![\"\"](\"https:\/\/antiikki.taivaansusi.net\/eurysaces1.jpg\" "\\"Eurysaceen")
<\/p>\n<\/p>\n
Roomassa Porta Maggioren<\/a><\/strong> vieress\u00e4 n\u00f6k\u00f6tt\u00e4\u00e4 merkillinen hauta. Kymmenen metri\u00e4 korkea betoninen<\/a> kolossi on p\u00e4\u00e4llystetty valkoisella travertiinilla, jota\u00a0koristavat py\u00f6re\u00e4t aukot. Monumentaalisen haudan rakennutti itselleen joskus keisari Augustuksen aikoina syyrialaissukuinen entinen orja ja leip\u00e4tehtailija Marcus Vergilius\u00a0Eurysaces<\/strong> itselleen ja vaimolleen Atistialle<\/strong>. Hauta on vahingoittunut, sill\u00e4 kun Aurelianuksen muuri rakennettiin Rooman ymp\u00e4ri kolmesataa vuotta my\u00f6hemmin, hauta j\u00e4i uuden Porta Praenestinan<\/a><\/strong> rakenteiden sis\u00e4lle. Ilmeisesti sit\u00e4 kuitenkin kunnioitettiin sen verran, ett\u00e4 haudan piirtokirjoitus oli viel\u00e4 1600\u2013luvulla osittain luettavissa. Porta Praenestina ja sen 400\u2013600 -luvuille sijoittuvat linnoituslaitteet purettiin vuonna 1836, ja vanha keisari Claudiuksen aikainen portti ja hauta j\u00e4tettiin n\u00e4kyviin.<\/p>\n Vain toinen haudan piirtokirjoituksista on s\u00e4ilynyt. Se kuuluu n\u00e4in: ”EST HOC MONIMENTVM MARCEI VERGILEI EVRYSACIS PISTORIS REDEMPTORIS APPARET\u201d \u2013 \u201cMarcus Vergilius Eurysaces, leipuri, urakoitsija, valtion virkamies.\u201d(1) Lukutaidottomia varten Eurysaceen ura oli esitetty maalattuina reliefein\u00e4, jotka kertovat meille enemm\u00e4n leiv\u00e4ntuotannosta Rooman valtakunnassa kuin mik\u00e4\u00e4n muu yksitt\u00e4inen l\u00f6yt\u00f6. Eurysaces oli todellinen self made man<\/em>. T\u00e4m\u00e4 mies, syntyper\u00e4lt\u00e4\u00e4n mahdollisesti Syyrian kreikkalainen, joko myytiin tai m\u00f6i itsens\u00e4 orjuuteen. H\u00e4n\u00a0ty\u00f6skenteli omistajilleen Vergiliusten perheelle leipurina, kunnes sai ansaittua tarpeeksi rahaa ostaakseen vapautensa. Vapautettuna orjana h\u00e4n adoptoitui Vergiliuksiin ja sai heid\u00e4n nimens\u00e4. H\u00e4nen leipomonsa menestyi ja laajeni; h\u00e4n voitti tarjouskilvan ja ryhtyi\u00a0redemptor<\/em>iksi eli aliurakoitsijaksi, jonka teht\u00e4v\u00e4 oli tuottaa leip\u00e4\u00e4 valtiolle. Lopulta leipomobisnes tuotti niin paljon, ett\u00e4 h\u00e4n saattoi rakennuttaa itselleen ja perheelleen mahtavan hautamuistomerkin.<\/p>\n Rooman keisariajan rauhalliset olot, valtavat sis\u00e4markkinat, kuljetusten halpeneminen ja kasvava kysynt\u00e4 mahdollistivat jokap\u00e4iv\u00e4isten kulutustavaroiden tuotannon ensimm\u00e4ist\u00e4 kertaa teollisessa mittakaavassa. Peacock (Pottery in the Roman world: An ethnoarchaeological approach, 1982<\/em>) m\u00e4\u00e4rittelee teollisen tuotannon tunnusmerkeiksi tuotantolaitoksen koon, tuotannon volyymin ja teknisen ty\u00f6njaon<\/a>. Mik\u00e4li Eurysaceen hautareliefiin on luottaminen, h\u00e4nen leipomossaan nuo ehdot t\u00e4yttyiv\u00e4t. Antiikin Roomassa tuotannosta huolehtivat officinator<\/em>it, jotka vuokrasivat tuotantoon sopivat laitokset tai maan niiden rakentamiseksi senaattoris\u00e4\u00e4tyyn kuuluvilta suurmaanomistajilta sopimuksella, joka tunnetaan nimell\u00e4 locatio conductio rei<\/a><\/em>. Officinatoreja voisi verrata yritt\u00e4jiin ja pehtooreihin, joiden manufaktuureista yksityiset k\u00e4sity\u00f6l\u00e4iset ja osuuskunnat vuokrasivat ty\u00f6tilansa. Ennen my\u00f6h\u00e4isantiikkia kaikki valtion tarpeet tyydytettiin redemptor<\/em>eilla eli yksityisen sektorin aliurakoitsijoilla, jollainen Eurysaceskin oli (Oleson: The Oxford Handbook of engineering and technology in the classical world, 2008<\/em>).<\/p>\n Eurysaceen haudan friisiin on kuvattu leiv\u00e4ntuotannon eri vaiheet. Etel\u00e4sivulla esitet\u00e4\u00e4n viljan tuominen leipomoihin, valtion virkamiehet kirjoittamassa kuittejaan, viljan jauhatus kahdessa aasin py\u00f6ritt\u00e4m\u00e4ss\u00e4 myllyss\u00e4 ja syntyneen jauhon seulominen valvojan silm\u00e4n alla; yksi mies tarkastaa sen laadun. Pohjoissivulla taikinaa vaivataan mekaanisissa sekoituskoneissa; kaksi nelj\u00e4n miehen ryhm\u00e4\u00e4 muotoilee taikinasta leipi\u00e4; vasemmalla ladataan uunia pitk\u00e4ll\u00e4 leip\u00e4lapiolla. L\u00e4nsisivulla valtion toga-asuiset virkamiehet punnitsevat ja tarkastavat valmiit leiv\u00e4t, jotka lastataan koreihin ja kuljetetaan pois samalla kun kirjanpit\u00e4j\u00e4t tekev\u00e4t omia merkint\u00f6j\u00e4\u00e4n.<\/p>\n Ent\u00e4 ne oudot py\u00f6re\u00e4t aukot? Niiden sanotaan olevan taikinanvaivauskoneiden suuaukkoja. Uskokaa tai \u00e4lk\u00e4\u00e4.<\/p>\n (1) Piirtokirjoituksen lopun pit\u00e4isi oikeastaan kuulua apparitor<\/em>, koska nyt siin\u00e4 lukee \u201dilmestyy\u201d. Kukaan(1a) ei tiet\u00e4\u00e4kseni ole onnistunut selvitt\u00e4m\u00e4\u00e4n, mit\u00e4 Eurysaces on halunnut tarkoittaa sanalla apparet<\/em> t\u00e4ss\u00e4 yhteydess\u00e4. Bill Thayer<\/a><\/strong> on huomauttanut, ett\u00e4 kenen tahansa joka haluaa tulla haudatuksi er\u00e4\u00e4nlaisessa leip\u00e4uunissa t\u00e4ytyy olla hieman eksentrinen, joten kyseess\u00e4 voi olla sis\u00e4piirivitsi.<\/p>\n (1a) \u2013 Lis\u00e4tty 5.5.2012 \u2013 Mary Beardin<\/a> mukaan piirtokirjoitus voidaan tulkita: \u201dT\u00e4ss\u00e4 lep\u00e4\u00e4\u00a0Eurysaces, urakoitsija ja leipuri, tajusitko?\u201d. J\u00e4ttim\u00e4isess\u00e4 taikinanvaivauskoneessa. Ei huono.<\/p>\n Roomassa Porta Maggioren vieress\u00e4 n\u00f6k\u00f6tt\u00e4\u00e4 merkillinen hauta. Kymmenen metri\u00e4 korkea betoninen kolossi on p\u00e4\u00e4llystetty valkoisella travertiinilla, jota\u00a0koristavat py\u00f6re\u00e4t aukot. Monumentaalisen haudan rakennutti itselleen joskus keisari Augustuksen aikoina syyrialaissukuinen entinen orja ja leip\u00e4tehtailija Marcus Vergilius\u00a0Eurysaces itselleen ja vaimolleen Atistialle. Hauta on vahingoittunut, sill\u00e4 kun Aurelianuksen muuri rakennettiin Rooman ymp\u00e4ri kolmesataa vuotta my\u00f6hemmin, hauta j\u00e4i uuden Porta … Jatka artikkeliin Mies, joka eli leiv\u00e4st\u00e4<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[3,4,23],"tags":[],"class_list":["post-272","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-arkeologia","category-arki","category-rooma"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/antiikki.taivaansusi.net\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/272","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/antiikki.taivaansusi.net\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/antiikki.taivaansusi.net\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/antiikki.taivaansusi.net\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/antiikki.taivaansusi.net\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=272"}],"version-history":[{"count":16,"href":"https:\/\/antiikki.taivaansusi.net\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/272\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":278,"href":"https:\/\/antiikki.taivaansusi.net\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/272\/revisions\/278"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/antiikki.taivaansusi.net\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=272"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/antiikki.taivaansusi.net\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=272"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/antiikki.taivaansusi.net\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=272"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}![\"\"](\"https:\/\/antiikki.taivaansusi.net\/eurysaces_pieni.png\" "\\"Leiv\u00e4ntuotantoa\\"")
<\/a><\/p>\n![\"\"](\"https:\/\/antiikki.taivaansusi.net\/eurysaces2.jpg\" "\\"Haudan")
<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"