{"id":12,"date":"2005-07-30T08:34:00","date_gmt":"2005-07-30T08:34:00","guid":{"rendered":"http:\/\/antiikki.taivaansusi.net\/?p=12"},"modified":"2008-02-18T10:56:36","modified_gmt":"2008-02-18T08:56:36","slug":"fortuna-huiusce-diei","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/antiikki.taivaansusi.net\/?p=12","title":{"rendered":"Fortuna huiusce diei"},"content":{"rendered":"


\nFortuna huiusce diein temppeli Largo Argentinan alueella Roomassa. Kuva: Kalervo Koskimies<\/em><\/p>\n

Juuri p\u00e4\u00e4ttyv\u00e4 hein\u00e4kuu on Euroopassa saanut nimens\u00e4 Julius Caesarista<\/strong><\/a>, juliaanisen kalenteriuudistuksen alullepanijasta.<\/p>\n

Alun perin roomalainen kalenteri alkoi maaliskuusta kuten useimmat muutkin maatalousvuoteen perustuvat kalenterit. Ensimm\u00e4iset nelj\u00e4 kuukautta olivat nimetty muinaisten jumaluuksien mukaan (Martius, Aprilis, Maius, Iunius), niit\u00e4 seurasivat pelk\u00e4t j\u00e4rjestysnumerot: Quinctilis, Sextilis, September, October, November, December). Vuodenvaihde siirtyi jo 100-luvulla ennen ajanlaskun alkua tammikuuhun, mutta j\u00e4rjestysnumerot j\u00e4iv\u00e4t ennalleen.<\/p>\n

Caesar uudisti vanhan kuukalenterin joka oli mennyt jo perin pohjin sekaisin. Sen ansiosta h\u00e4n sai my\u00f6s nimens\u00e4 kalenteriin, jossa Quinctilis sai uuden nimen Iulius. Caesarin seuraaja ja keisarinvallan perustaja Augustus ei halunnut j\u00e4\u00e4d\u00e4 huonommaksi, vaan nimesi Sextilis-kuun eli elokuun uudestaan Augustukseksi. H\u00e4nen seuraajalleen Tiberiukselle senaatti ehdotti syyskuun uudelleen nime\u00e4mist\u00e4 Tiberiuksen mukaan, johon h\u00e4n vastasi: ”Mit\u00e4 te teette sitten kun tulee kolmastoista keisari?” T\u00e4m\u00e4n j\u00e4lkeen ajanlaskuun ei tehty mit\u00e4\u00e4n oleellisia muutoksia; paavi Gregorius XIII tosin lis\u00e4si juliaaniseen vuoteen elint\u00e4rke\u00e4t puuttuvat 11 minuuttia 14 sekuntia, joiden ansiosta Caesarin ajanlasku j\u00e4t\u00e4tti vuonna 1582 jo 11 p\u00e4iv\u00e4\u00e4.<\/p>\n

T\u00e4m\u00e4 p\u00e4iv\u00e4 on my\u00f6s vuonna 101 eKr. k\u00e4ydyn Vercellaen taistelun vuosip\u00e4iv\u00e4. Kun Tanskanmaassa alkoi olla jotain m\u00e4t\u00e4\u00e4, p\u00e4\u00e4ttiv\u00e4t siell\u00e4 asuvat kimbrit l\u00e4hte\u00e4 etsim\u00e4\u00e4n itselleen uusia asuinsijoja. Lapset ja el\u00e4imet mukanaan he heittiv\u00e4t j\u00e4\u00e4hyv\u00e4iset kotiseudulleen Himmerlandille ja kulkivat etel\u00e4\u00e4n Elbe\u00e4 pitkin, kunnes Tonavan ylitetty\u00e4\u00e4n olivatkin jo Rooman valtakunnan alueella. Koska ihmisoikeustuomioistuinta ei ollut viel\u00e4 keksitty, Rooma ev\u00e4si tylysti noilta turvapaikanhakijoilta oleskeluluvan ja p\u00e4\u00e4tti poistaa kimbrit voimakeinoin. Germaanit panivat kuitenkin hanttiin, ja sotahan siit\u00e4 syttyi.<\/p>\n

Vercellaessa roomalaiset vihdoin tuhosivat kimbrit. Kenraali Quintus Lutatius Catullus oli tullut luvanneeksi onnenkantamoisten jumalattarelle rouva Fortunalle oman temppelin mik\u00e4li Rooman aseet olisivat voitollisia, ja siit\u00e4h\u00e4n t\u00e4ytyi pit\u00e4\u00e4 kiinni. Niin ’t\u00e4m\u00e4n p\u00e4iv\u00e4n onnetar’ Fortuna huiusce diei<\/em> sai py\u00f6re\u00e4n pyh\u00e4kk\u00f6ns\u00e4 Roomaan Largo Argentinan temppelialueelle, miss\u00e4 se 1500 vuotta my\u00f6hemmin osoittautui onnenkantamoiseksi Rooman renessanssipaaveille, jotka repiv\u00e4t sen k\u00e4ytt\u00f6kelpoiset marmorit palatsiensa ja kirkkojensa koristeiksi.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Fortuna huiusce diein temppeli Largo Argentinan alueella Roomassa. Kuva: Kalervo Koskimies Juuri p\u00e4\u00e4ttyv\u00e4 hein\u00e4kuu on Euroopassa saanut nimens\u00e4 Julius Caesarista, juliaanisen kalenteriuudistuksen alullepanijasta. Alun perin roomalainen kalenteri alkoi maaliskuusta kuten useimmat muutkin maatalousvuoteen perustuvat kalenterit. Ensimm\u00e4iset nelj\u00e4 kuukautta olivat nimetty muinaisten jumaluuksien mukaan (Martius, Aprilis, Maius, Iunius), niit\u00e4 seurasivat pelk\u00e4t j\u00e4rjestysnumerot: Quinctilis, Sextilis, September, October, … Jatka artikkeliin Fortuna huiusce diei<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[7,17],"tags":[],"class_list":["post-12","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-historia","category-uskonto"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/antiikki.taivaansusi.net\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/12","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/antiikki.taivaansusi.net\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/antiikki.taivaansusi.net\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/antiikki.taivaansusi.net\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/antiikki.taivaansusi.net\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=12"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/antiikki.taivaansusi.net\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/12\/revisions"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/antiikki.taivaansusi.net\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=12"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/antiikki.taivaansusi.net\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=12"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/antiikki.taivaansusi.net\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=12"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}