{"id":37,"date":"2006-05-20T20:55:00","date_gmt":"2006-05-20T20:55:00","guid":{"rendered":"http:\/\/antiikki.taivaansusi.net\/?p=37"},"modified":"2006-05-20T20:55:00","modified_gmt":"2006-05-20T20:55:00","slug":"obeliskitarinoita","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/antiikki.taivaansusi.net\/?p=37","title":{"rendered":"Obeliskitarinoita"},"content":{"rendered":"

Antiikin Roomassa oli 13 obeliskia<\/a>. Alkuper\u00e4iset egyptil\u00e4iset obeliskit, jotka saattoivat olla jopa 30 metri\u00e4 korkeita, liittyiv\u00e4t aurinkokulttiin ja seisoivat pareittain temppelin edess\u00e4. Liitetty\u00e4\u00e4n Egyptin lopullisesti Rooman valtakuntaan keisari Augustus siirr\u00e4tti kaksi obeliskia (Solare <\/span>ja Flaminio<\/span>) Heliopoliista Roomaan.<\/p>\n

Ensimm\u00e4isest\u00e4 tuli Augustuksen suunnattoman aurinkokellon<\/a> viisari, gnomon<\/span>. My\u00f6hemmin ikuista kaupunkia koristelivat ry\u00f6stetyill\u00e4 obeliskeilla mm. keisarit Caligula, Diocletianus ja viimeisen\u00e4 Constantius II. Koska egypti oli pysyv\u00e4sti muotia, kuvaan ilmestyiv\u00e4t pian roomalaiset obeliskikopiot. Keisari Hadrianuksen rakastajalleen Antinoolle pystytt\u00e4m\u00e4n obeliskin siirr\u00e4tti auringonjumalan kultin Roomaan perustanut Elagabalus<\/a>. Toinen Voittamattoman Auringon valittu, keisari Aurelianus, teet\u00e4tti per\u00e4ti kolme obeliskikopiota.<\/p>\n

Obeliskien ja muiden suurten rakennuskivien siirt\u00e4miseen tarvittiin tietenkin aivan erityist\u00e4 teknologiaa. Kivien pystytt\u00e4misess\u00e4 k\u00e4ytettiin apuna elefantteja. Vanhempi Plinius kertoo miten keisari Caligula tuotti Egyptist\u00e4 obeliskin<\/a> Vatikaanin uuden sirkuksen (Circus Gaii et Neronis<\/span>) spinaa varten j\u00e4ttil\u00e4iskokoisella ihmelaivalla (mirabilis navis<\/span>). Vuosisatojen saatossa ei Caligulan obeliski ole kauaksi karannut: Se seisoo yh\u00e4 Vatikaanissa, Berninin suunnittelemalla P. Pietarin aukiolla, jonne paavi Sixtus V sen siirr\u00e4tti vuonna 1586 Domenico Fontanan avulla<\/a>.<\/p>\n

25 metri\u00e4 korkean obeliskin painoksi on mitattu 322 tonnia ja se seisoo 174 tonnia painavalla punagraniittisella jalustalla, joka sekin on kuljetettu obeliskin mukana Egyptist\u00e4. Kuljetuksen aikana obeliski kelkkoineen p\u00f6tk\u00f6tti pitk\u00e4ll\u00e4\u00e4n kannella, jalusta mahdollisesti lastiruumassa. Kansilastia tasapainottamaan otettiin ruumaan 130 000 modiusta linssej\u00e4, joten Caligulan j\u00e4ttil\u00e4inen kykeni kuljettamaan ainakin 1300 tonnia tavaraa. Aluksen todellinen lastauskyky lienee ollut viel\u00e4kin suurempi.<\/p>\n

Ihmelaiva oli ilmeisesti niin iso, ettei sen yll\u00e4pito ollut kannattavaa, sill\u00e4 Caligula j\u00e4tti sen turistin\u00e4ht\u00e4vyydeksi Puteolin satamaan. H\u00e4nen set\u00e4ns\u00e4 ja seuraajansa keisari Claudiuksen aikana laiva t\u00e4ytettiin vulkaanisella luonnonsementill\u00e4 pozzuolanalla ja upotettiin Rooman uuden sataman<\/a> aallonmurtajan perustukseksi. Sementoidun laivanrungon p\u00e4\u00e4lle rakennettiin lopulta Faroksen tyylinen suuri majakka.<\/p>\n

\u201dOstian sataman h\u00e4n valmisti rakennuttamalla sen suojaksi aallonmurtajan oikealle ja vasemmalle puolelle ja sijoittamalla edustalle m\u00f6lj\u00e4n syv\u00e4\u00e4n veteen. Pohjustaakseen t\u00e4m\u00e4n laiturin h\u00e4n antoi ensin upottaa laivan, jossa suuri obeliski oli tuotu Egyptist\u00e4, ja tukea sen alusvaajoilla\u2026\u201d (Suetonius<\/span>, Claud. 20.3, suomennos J. A. Hollo<\/span>).<\/p><\/blockquote>\n

Kaksi vuosituhatta my\u00f6hemmin liittoutuneet k\u00e4yttiv\u00e4t samaa taktiikkaa Normandiassa: Maihinnousevat joukot upottivat kuljetusaluksensa Normandian rannikolle luodakseen keinotekoisen aallonmurtajan v\u00e4liaikaiseen satamaansa. Yht\u00e4 kaikki Caligulan ihmelaiva h\u00e4ilyi toden ja tarun rajamailla kunnes vuosina 1957-60 tehdyt arkeologiset kaivaukset Portus Claudiuksessa paljastivat aallonmurtajan alta sementoituneiden laivojen j\u00e4\u00e4nn\u00f6kset.<\/p>\n

Yhden suunnattoman aluksen lis\u00e4ksi aallonmurtajasta l\u00f6ytyi merkkej\u00e4 my\u00f6s pienemmist\u00e4 laivoista. Otello Testaguzza on m\u00e4\u00e4ritt\u00e4nyt valuj\u00e4lkien perusteella Caligulan j\u00e4ttil\u00e4islaivalle pituudeksi 95-104 metri\u00e4 (90 m vesirajassa) ja leveydeksi 20,3 metri\u00e4. Testaguzzan laskelmien mukaan laivalla on ollut massaa per\u00e4ti 7 400 bruttorekisteritonnia!<\/p>\n

Caligulan laiva ei kuitenkaan ollut ainoa laatuaan. Pliniuksen mukaan my\u00f6s keisari Augustuksen obeliskien kuljettamiseen k\u00e4ytetty erikoisrahtialus oli asetettu n\u00e4ytteille Puteoliin, jonne se sai my\u00f6s j\u00e4\u00e4d\u00e4 senkin j\u00e4lkeen kun Caligulan ihmelaiva l\u00e4hti viimeiselle matkalleen kohti Portusta. Aluksen my\u00f6hempi\u00e4 vaiheita ei tunneta.<\/p>\n

\nHistoria tuntee viel\u00e4 yhden kirjallisen j\u00e4ttil\u00e4islaivan, jota k\u00e4ytettiin samaan tarkoitukseen. Rooman suurin obeliski, faarao Thutmosis III:lle alun perin kuulunut 32\u00bd metri\u00e4 korkea punagraniittinen Obeliscus Constantinii<\/span><\/a> tuotiin kaupunkiin 357 jKr., samana vuonna jolloin Voiton alttari poistettiin senaatin curiasta. Ammianus Marcellinus kertoo ett\u00e4 jo Augustus oli tuuminut sen ry\u00f6st\u00e4mist\u00e4 p\u00e4\u00e4kaupunkinsa koristukseksi, mutta obeliski sijaitsi pyhitetyll\u00e4 maaper\u00e4ll\u00e4 eik\u00e4 keisari tahtonut siihen kajota. Konstantinus Suurella ei ollut moisia estoja vaan h\u00e4n antoi raastaa sen paikoiltaan ja tuoda Thebasta Aleksandriaan merimatkaa odottamaan.
\nEnnen kuin obeliski ehti perille, Konstantinus kuitenkin otti ja kuoli.<\/p>\n

Obeliski unohtui Aleksandrian satamaan kahdeksikymmeneksi vuodeksi, kunnes keisarin poika Constantius II otti urakan hoitaakseen. Obeliskin kuljettamiseksi rakennettiin \u201dennenn\u00e4kem\u00e4tt\u00f6m\u00e4n suuri laiva, jota souti kolmesataa miest\u00e4\u201d. Oli kyseess\u00e4 sitten Marcellinuksen retorinen tehokeino (Plinius sanoi samaa Caligulan laivasta) tai sitten ei, kolmikymmenmetrisen obeliskin siirt\u00e4minen Roomaan ja pystytt\u00e4minen Circus Maximukselle oli aikansa mittapuulla j\u00e4ttil\u00e4ism\u00e4inen urakka.<\/p>\n

Joka t\u00e4n\u00e4 p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 k\u00e4y Roomassa, voi bongata viel\u00e4 yhden mielenkiintoisen antiikin \u00e4p\u00e4r\u00e4lapsen jota poliittinen korrektius ei ole onneksi saanut siivottua historian roskakoriin. EURin kaupunginosassa, Mussolinin forumilla (nyky\u00e4\u00e4n: Foro Italico<\/span>) seisoo vuonna 1932 pystytetty modernistinen obeliski<\/a>. Kissankokoiset kirjaimet julistavat yh\u00e4 perustajansa augustuslaista agendaa: Mussolini Dux<\/span>.<\/p>\n

<\/a>
\nLaivavertailu kaavakuvana<\/em><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Antiikin Roomassa oli 13 obeliskia. Alkuper\u00e4iset egyptil\u00e4iset obeliskit, jotka saattoivat olla jopa 30 metri\u00e4 korkeita, liittyiv\u00e4t aurinkokulttiin ja seisoivat pareittain temppelin edess\u00e4. Liitetty\u00e4\u00e4n Egyptin lopullisesti Rooman valtakuntaan keisari Augustus siirr\u00e4tti kaksi obeliskia (Solare ja Flaminio) Heliopoliista Roomaan. Ensimm\u00e4isest\u00e4 tuli Augustuksen suunnattoman aurinkokellon viisari, gnomon. My\u00f6hemmin ikuista kaupunkia koristelivat ry\u00f6stetyill\u00e4 obeliskeilla mm. keisarit Caligula, Diocletianus ja … Jatka artikkeliin Obeliskitarinoita<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[7,10],"tags":[],"class_list":["post-37","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-historia","category-merihistoria"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/antiikki.taivaansusi.net\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/37","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/antiikki.taivaansusi.net\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/antiikki.taivaansusi.net\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/antiikki.taivaansusi.net\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/antiikki.taivaansusi.net\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=37"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/antiikki.taivaansusi.net\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/37\/revisions"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/antiikki.taivaansusi.net\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=37"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/antiikki.taivaansusi.net\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=37"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/antiikki.taivaansusi.net\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=37"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}