\/figure>\n
    \n
  1. Keisarin henkil\u00f6kohtaisiin tiluksiin sis\u00e4ltyi esimerkiksi l\u00e4hes koko Egypti. Augustus takavarikoi Kleopatra VII:n kuoleman j\u00e4lkeen Ptolemaiosten kuninkaalliset maat ja teki Egyptist\u00e4 oman provinssinsa, jota keisarin nimitt\u00e4m\u00e4t prefektit ja prokuraattorit kaitsivat. Keisarillinen\u00a0patromonium<\/em> periytyi aina uudelle keisarille oikeudellisen fiktion kautta, sill\u00e4 aikaisemman keisarin oletettiin adoptoineen seuraajansa, joskus postuumisti. 200-luvun loppupuolella ero valtion varojen ja keisarin henkil\u00f6kohtaisten varojen v\u00e4lill\u00e4 sumeni ja lopulta ne yhdistettiin toisiinsa.<\/li>\n<\/ol>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

    Ennen kolmannen vuosisadan suurta talouskriisi\u00e4 Rooman valtakunta oli luonnollisesti kokenut useita taloudellisia h\u00e4iri\u00f6tiloja. Kriisien ratkaisussa kansa ja senaatti katsoivat keisariin. Augustuksen ajoista l\u00e4htien keisarin odotettiin tulevan v\u00e4liin ja k\u00e4ytt\u00e4v\u00e4n omia huomattavia taloudellisia voimavarojaan kulloisenkin kriisin lievitt\u00e4miseksi. Rooman keisari\u00a0oli \u00a0paitsi valtionp\u00e4\u00e4mies, my\u00f6s valtakunnan rikkain yksityishenkil\u00f6. Keisarin henkil\u00f6kohtainen varallisuus perustui niihin suunnattomiin maaomaisuuksiin jotka Julius Caesar ja … Jatka artikkeliin Talouskriisi II: Keisari<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[7,28],"tags":[],"class_list":["post-386","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-historia","category-talous"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/antiikki.taivaansusi.net\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/386","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/antiikki.taivaansusi.net\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/antiikki.taivaansusi.net\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/antiikki.taivaansusi.net\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/antiikki.taivaansusi.net\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=386"}],"version-history":[{"count":17,"href":"https:\/\/antiikki.taivaansusi.net\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/386\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":671,"href":"https:\/\/antiikki.taivaansusi.net\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/386\/revisions\/671"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/antiikki.taivaansusi.net\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=386"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/antiikki.taivaansusi.net\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=386"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/antiikki.taivaansusi.net\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=386"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}