{"id":329,"date":"2012-05-05T16:24:20","date_gmt":"2012-05-05T14:24:20","guid":{"rendered":"http:\/\/antiikki.taivaansusi.net\/?p=329"},"modified":"2013-10-14T01:08:18","modified_gmt":"2013-10-13T23:08:18","slug":"sekoittamaton-jumala","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/antiikki.taivaansusi.net\/?p=329","title":{"rendered":"Sekoittamaton jumala"},"content":{"rendered":"

MALJALAULU<\/p>\n

Kun tarjoat sit\u00e4 vanhaa falernumilaista,
\ntee minulle tylymm\u00e4t sekoitukset,
\nsellaiset mit\u00e4 Postumia k\u00e4skee aina tehd\u00e4.
\nSe nainen on viiniinmenev\u00e4mpi kuin viiniryp\u00e4le.<\/p>\n

Vedet, kaikotkaa
\nviini\u00e4 pilaamasta!
\nTosikkojen tyk\u00f6 muuttakaa!
\nVain puhdasta Bacchusta t\u00e4h\u00e4n maljaan.<\/p>\n

(Catullus, 27)<\/span><\/p><\/blockquote>\n

Kirjoitin aikaisemmin <\/a>(2007) ylistyst\u00e4 herralle Dionysokselle<\/a>, eli viininviljelyst\u00e4 ja viinikulttuurista antiikin Roomassa. Mutta koska viini on yht\u00e4 erottamaton osa V\u00e4limeren rantojen el\u00e4m\u00e4\u00e4 kuin oliivi\u00f6ljy, ei ole pahasta puhua viinist\u00e4 hieman lis\u00e4\u00e4. Kreikkalaiset ovat juoneet viini\u00e4 arvatenkin niin kauan kuin kreikkalaisia on ollut olemassa, eli jostain mykenel\u00e4isen kulttuurin<\/a> h\u00e4m\u00e4rist\u00e4 l\u00e4htien. Asennoitumisesta viiniin kertoo hyvin Platonin ajatus, ett\u00e4 voidakseen tuntea toisen ihmisen todellisen luonteen on juotava viini\u00e4 h\u00e4nen kanssaan.<\/p>\n

Viini tuotti ihmiselle toisenlaisen tietoisuuden tilan, joka ei ollut vailla vaaroja. Opetustarinana kerrottiin viininjumala Dionysoksen kulttiin liittyv\u00e4\u00e4 myytti\u00e4 Ikarioksesta, ensimm\u00e4isest\u00e4 viininviljelij\u00e4st\u00e4, joka sai k\u00f6ynn\u00f6ksen ja viininteon lahjan jumalalta itselt\u00e4\u00e4n. Ikarios tyk\u00e4styi suuresti juomaan ja tarjosi hyv\u00e4\u00e4 hyvyytt\u00e4\u00e4n\u00a0sit\u00e4 my\u00f6s l\u00e4hell\u00e4 asuville paimenille. Runsaan juomisen tuloksena alkoholiin tottumattomat paimenet luulivat Ikarioksen myrkytt\u00e4neen heid\u00e4t, ja kivittiv\u00e4t viattoman Ikarioksen hengilt\u00e4. Vasta aamulla selvitty\u00e4\u00e4n paimenet tajusivat toimineensa tyhm\u00e4sti. Ikarioksen myytti opettaa, millainen voima viiniin sis\u00e4ltyy, jos siihen ei osata suhtautua asianmukaisesti.<\/p>\n

Juodessaan viini\u00e4 ihmiseen meni jokin, joka saa k\u00e4ytt\u00e4ytym\u00e4\u00e4n oudolla tavalla. Varmaankin ihmeteltiin, mik\u00e4 tuo jokin oli. Vastattiin: jumala meni ihmiseen. Juodessaan ihminen loi jumalan<\/strong>. Ihminen joi jumalaa, ja henki asettui h\u00e4neen. Miljoonat katoliset k\u00e4yv\u00e4t l\u00e4pi t\u00e4m\u00e4n saman mystisen riitin joka ehtoollisella. Viini on jumalan verta. Siksi Dionysokseen suhtauduttiin muinaisessa Kreikassa hyvin vakavasti. H\u00e4nen vuosittaista juhlaansa vietettiin samaan aikaan kun kev\u00e4\u00e4n ensimm\u00e4iset viiniruukut avattiin, ja Dionysoksen mukana kaupunkeihin saapui voima, joka horjutti vallitsevia normeja ja yleist\u00e4 rauhaa. Humalan jumalan kuljettua ohi saatettiin j\u00e4lleen palata normaaliin j\u00e4rjestykseen.<\/p>\n

S\u00e4ilyvyyssyist\u00e4 antiikin ajan viinit tehtiin usein verrattaen makeiksi ja v\u00e4keviksi. Alkoholia niiss\u00e4 arvioidaan olleen tilavuusprosentteina mitattuna nykyisten v\u00e4kevien viinien verran eli 15\u201320 %. Siksi viini\u00e4 oli tapana laimentaa, jottei se nousisi p\u00e4\u00e4h\u00e4n niin nopeasti. Kreikkalaisissa juomingeissa eli symposionissa (sana tarkoittaa kirjaimellisesti \u201dyhdess\u00e4 juomista\u201d) sekoitussuhteen m\u00e4\u00e4r\u00e4si illan juomamestari eli symposiarkki, roomalaisittain rex<\/em>\u00a0bibendi<\/em>. Viini sekoitettiin veteen ja mausteisiin booliastian kaltaisessa sekomaljassa eli krateerissa<\/a>. Jostain on mieleeni j\u00e4\u00e4nyt my\u00f6s v\u00e4ite, ett\u00e4 kreikkalaiset laimensivat viini\u00e4\u00e4n my\u00f6s merivedell\u00e4. Pit\u00e4\u00e4k\u00f6 t\u00e4m\u00e4 paikkaansa?<\/p>\n

Ainoat l\u00f6yt\u00e4m\u00e4ni viinin suolaamisesta kertovat teokset ovat Plinius vanhemman Luonnonhistoria<\/em>\u00a0ja Marcus Porcius Caton De agri cultura<\/em>. Kosin saarella alettiin joskus nelj\u00e4nnell\u00e4 vuosisadalla eaa. sekoittaa k\u00e4ymisvaiheessa viinimehuun suolavett\u00e4, joka antoi paikalliselle valkoviinille pikantin lis\u00e4maun. Roomassa kosilaistyyppiset suolatut viinit eiv\u00e4t kuitenkaan olleet kovin suosittuja. Caton\u00a0De agri cultura<\/em> (jonka Paavo Castr\u00e9n on erinomaisella tavalla suomentanut \u201dherrasmiesmaanviljelij\u00e4n k\u00e4sikirjaksi\u201d) antaa ohjeen, jolla nuuka tilanherra voi valmistaa Kosin viini\u00e4:<\/p>\n

\n

Kaada 20 amforaa (250 l) viinimehua kupari- tai lyijykattilaan ja pane se tulelle. Kun viini kiehahtaa, sammuta tuli. Kun viini on j\u00e4\u00e4htynyt, kaada se 40 urnaa (520 l) vet\u00e4v\u00e4\u00e4n viiniastiaan. Kaada siit\u00e4 erill\u00e4\u00e4n toiseen astiaan amfora (26 l) makeaa vett\u00e4 ja 1 modius (8,7 l) suojaa ja sekoita se suolavedeksi. Kun suolavesi on valmista, kaada se samaan viiniastiaan. Hienonna huhmareessa sitruunaruohoa ja kalmojuurta, kunnes saat sit\u00e4 yhden sextariuksen (0,5 l). Pane se samaan viiniastiaan, jotta viini tuoksuisi hyv\u00e4lle. Sulje viiniastia tiiviisti 30 p\u00e4iv\u00e4n kuluttua.<\/p>\n<\/blockquote>\n

Valkoviiniin lis\u00e4tyll\u00e4 suolalla saattoi olla jotain tekemist\u00e4 viinin viilent\u00e4misen kanssa, koska v\u00e4itetysti se nopeuttaa j\u00e4\u00e4htymist\u00e4. V\u00e4limeren auringon paahteessa viini nautittiin mieluiten kylmennettyn\u00e4. Vaikka yleens\u00e4 puhutaan viinin laimentamisesta vedell\u00e4, antiikin aikana useimmin tehtiin toisinp\u00e4in: juomaveteen sekoitettiin viini\u00e4 tai viinietikkaa.<\/p>\n

Paavali kehottaa kirjeess\u00e4\u00e4n (1. Tim. 5:23) Timoteusta seuraavasti: \u201d\u00c4l\u00e4 en\u00e4\u00e4 juo vain vett\u00e4, vaan k\u00e4yt\u00e4 v\u00e4h\u00e4n viini\u00e4 vatsasi t\u00e4hden ja usein uudistuvien vaivojesi vuoksi.\u201d<\/em>\u00a0Juomavesi oli harvoin puhdasta ja punaviinill\u00e4 on\u00a0tunnettuja antibakteerisia ominaisuuksia<\/a>. T\u00e4m\u00e4n vuoksi roomalaisille sotilaille annettiin juotavaksi hapanviini\u00e4 eli viinietikan ja veden sekoitusta, joka oli maustettu hunajalla ja korianterilla (mik\u00e4li saatavilla). Juuri tuota juomaa sotilaat tarjoavat my\u00f6s janoiselle Jeesukselle. My\u00f6hemmin tarina on kenties ymm\u00e4rretty hieman v\u00e4\u00e4rin: hapanviinin tarjoaminen viinin sijasta ei ollut sotilaiden pilkkaa. Sen sijaan pilkkaa saattoi olla se, ett\u00e4 se nostettiin Jeesukselle ruo\u2019on p\u00e4\u00e4ss\u00e4 olevan sienen avulla (Joh. 19:29) \u2013 seh\u00e4n muistuttaa kovasti roomalaista toalettitarviketta eli perseensutia<\/a>\u00a0<\/em>(k\u00e4yt\u00f6n j\u00e4lkeen sienet desinfioitiin nimenomaan viinietikalla).<\/p>\n

Juomavesi puhdistettiin viinill\u00e4 ja ruokaviinit laimennettiin vedell\u00e4, mutta mik\u00e4li roomalaisia runoilijoita on uskominen, iltaisin kreisibailattiin sekoittamattomalla kamalla. \u201dT\u00e4\u00e4ll\u00e4 hallitsee sekoittamaton jumala!\u201d<\/em> julistaa Catullus Jukka Kemppisen suulla ja kaataa vanhaa falernolaista kuppiin raakana. Silloin riehakas Dionysos \u00a0karkottaa pois huolet ja murheet, sill\u00e4 onhan kirjoitettu:<\/p>\n

\n

Miksi tuoksuvia kukkia j\u00e4tt\u00e4\u00e4 kuolleille?
\nHaudallesiko ne haluat s\u00e4\u00e4st\u00e4\u00e4?
\nOta laimentamatonta, tartu noppaan!
\nPerikato sille joka huomisesta huolta kantaa.
\nKuolema korvasta kiskoo, muistuttaa:
\n\u201dEl\u00e4k\u00e4\u00e4 nyt, min\u00e4 tulen!\u201d<\/p>\n

(Pseudo-Vergiulius, Copa<\/a>)<\/span><\/p><\/blockquote>\n

Runojen k\u00e4\u00e4nn\u00f6kset Arto Kivim\u00e4ki ja Sampo Vesterinen, teoksessa Lainehtiva malja<\/em>. Jyv\u00e4skyl\u00e4, 2004.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

MALJALAULU Kun tarjoat sit\u00e4 vanhaa falernumilaista, tee minulle tylymm\u00e4t sekoitukset, sellaiset mit\u00e4 Postumia k\u00e4skee aina tehd\u00e4. Se nainen on viiniinmenev\u00e4mpi kuin viiniryp\u00e4le. Vedet, kaikotkaa viini\u00e4 pilaamasta! Tosikkojen tyk\u00f6 muuttakaa! Vain puhdasta Bacchusta t\u00e4h\u00e4n maljaan. (Catullus, 27) Kirjoitin aikaisemmin (2007) ylistyst\u00e4 herralle Dionysokselle, eli viininviljelyst\u00e4 ja viinikulttuurista antiikin Roomassa. Mutta koska viini on yht\u00e4 erottamaton osa … Jatka artikkeliin Sekoittamaton jumala<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[4],"tags":[],"class_list":["post-329","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-arki"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/antiikki.taivaansusi.net\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/329","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/antiikki.taivaansusi.net\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/antiikki.taivaansusi.net\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/antiikki.taivaansusi.net\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/antiikki.taivaansusi.net\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=329"}],"version-history":[{"count":4,"href":"https:\/\/antiikki.taivaansusi.net\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/329\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":585,"href":"https:\/\/antiikki.taivaansusi.net\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/329\/revisions\/585"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/antiikki.taivaansusi.net\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=329"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/antiikki.taivaansusi.net\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=329"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/antiikki.taivaansusi.net\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=329"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}