![\"\"](\"https:\/\/antiikki.taivaansusi.net\/bread_dole1.jpg\" "\\"Pompeii,")
<\/p>\n<\/p>\n
Hieman aikaisemmin oli puhetta leipureista ja valtion aliurakoitsijoista<\/a>. T\u00e4n\u00e4\u00e4n haluaisin jatkaa hieman leiv\u00e4n jakamisesta kansalle: roomalaisesta sosiaaliturvasta. Yll\u00e4oleva maalaus on per\u00e4isin Pompejista (VII,3,30), pienen talon tablinumista<\/em> eli is\u00e4nn\u00e4n ty\u00f6\u2013 ja vastaanottohuoneesta. Kun se identifioitiin ensimm\u00e4isen kerran vuonna 1864, maalauksen ajateltiin esitt\u00e4v\u00e4n leipomon myyntitiski\u00e4. Sittemmin jotkut tutkijat ovat tulleet toisiin ajatuksiin (John R. Clarke: Art in the lives of ordinary Romans, 2006<\/em>). Maalauksen kompositio, sijainti talon parhaalla paikalla, rahojen ja mittojen puute, jopa kuvassa olevien henkil\u00f6iden vaatteet tuntuvat vihjaavan siihen, ett\u00e4 maalaus saattaa esitt\u00e4\u00e4 jotain p\u00e4ivitt\u00e4ist\u00e4 myyntity\u00f6t\u00e4\u00a0merkitt\u00e4v\u00e4mp\u00e4\u00e4. Thomas Fr\u00f6hlich ainakin on vakuuttunut siit\u00e4, ett\u00e4 kyseess\u00e4 on leiv\u00e4n jakaminen kansalle.<\/p>\n <\/p>\n Ehk\u00e4 talon omistajan uran huippukohta oli se, kun h\u00e4n toimi sosiaaliturvasta eli leiv\u00e4n jakamisesta vastaavana virkamiehen\u00e4. On my\u00f6s mahdollista, ett\u00e4 kyseess\u00e4 on yksityinen hyv\u00e4ntekev\u00e4isyys.\u00a0Talo itse on kuitenkin sen verran vaatimaton, ett\u00e4 omistajan on t\u00e4ytynyt kuulua alempaan keskiluokkaan. Vaikka valkoiset vaatteet ja istuva asento n\u00e4ytt\u00e4isiv\u00e4t vihjaavan viranhoitoon, h\u00e4n tuskin kuitenkaan oli kunnanvaltuutettu (decurio<\/em>). Oli miten oli, Pompejin tuhoutuessa tuore maalaus oli koko asunnon keski\u00f6ss\u00e4 ja sill\u00e4 oli ep\u00e4ilem\u00e4tt\u00e4 tilaajalleen erityinen merkitys.<\/p>\n Hyv\u00e4ntekev\u00e4isyys oli keskeinen osa Rooman keisariajan sis\u00e4politiikkaa niin maalla kuin p\u00e4\u00e4kaupungissakin. Is\u00e4ntien odotettiin muistavan alaisiaan, tukijoitaan ja liikekumppanejaan raha\u2013 ja ruokalahjoin. Runoilija Martialis kertoo Rooman valkokaulusty\u00f6l\u00e4isten, ”pikkutogamiesten”, huolista ja murheista: heid\u00e4n t\u00e4ytyi pienten lahjusten toivossa joka aamu her\u00e4t\u00e4 ennen kukonlaulua, pukeutua parhaimpiinsa, ja k\u00e4yd\u00e4 tervehdysk\u00e4ynnill\u00e4 suojelijoidensa luona. Superrikkaiden oletettiin k\u00e4ytt\u00e4v\u00e4n Bill Gatesin tavoin osan rikkaudestaan koko yhteis\u00f6n hyv\u00e4ksi<\/a>. Koska Rooman keisari oli koko valtakunnan is\u00e4nt\u00e4 ja kaikki kansalaiset h\u00e4nen klienttej\u00e4\u00e4n, h\u00e4nelt\u00e4 odotettiin saman mittaluokan hyv\u00e4ntekev\u00e4isyytt\u00e4 ja sosiaalista oikeudenmukaisuutta. Itarat ja itsekk\u00e4\u00e4t hallitsijat saivat huonon j\u00e4lkimaineen; kansa rakasti niit\u00e4, jotka jakoivat anteliaasti omastaan.<\/p>\n Jonkinlainen sosiaaliturva oli toki tunnettu Roomassa jo ennen keisariaikaa. Tasavallan aikana valtio osti huonoina vuosina keskitetysti viljaa ja myi sit\u00e4 kansalaisilleen subventoituun hintaan. Vuodesta 122 eaa. l\u00e4htien k\u00f6yh\u00e4t saattoivat ostaa viljaa puoleen hintaan. 58 eaa., Pison ja Gabiniuksen konsulivuonna, viljaa jaettiin ensi kerran ilmaiseksi. Keisariajalla viljanjakoa systematisoitiin ja siit\u00e4 tehtiin valtion keskeinen toimiala. Valtiollisesta hyv\u00e4ntekev\u00e4isyydest\u00e4 k\u00e4ytettiin nime\u00e4 annona<\/em>. Sana tarkoitti alunperin vuoden satoa tai tuotantoa, mutta tasavallan aikana sit\u00e4 k\u00e4ytettiin muonavaroista ylip\u00e4\u00e4ns\u00e4. My\u00f6h\u00e4isantiikissa ne ker\u00e4ttiin suoraan provinssien maanomistajilta, jolloin annona <\/em>sai\u00a0kaksoismerkityksen vastaavana verona, ja kun ty\u00f6st\u00e4 alettiin maksaa ennemmin tavarassa kuin rahassa, annona<\/em> alkoi tarkoittaa my\u00f6s palkkaa.<\/p>\n Rooman kaupungissa sosiaaliturvasta vastasi korkea virkamies,\u00a0praefectus annonae<\/a><\/strong><\/em>. Avunsaajaksi rekister\u00f6idyttiin perhekunnittain. Jokainen perheen p\u00e4\u00e4 oli oikeutettu saamaan vuodessa 60 modiusta eli noin 400 kiloa viljaa. 200\u2013luvun vastoink\u00e4ymisten aikaan sosiaaliturvan m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4 lis\u00e4ttiin. Keisari Septimius Severus jakoi viljan lis\u00e4ksi my\u00f6s ruoanlaittoon ja valaisemiseen k\u00e4ytetty\u00e4 \u00f6ljy\u00e4. Keisari Aurelianus vahvisti asemaansa Roomassa vuonna 274 lis\u00e4\u00e4m\u00e4ll\u00e4 jakoon leiv\u00e4n ja \u00f6ljyn lis\u00e4ksi my\u00f6s suolaa ja sianlihaa. Historia Augustan<\/a>\u00a0mukaan Aurelianus lahjoitti kaupungin asukkaille kolme kertaa my\u00f6s ilmaisia vaatteita ja nen\u00e4liinoja, joita oli tarkoitus heiluttaa innostuneesti suosion merkiksi julkisissa esiintymisiss\u00e4.<\/p>\n Alun perin vilja-apua annettin ilmeisesti viljana tai jauhoina, mutta viimeist\u00e4\u00e4n keisariajalla sit\u00e4 alettiin jakaa suoraan leiv\u00e4ksi leivottuna. Avun vastaanottajat saivat metallisen rahakkeen, johon oli kaiverrettu portin numero ja sen statio annonan<\/em> tunnus, josta henkil\u00f6n oli lunastettava leip\u00e4ns\u00e4. Asemia oli Rooman kaupungissa useita. \u00a0Yhden p\u00e4\u00e4ll\u00e4 on nyky\u00e4\u00e4n Santa Maria di Cosmedin<\/a><\/em>, toinen sijaitsi l\u00e4hell\u00e4 Via delle Botteghe Oscurea<\/em> ja sen j\u00e4\u00e4nn\u00f6ksi\u00e4 on n\u00e4ht\u00e4viss\u00e4 Crypta Balbin<\/a><\/strong> museossa.<\/p>\n Kuten kuvista n\u00e4kyy, ilmaisen leiv\u00e4n jakaminen k\u00f6yhille on jatkuva perinne aina antiikista nykyp\u00e4iv\u00e4\u00e4n<\/a>.<\/p>\n Hieman aikaisemmin oli puhetta leipureista ja valtion aliurakoitsijoista. T\u00e4n\u00e4\u00e4n haluaisin jatkaa hieman leiv\u00e4n jakamisesta kansalle: roomalaisesta sosiaaliturvasta. Yll\u00e4oleva maalaus on per\u00e4isin Pompejista (VII,3,30), pienen talon tablinumista eli is\u00e4nn\u00e4n ty\u00f6\u2013 ja vastaanottohuoneesta. Kun se identifioitiin ensimm\u00e4isen kerran vuonna 1864, maalauksen ajateltiin esitt\u00e4v\u00e4n leipomon myyntitiski\u00e4. Sittemmin jotkut tutkijat ovat tulleet toisiin ajatuksiin (John R. Clarke: Art in … Jatka artikkeliin Sananen sosiaaliturvasta<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[4,7,23],"tags":[],"class_list":["post-306","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-arki","category-historia","category-rooma"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/antiikki.taivaansusi.net\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/306","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/antiikki.taivaansusi.net\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/antiikki.taivaansusi.net\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/antiikki.taivaansusi.net\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/antiikki.taivaansusi.net\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=306"}],"version-history":[{"count":5,"href":"https:\/\/antiikki.taivaansusi.net\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/306\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":308,"href":"https:\/\/antiikki.taivaansusi.net\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/306\/revisions\/308"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/antiikki.taivaansusi.net\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=306"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/antiikki.taivaansusi.net\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=306"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/antiikki.taivaansusi.net\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=306"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}![\"\"](\"https:\/\/antiikki.taivaansusi.net\/bread_dole2.jpg\" "\\"\\"")
<\/p>\n![\"\"](\"https:\/\/antiikki.taivaansusi.net\/bread_dole4.jpg\" "\\"Pieter")
\nPieter Brueghel vanhempi (1525\u20131569): De zeven werken van barmhartigheid<\/em><\/p>\n![\"\"](\"https:\/\/antiikki.taivaansusi.net\/bread_dole3.jpg\" "\\"\\"")
\nLeiv\u00e4njakoa Worcesterin katedraalissa (postikortti, vuosiluku tuntematon).<\/em><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"