{"id":38,"date":"2006-05-21T09:04:00","date_gmt":"2006-05-21T09:04:00","guid":{"rendered":"http:\/\/antiikki.taivaansusi.net\/?p=38"},"modified":"2006-05-21T09:04:00","modified_gmt":"2006-05-21T09:04:00","slug":"diana-nemorensis","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/antiikki.taivaansusi.net\/?p=38","title":{"rendered":"Diana Nemorensis"},"content":{"rendered":"

<\/a>
\nAlbanovuorilla, kolmekymment\u00e4 kilometri\u00e4 Rooman etel\u00e4puolella, sijaitsee Nemi<\/span>, pyh\u00e4 kraaterij\u00e4rvi, Dianan peili. Sit\u00e4 ymp\u00e4r\u00f6iv\u00e4t kerran tihe\u00e4t vihre\u00e4t lehdot; pohjoisrannan korkean kallion alla oli temppeli, j\u00e4rven kaikkein pyhin. Sen jumalatar oli Diana Nemorensis<\/span>, kuutar, ikuinen neitsyt, villiel\u00e4inten, kesytt\u00f6m\u00e4n luonnon, synnytyksen ja lasten suojelija. Muinainen pyh\u00e4kk\u00f6 kuului Arician kaupungille ja oli yhteinen kaikille latinalaisille kansoille. Ajanlaskun alun tienoilla sinne tehtiin pyhiinvaellusmatkoja kaikkialta Italiasta, miksei kauempaakin.<\/p>\n

Roomalaiset kunnioittivat Dianan lehtoa suunnattomasti. Muuten viivasuoraan kulkeva Via Appia<\/a> tekee sen kohdalla toisen kahdesta kuuluisasta mutkastaan. Vuoret tai laaksot eiv\u00e4t saaneet insin\u00f6\u00f6rej\u00e4 luopumaan linjauksestaan, mutta Arician pyh\u00e4 Diana sai.<\/p>\n

Anatomisia terrakottavotiiveja<\/em><\/p>\n

Jumalattarelta haettiin apua monenlaisiin ongelmiin. Sill\u00e4 uskottiin olevan parantavia voimia, p\u00e4\u00e4tellen lukuisista Arician Dianalle uhratuista anatomisista votiivilahjoista<\/a>. N\u00e4it\u00e4 merkillisi\u00e4 terrakottauhreja joko annettiin parannusjumalille huomion kiinnitt\u00e4miseksi sairaaseen ruumiinosaan tai sitten omistettiin jumalalle vaivan parannuttua. Enemmist\u00f6 anatomisista votiivilahjoista on raajoja ja silmi\u00e4, mutta joukossa on my\u00f6s sukupuolielimi\u00e4 ja jopa sis\u00e4elimi\u00e4 (kohtuja, maksoja, mahalaukkuja).<\/p>\n

Kenties Dianaa palvottiin auringon laskettua, jolloin t\u00e4ysikuu saattoi hopeoida Nemi-j\u00e4rven peilityynen pinnan? Nemin yliluonnollisen kauniilla lehdolla oli kuitenkin synkempi puolensa. Dianan pyh\u00e4k\u00f6ill\u00e4 oli perinteisesti asyylioikeus, eli niist\u00e4 turvaa etsineet rikolliset ja karanneet orjat saivat turvapaikan. Mutta Nemi-j\u00e4rven temppeli\u00e4 oli hallinnut ikimuistoisista ajoista l\u00e4htien pappi ja uhrikuningas, Rex Nemorensis<\/span>, joka odotti miekka k\u00e4dess\u00e4 omaa murhaajansa, ja josta Macaulay runoili 1800-luvulla seuraavasti:<\/p>\n

The still glassy lake that sleeps
\nBeneath Arica’s trees –
\nThose trees in whose dim shadow
\nThe ghastly priest doth reign
\nThe priest who slew the slayer
\nAnd shall himself be slain<\/em><\/p><\/blockquote>\n

Nemin kuningas oli karannut orja, joka oli tappanut edelt\u00e4j\u00e4ns\u00e4 kaksintaistelussa onnistuttuaan ensin poimimaan Dianan pyh\u00e4k\u00f6st\u00e4 kultaisen oksan<\/a>. Uusi pappi omisti el\u00e4m\u00e4ns\u00e4 jumalattarelle ja eli lehdossa kunnes joku uusista yritt\u00e4jist\u00e4 onnistui surmaamaan h\u00e4net. Roomalaiset kirjailijat pitiv\u00e4t muinaista perinnett\u00e4 barbaarisena, mutta se pysyi k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 ainakin ensimm\u00e4isen vuosisadan loppuun asti. Kristuksen kuoleman aikoihin Nemi-j\u00e4rven pyh\u00e4k\u00f6n merkitys ulottui jo latinalaisia piirej\u00e4 laajemmalle, kun sinne perustettiin Isiksen ja Bubastiksen temppelit. Kenties Diana Nemorensiksen piirteet siirtyiv\u00e4t tuhatnimiselle Isikselle, joka oli jokainen nainen ja jokainen jumalatar.<\/p>\n

Roomassa Isiksen palvojia vainottiin aluksi ja jopa ristiinnaulittiin, mutta lopullisen hyv\u00e4ksynt\u00e4ns\u00e4 t\u00e4m\u00e4 jumalatar sai nuoren keisari Caligulan<\/a> aikana. Caligula oli ensimm\u00e4inen Rooman hallitsija, joka vihittiin Isiksen mysteereihin. Er\u00e4\u00e4n\u00e4 oudoista p\u00e4\u00e4h\u00e4npistoistaan h\u00e4n rakennutti pienelle Nemi-j\u00e4rvelle kaksi suunnattoman yleellist\u00e4 laivaa: Ensimm\u00e4inen oli kelluva palatsi, toinen Isikselle omistettu temppelilaiva. Nemi-laivojen kronologia on puutteellinen, mutta ilmeisesti ne ry\u00f6stettiin ja upotettiin keisari Neron murhaa seuranneessa sekasorrossa.<\/p>\n

Caligulan laivat saatiin nostettua j\u00e4rvest\u00e4 Mussolinin toimeksiannosta vuosina 1929-1932. Kansanperinne oli s\u00e4ilytt\u00e4nyt tietoa ihmeellisten laivojen olemassaolosta l\u00e4pi keskiajan. Jo vuonna 1447 kardinaali Colonna ja arkkitehti Alberti olivat aloittaneet laivojen etsimisen, mutta ne olivat sukeltajille liian syv\u00e4ll\u00e4. Ep\u00e4onnistuneet yritykset 1535, 1827 ja 1895 l\u00e4hinn\u00e4 vain vaurioittivat hylkyj\u00e4. My\u00f6s paikalliset asukkaat yrittiv\u00e4t kalastella aarteita hylyist\u00e4. Lopullisen suurty\u00f6n suoritti Guido Ucelli Italian kulttuuri- ja laivastoministeri\u00f6iden ja teollisuuspamppujen tuella. Nemi-j\u00e4rvi valutettiin tyhj\u00e4ksi muinaista etruskien rakentamaa ylijuoksutustunnelia k\u00e4ytt\u00e4en, ja laivat saatiin nostettua kuivalle maalle jossa niiden ymp\u00e4rille rakennettiin museo.<\/p>\n

Laivat olivat suunnattoman kokoisia. Enimm\u00e4inen alus oli pituudeltaan 71,2 metri\u00e4 (67,3 m vesirajassa) ja leveydelt\u00e4\u00e4n 20 metri\u00e4. Sen per\u00e4 kaartui kalanpyrst\u00f6m\u00e4isesti yl\u00f6sp\u00e4in. Muodoltaan alus vastasi t\u00e4ysin sit\u00e4 mit\u00e4 kuvallisten l\u00e4hteiden perusteella tied\u00e4mme keisariajan laivoista. Toinen laiva oli pituudeltaan 73 metri\u00e4 (68,9 m vesirajassa) ja 14,4 metri\u00e4 leve\u00e4. Kumpaakaan ei oltu tarkoitettu purjehdittavaksi tai soudettavaksi avovesill\u00e4 sill\u00e4 ne olivat rakenteeltaan keveit\u00e4; kuitenkin niiden varustelu merikelpoiseksi oli huippuluokkaa. Alusten tasasaumaiset rungot oli p\u00e4\u00e4llystetty pietyll\u00e4 villalla ja 3 mm paksulla lyijykerroksella rungon suojaamiseksi laivamadoilta, merirokolta ja muilta meriveden aiheuttamilta ongelmilta. Guido Ucelli testasi yhteisty\u00f6ss\u00e4 Italian laivaston kanssa alusten malleja vesill\u00e4 ja havaitsi, ett\u00e4 rungoilla oli hyvin alhainen kitkakerroin.<\/p>\n

<\/p>\n

Kummassakin laivassa oli ollut useita rautaisia ja lyijyisi\u00e4 ankkureita, jotka olivat kehittynytt\u00e4 kokoontaitettavaa mallia. Iso-Britannian amiraliteetti otti t\u00e4m\u00e4n ankkurityypin k\u00e4ytt\u00f6\u00f6ns\u00e4 ensimm\u00e4isen\u00e4 vasta 1830-1850, jonka vuoksi sit\u00e4 on kutsuttu ”amiraliteettiankkuriksi”.<\/p>\n

Yll\u00e4tykset eiv\u00e4t j\u00e4\u00e4neet t\u00e4h\u00e4n. Lyijypinnoitteen kiinnitykseen k\u00e4ytetyt naulat olivat l\u00e4hes puhdasta elektrolyyttist\u00e4 kuparia, mik\u00e4 kertoo roomalais-helleenisen metallurgian todellisesta tasosta. Toisesta aluksesta l\u00f6ytyi my\u00f6s useita pronssisia kuulalaakereita. Ucellin mukaan laivassa on ollut jonkinlaisia suuria py\u00f6rivi\u00e4 koneistoja, mutta mink\u00e4laisia?<\/p>\n

Valitettavasti Nemi-j\u00e4rven j\u00e4ttil\u00e4islaivat ehtiv\u00e4t lev\u00e4t\u00e4 kuivalla maalla museossaan vain kahdenkymmenen vuoden ajan. 1944 Albano-vuoret joutuivat taistelutantereeksi vet\u00e4ytyvien saksalaisten ja liittoutuneiden joukkojen v\u00e4lill\u00e4, ja museo laivoineen paloi poroksi. Suunnattomista hylyist\u00e4 ei j\u00e4\u00e4nyt j\u00e4ljelle kuin hiilt\u00e4 ja tuhkaa. Vuonna 1999 perustettu Dianae Lacus<\/a> -s\u00e4\u00e4ti\u00f6 on ottanut teht\u00e4v\u00e4kseen replikoida toisen Caligulan aluksista, mutta ainakin projektin nettisivut ovat j\u00e4m\u00e4ht\u00e4neet vuoteen 2002. Toivottavasti tahtoa ja rahaa riitt\u00e4\u00e4 jumalattaren nime\u00e4 kantavan kunnianhimoisen ty\u00f6n viemiseksi loppuun. Kenties riitt\u00e4v\u00e4 votiivilahja auttaisi…?<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Albanovuorilla, kolmekymment\u00e4 kilometri\u00e4 Rooman etel\u00e4puolella, sijaitsee Nemi, pyh\u00e4 kraaterij\u00e4rvi, Dianan peili. Sit\u00e4 ymp\u00e4r\u00f6iv\u00e4t kerran tihe\u00e4t vihre\u00e4t lehdot; pohjoisrannan korkean kallion alla oli temppeli, j\u00e4rven kaikkein pyhin. Sen jumalatar oli Diana Nemorensis, kuutar, ikuinen neitsyt, villiel\u00e4inten, kesytt\u00f6m\u00e4n luonnon, synnytyksen ja lasten suojelija. Muinainen pyh\u00e4kk\u00f6 kuului Arician kaupungille ja oli yhteinen kaikille latinalaisille kansoille. Ajanlaskun alun tienoilla … Jatka artikkeliin Diana Nemorensis<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[10,17],"tags":[],"class_list":["post-38","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-merihistoria","category-uskonto"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/antiikki.taivaansusi.net\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/38","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/antiikki.taivaansusi.net\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/antiikki.taivaansusi.net\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/antiikki.taivaansusi.net\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/antiikki.taivaansusi.net\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=38"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/antiikki.taivaansusi.net\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/38\/revisions"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/antiikki.taivaansusi.net\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=38"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/antiikki.taivaansusi.net\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=38"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/antiikki.taivaansusi.net\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=38"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}