{"id":13,"date":"2005-08-22T11:42:00","date_gmt":"2005-08-22T11:42:00","guid":{"rendered":"http:\/\/antiikki.taivaansusi.net\/?p=13"},"modified":"2024-09-03T11:14:40","modified_gmt":"2024-09-03T09:14:40","slug":"et-tu-judas","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/antiikki.taivaansusi.net\/?p=13","title":{"rendered":"Et tu, Judas!"},"content":{"rendered":"

Vatikaanin museossa on Julius Caesaria<\/strong> esitt\u00e4v\u00e4 patsas, yksi niist\u00e4 monista jotka tehtiin h\u00e4nen kuolemansa j\u00e4lkeen kenties kuolinnaamion perusteella. Marcus Antonius pystytti samanlaisen Forum Romanumin rostralle, puhujalavalle. Ciceron mukaan sen jalustaan oli kirjoitettu ”Parenti optime merito”<\/em>. Caesarin kasvot ovat ylev\u00e4t, mutta vakavat ja k\u00e4rsimyksen henkist\u00e4m\u00e4t. Aivan toisenlainen on Tusculumin Caesar-patsas, joka on tehty h\u00e4nen el\u00e4iss\u00e4\u00e4n. Kalju, py\u00f6re\u00e4poskisempi, pilkallisen itsetietoinen hymy huulillaan. My\u00f6hempien aikojen hurskaus on palauttanut Vatikaanin Caesarille h\u00e4nen hiuksensa, ja her\u00e4\u00e4 ep\u00e4ilys, eik\u00f6 h\u00e4nen kasvonpiirteit\u00e4\u00e4nkin ole paranneltu vastaamaan h\u00e4nen uutta asemaansa Divus Juliuksena<\/em>, Rooman suojelusjumalana, Venuksen poikana.<\/p>\n

Caesarin perilliset, etenkin h\u00e4nen pappiskumppaninsa Antonius, levittiv\u00e4t Divus Juliuksen kulttia ymp\u00e4ri valtakuntaa. Hellenistisess\u00e4 id\u00e4ss\u00e4 se otti tulta, sill\u00e4 jo Aleksanterin seuraajat, diadokit<\/em>, olivat omaksuneet persialaisen tavan tulla palvotuksi jumalina. Jumalallisen Caesarin kulttipatsaat vastaavat kuolinnaamion henkistynytt\u00e4 Juliusta, tammenlehtiseppele (corona civica<\/em>) kulmillaan. Todellinen piet\u00e1!<\/em> Kulttipatsaiden piirtokirjoituksissa Caesar ei ole pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n ylipappi (pontifex maximus<\/em>), diktaattori ja konsuli, vaan s\u00f4t\u00ear<\/em>, euerget\u00eas<\/em> ja theos<\/em> – pelastaja, hyv\u00e4ntekij\u00e4 ja jumala. H\u00e4n oli my\u00f6s, kuten sanottu, optime merito, kreikaksi chr\u00eastos<\/em>, joka hellenistisen kauden lopulla lausuttiin samalla tavalla kuin ”voideltu”, kristus.<\/p>\n

Divus Juliuksen kulttimenoissa esitettiin ilmeisesti Caesarin omaa passiota, k\u00e4rsimysn\u00e4ytelm\u00e4\u00e4, jonka keskeiset osat olivat Caesarin saapuminen roomaan riemusaatossa, h\u00e4nen ihmetekonsa, salaliitto, ehtoollinen, murha, postuumi oikeudenk\u00e4ynti, ruumiin polttaminen ja yl\u00f6snousemus komeetan muodossa taivaaseen. Keisariajan mysteerin\u00e4ytelm\u00e4t toistavat tiettyj\u00e4 samoja kaavoja, joten tarkastellaanpa Caesarin ja Kristuksen n\u00e4ytelmi\u00e4 kesken\u00e4\u00e4n.<\/p>\n

    \n
  1. \n

    Jeesus saarnasi anteeksiantoa<\/strong> ja rakkautta jopa vihollisiaan kohtaan.
    \n\u2013 Caesar oli tunnettu jalomielisyydest\u00e4\u00e4n ja siit\u00e4, ett\u00e4 h\u00e4n antoi anteeksi katkerimmillekin vihamiehilleen, sek\u00e4 kansalaissodan aikana ett\u00e4 sen j\u00e4lkeen. Caesarin laupeudesta<\/strong> tuli suorastaan k\u00e4site (Clementia Caesaris<\/em>).<\/p>\n<\/li>\n

  2. \n

    Jeesus ratsastaa aasin sel\u00e4ss\u00e4 riemusaatossa Jerusalemiin, jossa kansa juhlii h\u00e4nt\u00e4 kuin kuningasta, mik\u00e4 sapettaa vanhimpainneuvostoa. H\u00e4nen yst\u00e4v\u00e4ns\u00e4 ja opetuslapsensa Juudas Iskariot<\/strong> pett\u00e4\u00e4 h\u00e4net. Juudas Iskariot tekee my\u00f6hemmin itsemurhan.
    \n\u2013 Caesar ratsastaa hevosen sel\u00e4ss\u00e4 riemusaatossa Roomaan, jossa kansa juhlii h\u00e4nt\u00e4 kuin kuningasta, mik\u00e4 sapettaa senaattia. H\u00e4nen yst\u00e4v\u00e4ns\u00e4 ja ottopoikansa Marcus Junius Brutus\u00a0<\/strong>pett\u00e4\u00e4 h\u00e4net. Brutus Sicarius (”Salamurhaaja”) tekee my\u00f6hemmin itsemurhan.<\/p>\n<\/li>\n

  3. \n

    Teloitustaan edelt\u00e4v\u00e4n\u00e4 iltana Jeesus viett\u00e4\u00e4 viimeist\u00e4 ehtoollista opetuslasten seurassa juoden viini\u00e4. Jeesus puhuu enteellisesti omasta kuolemastaan. Petturi Juudas on l\u00e4sn\u00e4 p\u00f6yd\u00e4ss\u00e4.
    \n\u2013 Murhaansa edelt\u00e4v\u00e4n\u00e4 iltana Caesar viett\u00e4\u00e4 ehtoollista l\u00e4himpien yst\u00e4viens\u00e4 kera juoden viini\u00e4. Caesar puhuu enteellisesti omasta kuolemastaan. Petturi Brutus on l\u00e4sn\u00e4 p\u00f6yd\u00e4ss\u00e4.<\/p>\n<\/li>\n

  4. \n

    Kun Jeesuksen k\u00e4rsimykset alkavat, h\u00e4nen kakkosmiehens\u00e4 ja apulaisensa Pietari kielt\u00e4\u00e4 tuntevansa h\u00e4nt\u00e4, vaikka on vannonut vankkumatonta uskollisuuttaan. Kaikki opetuslapset j\u00e4tt\u00e4v\u00e4t Jeesuksen ja pakenevat.
    \n– Kun Cesarin kimppuun k\u00e4yd\u00e4\u00e4n, h\u00e4nen kakkosmiehens\u00e4 ja uskonnollinen apulaisensa Marcus Antonius pelk\u00e4\u00e4 henkens\u00e4 puolesta, naamioituu orjaksi ja piiloutuu. Muut h\u00e4nen yst\u00e4v\u00e4ns\u00e4, jotka vannoivat suojelevansa h\u00e4nt\u00e4, j\u00e4tt\u00e4v\u00e4t h\u00e4net ja pakenevat.<\/p>\n<\/li>\n

  5. \n

    Juuri ennen teloitustaan Jeesusta pilkataan pukemalla h\u00e4nen p\u00e4\u00e4lleen purppurakaapu ja kruunaamalla h\u00e4net orjantappuraseppeleell\u00e4. Apokryfisen Nikodemuksen evankeliumin mukaan Longinus<\/strong>-niminen sotilas pist\u00e4\u00e4 h\u00e4nt\u00e4 kylkeen keih\u00e4\u00e4ll\u00e4.
    \n\u2013 Juuri ennen murhaa salaliittolaiset pilkkaavat Caesarin purppurakaapua ja laakerinlehtiseppelett\u00e4. Tappavan, kylkeen osuneen tikariniskun antaa salaliittolaisista Gaius Cassius Longinus<\/strong>.<\/p>\n<\/li>\n

  6. \n

    Jeesus teloitetaan 15. p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 nisania<\/em> (maaliskuuta). H\u00e4n nousee kolmantena p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 kuolleista ja kohoaa taivaaseen. Jeesuksen kuolema j\u00e4rkytt\u00e4\u00e4 luonnonj\u00e4rjestyst\u00e4: Aurinko pimenee.
    \n\u2013 Caesar murhataan maaliskuun iduksena eli 15. p\u00e4iv\u00e4. H\u00e4nen tuhkansa haudataan uudestaan kolmantena p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 ja h\u00e4nen katsotaan nousseen taivaalle ilmestyneen komeetan muodossa jumalten joukkoon. Caesarin kuolema j\u00e4rkytt\u00e4\u00e4 luonnonj\u00e4rjestyst\u00e4: Aurinko pimenee (Plutarkhos), villiel\u00e4imet itkev\u00e4t (Vergilius).<\/p>\n<\/li>\n<\/ol>\n

    Sivuhuomiona mainittakoon, ett\u00e4 keisari Claudiuksen aikana Roomaan tuodussa Kybelen mysteereiss\u00e4 kuolevan ja yl\u00f6snousevan Attis-jumalan kuolema ja k\u00e4rsimysn\u00e4ytelm\u00e4 esitettiin my\u00f6s maaliskuun 15. p\u00e4iv\u00e4n\u00e4.<\/p>\n

    Kuten sanottu, Divus Juliuksen kultti levisi l\u00e4hinn\u00e4 it\u00e4\u00e4n, Aleksandriaan ja Antiokiaan. Caesarin papit k\u00e4yttiv\u00e4t ilmeisesti ajankohtien samanlaisuutta hyv\u00e4kseen muokatessaan Divus Juliuksen el\u00e4m\u00e4n samaan muottiin jolla oli valettu muutkin kuolevat ja yl\u00f6snousevat jumalat – Attis, Tammuz ja Osiris. My\u00f6hemmin hyv\u00e4ksi havaittua kaavaa toistivat Mithran, Manin ja Jeesuksen palvelijat. My\u00f6s Divus Julius oli ylipappi ja ”voideltu”, kristus. Ja h\u00e4n nautti suurta luottamusta juutalaisten keskuudessa. Caesar oli my\u00f6nt\u00e4nyt juutalaisille huomattavia erivapauksia, mm. verohelpotuksia. Juutalaiset oli my\u00f6s vapautettu asepalveluksesta eik\u00e4 heid\u00e4n tarvinnut tehd\u00e4 sapattina ty\u00f6t\u00e4. Kaiken lis\u00e4ksi Caesar oli kukistanut juutalaisten vihollisen Pompeius Magnuksen, joka oli kehdannut h\u00e4p\u00e4ist\u00e4 persoonallaan Jerusalemin Temppelin kaikkein pyhimm\u00e4n. Niinp\u00e4 Divus Juliuksen k\u00e4rsimysn\u00e4ytelm\u00e4\u00e4 esitettiin varmaan my\u00f6s Jerusalemissa, sata vuotta ennen kuin Jeesuksen el\u00e4m\u00e4ntarinaa alettiin kirjoittamaan.<\/p>\n

    Mik\u00e4 vaikutti mihink\u00e4kin, ja miss\u00e4 j\u00e4rjestyksess\u00e4? Hermes Trismegistos voisi sanoa: Kaikki liittyy kaikkeen, eik\u00e4 mihink\u00e4\u00e4n. Kaivaa voi, mutta vastauksia ei l\u00f6yd\u00e4 koskaan. Mutta mik\u00e4 mies oli Jeesus Barabbas<\/strong>, ”ry\u00f6v\u00e4ri” ja kapinoitsija eli juutalainen is\u00e4nmaallisuusmies, joka harjoitti aseellista vastarintaa roomalaista miehitt\u00e4j\u00e4\u00e4 vastaan. Legendan mukaan Juudean prokuraattori ratsumies Pontius Pilatus tarjosi h\u00e4nt\u00e4 Jeesus Joosefin pojan ohella vapautettavaksi ristiinnaulitsemiselta.<\/p>\n

    Barabbas vapautettiin ja Messias p\u00e4\u00e4tyi ristille, vai liittyyk\u00f6 koko legendaan suuren luokan sekaannus? Bar-abbas<\/em> on hepreaa ja tarkoittaa ”is\u00e4n poikaa”, liikanimi jota k\u00e4ytettiin silloin kun is\u00e4 ei ollut tiedossa, toisin sanoen t\u00e4m\u00e4 toinen Jeesus oli kaimansa tavoin avioton lapsi. Jeesus, Yoshua taas tarkoittaa ”pelastajaa”. Vierekk\u00e4in esiteltiin siis kaksi ”Is\u00e4n poikaa, Pelastajaa”? Mainittakoon viel\u00e4 ett\u00e4 kirkkois\u00e4 Origenes, jonka Konstantinopolin kirkolliskokous 553 tuomitsi harhaoppiseksi gnostismiin perustuvan platonilaisuuden ja j\u00e4lleensyntymisopin vuoksi, veti aikanaan herneen nen\u00e4\u00e4n Jeesus Barabbasin etunimest\u00e4, joka sen j\u00e4lkeen vaivihkaa kumitetiin pois my\u00f6hemmist\u00e4 evankeliumikopioista.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

    Vatikaanin museossa on Julius Caesaria esitt\u00e4v\u00e4 patsas, yksi niist\u00e4 monista jotka tehtiin h\u00e4nen kuolemansa j\u00e4lkeen kenties kuolinnaamion perusteella. Marcus Antonius pystytti samanlaisen Forum Romanumin rostralle, puhujalavalle. Ciceron mukaan sen jalustaan oli kirjoitettu ”Parenti optime merito”. Caesarin kasvot ovat ylev\u00e4t, mutta vakavat ja k\u00e4rsimyksen henkist\u00e4m\u00e4t. Aivan toisenlainen on Tusculumin Caesar-patsas, joka on tehty h\u00e4nen el\u00e4iss\u00e4\u00e4n. Kalju, … Jatka artikkeliin Et tu, Judas!<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[17],"tags":[],"class_list":["post-13","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-uskonto"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/antiikki.taivaansusi.net\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/13","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/antiikki.taivaansusi.net\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/antiikki.taivaansusi.net\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/antiikki.taivaansusi.net\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/antiikki.taivaansusi.net\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=13"}],"version-history":[{"count":2,"href":"https:\/\/antiikki.taivaansusi.net\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/13\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":890,"href":"https:\/\/antiikki.taivaansusi.net\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/13\/revisions\/890"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/antiikki.taivaansusi.net\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=13"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/antiikki.taivaansusi.net\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=13"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/antiikki.taivaansusi.net\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=13"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}