{"id":31,"date":"2006-04-04T10:46:00","date_gmt":"2006-04-04T10:46:00","guid":{"rendered":"http:\/\/antiikki.taivaansusi.net\/?p=31"},"modified":"2012-08-04T21:41:38","modified_gmt":"2012-08-04T19:41:38","slug":"juppiter-ja-lohikaarme","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/antiikki.taivaansusi.net\/?p=31","title":{"rendered":"Juppiter ja lohik\u00e4\u00e4rme"},"content":{"rendered":"

Eli neh\u00e4n ovat kuin kaksi marjaa, osa 2.<\/span><\/p>\n

\"\"<\/p>\n

Kaikki muuttuu, ja mik\u00e4\u00e4n ei muutu.<\/em> Katolinen kirkko peri roomalaiselta uskonnolta<\/strong><\/a> paitsi tiiviit kytk\u00f6kset politiikkaan, my\u00f6s roomalaisen synkretismin lahjan. Esittelin jo aikaisemmin joitakin esimerkkej\u00e4 V\u00e4limeren uskontojen ikonografisesta yhteensulautumisesta. T\u00e4ll\u00e4 kertaa n\u00e4k\u00f6kulma on Alppien pohjoispuolella.<\/p>\n

Kun roomalaiset valloittivat Gallian ja Reinin l\u00e4nsipuolelle j\u00e4\u00e4v\u00e4n Germanian, he toimivat samalla tavalla kuin pohjolan katoliset ristiretkeilij\u00e4t tuhat vuotta my\u00f6hemmin: Ottivat haltuunsa keskeiset kultti- ja markkinapaikat, joiden kautta roomalainen kulttuuri ja valtahierarkia levisi vaikuttamaan kaiken kansan keskuuteen.<\/p>\n

Ala-Germanian limes<\/em>-linjan<\/strong><\/a> vartiotorneista ja linnakkeista suuri osa on rakennettu t\u00e4llaisille paikoille. Bataavien t\u00e4rkeimpien rautakautisten kulttikeskusten, Elstin ja Empelin pyhien lehtojen, p\u00e4\u00e4lle rakennettiin Augustuksen hallituskautena roomalaistyyliset temppelit. Viisisataa vuotta my\u00f6hemmin samojen temppelien p\u00e4\u00e4lle rakennettiin kirkot. Pyhyys on ikuista.<\/p>\n

Sivumennen sanottuna, Suomessa pakanallisia pyhi\u00e4 paikkoja voi yh\u00e4 paikantaa vanhimpien kirkkojen ja pappiloiden perusteella. Vuonna 1229 paavi Gregorius IX vahvisti bullallaan kirkon omaisuudeksi kristinuskoon k\u00e4\u00e4ntyneiden suomalaisten luovuttamat uhrilehdot, pyh\u00e4k\u00f6t, kalmistot ja palvontapaikat. Vanhan sanonnan mukaan edellisen uskonnon jumalista tulee seuraavan perkeleit\u00e4. Usein k\u00e4y kuitenkin niin, ett\u00e4 vanha traditio jatkuu uuden sis\u00e4ll\u00e4, pienen\u00e4 traditiona suuren rinnalla.<\/p>\n

Rautakautisten henkivoimien ominaisuudet siirtyiv\u00e4t roomalaisille jumalille, joiden tunnusmerkit siirtyiv\u00e4t puolestaan katolisille pyhimyksille. Suomessa k\u00e4\u00e4nnytysty\u00f6t\u00e4 onnistuneesti tehneet dominikaanimunkit osallistuivat toisinaan my\u00f6s pakanallisiin juhliin. He eiv\u00e4t torjuneet vanhoja tapoja ja k\u00e4yt\u00e4nteit\u00e4, vaan meniv\u00e4t niihin mukaan ja muuttivat ne kristillisiksi.<\/p>\n

Roomalaisilla oli tapana samastaa vieraiden kansojen jumalat omiinsa. Julius Caesar kertoo<\/strong><\/a> roomalaisille lukijoilleen gallien palvovan mm. Merkuriusta, Marsia, Minervaa ja polveutuvan Dis Paterista<\/a>. Provinsseissa vanhat jumalat sulautuvat uusiin, synnytt\u00e4en yhdistelm\u00e4jumalia: Apollo Grannus, Mars Lenus, Mercurius Cissonius, Juppiter Taranis<\/em>. Id\u00e4ss\u00e4 syntyi sellaisiakin synteesej\u00e4 kuin Juppiter-Zeus-Helios-Serapis<\/em>.<\/p>\n

Elstiss\u00e4 bataavien arvellaan kunnioittaneen heimonsa omaa jumalaa Hercules Magusanusta, ihmisten suojelijaa ja vaurauden antajaa. V\u00e4limeren piiriss\u00e4 Hercules ei tiett\u00e4v\u00e4sti ole toiminut hedelm\u00e4llisyydenhaltijana; Elstist\u00e4 on kuitenkin l\u00f6ytynyt j\u00e4\u00e4nteit\u00e4 periroomalaisesta suovetaurilia<\/em><\/a>-uhrista, joka tavallisesti annettiin ainoastaan hedelm\u00e4llisyydenjumalille Marsille ja Mater Matutalle.<\/p>\n

\"\"<\/p>\n

Reinin varrelta on l\u00f6ytynyt satoja ylijumala Juppiteria esitt\u00e4vi\u00e4 pylv\u00e4spatsaita (Juppiters\u00e4ule<\/span>). Pylv\u00e4spatsaiden prototyyppi on nykyisess\u00e4 Mainzissa eli roomalaisessa Moguntiacumissa. Kaupungin asukkaat tilasivat sen joskus vuosina 59-67 keisari Neron kunniaksi. Reliefikoristeltu pylv\u00e4s on lajissaan ensimm\u00e4inen ja kenties ennakoi my\u00f6hempi\u00e4 Trajanuksen ja Marcus Aureliuksen muistopylv\u00e4it\u00e4 Roomassa. Mainzin Juppiter on kuvattu parrakkaaksi, aseistetuksi atleetiksi elegantissa kontrapostoasennossa.<\/p>\n

Sen sijaan huomio kiinnittyy Germanian toiseen Juppiter-tyyppiin, jossa jumala on esitetty ratsailla tallomassa jalkoihinsa j\u00e4ttil\u00e4isi\u00e4 ja lohik\u00e4\u00e4rmeit\u00e4, jotka kenties symbolisoivat kaaosta ja maan ktoonisia voimia. Miss\u00e4\u00e4n muualla ei tiemm\u00e4 Juppiteria ole kuvattu hevosen sel\u00e4ss\u00e4, joten her\u00e4\u00e4 kysymys, k\u00e4tkeek\u00f6 parakkaan ylijumalan tuttu hahmo jonkin tuntemattoman, paikallisen jumalan.<\/p>\n

Kansainvaellusaikaa edelt\u00e4vi\u00e4 germaanisia uskomuksia tunnetaan huonosti. Hevonen tuo mieleen heti ensimm\u00e4isen\u00e4 Wodanin (*W\u014ddanaz<\/em><\/a>), sodan, runouden, shamanistisen taikuuden, parantamisen ja manalan jumalan. Caesarin sanotaan kuitenkin samastaneen Wodanin Mercuriukseen; j\u00e4ttil\u00e4isten tai hirvi\u00f6iden tuhoaminen voisi sopia paremmin ukkosenjumala Donarille<\/a>.<\/p>\n

On vain sopivaa, ett\u00e4 hirvi\u00f6it\u00e4 tuhoavaan Donar\/Wodan-Juppiteriin helposti samastettavissa olevasta Pyh\u00e4sta Yrj\u00f6st\u00e4 tuli Germaniassa sotureiden ja Alankomaiden suojeluspyhimys. Pylv\u00e4spatsaatkin saivat uuden merkityksen. Jollakin tavalla ne yhdistyiv\u00e4t 800-luvulla uutena roomalaisena keisarina esiintyneeseen Kaarle Suureen ja h\u00e4nen kulttiinsa. Syd\u00e4nkeskiajalla ns. Roland-pylv\u00e4ist\u00e4 (Rolands\u00e4ule<\/em>) tuli tiettyjen vanhojen kauppakaupunkien itsen\u00e4isyyden symboleja.<\/p>\n

Mainzin pylv\u00e4st\u00e4 suuresti muistuttava hahmo l\u00f6ytyy muuten my\u00f6s kaiverrettuna Nousiaisten P. Henrikin kenotafiin, jossa se esiintyy Suomen rannikolle projisoituna. Pakanuuden symbolina, vai osoituksena Varsinais-Suomen tunnustetusta asemasta, kuten Matti Klinge esitt\u00e4\u00e4? Ken tiet\u00e4\u00e4. Mutta se on varmaa, ett\u00e4 kenotafin kaiverrukset valmistettiin Alankomaissa, Flanderissa joskus vuonna 1429.<\/p>\n

\"\"<\/a><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Eli neh\u00e4n ovat kuin kaksi marjaa, osa 2. Kaikki muuttuu, ja mik\u00e4\u00e4n ei muutu. Katolinen kirkko peri roomalaiselta uskonnolta paitsi tiiviit kytk\u00f6kset politiikkaan, my\u00f6s roomalaisen synkretismin lahjan. Esittelin jo aikaisemmin joitakin esimerkkej\u00e4 V\u00e4limeren uskontojen ikonografisesta yhteensulautumisesta. T\u00e4ll\u00e4 kertaa n\u00e4k\u00f6kulma on Alppien pohjoispuolella. Kun roomalaiset valloittivat Gallian ja Reinin l\u00e4nsipuolelle j\u00e4\u00e4v\u00e4n Germanian, he toimivat samalla tavalla … Jatka artikkeliin Juppiter ja lohik\u00e4\u00e4rme<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[17],"tags":[],"class_list":["post-31","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-uskonto"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/antiikki.taivaansusi.net\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/31","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/antiikki.taivaansusi.net\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/antiikki.taivaansusi.net\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/antiikki.taivaansusi.net\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/antiikki.taivaansusi.net\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=31"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/antiikki.taivaansusi.net\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/31\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":351,"href":"https:\/\/antiikki.taivaansusi.net\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/31\/revisions\/351"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/antiikki.taivaansusi.net\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=31"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/antiikki.taivaansusi.net\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=31"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/antiikki.taivaansusi.net\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=31"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}