{"id":11,"date":"2005-05-15T11:12:00","date_gmt":"2005-05-15T11:12:00","guid":{"rendered":"http:\/\/antiikki.taivaansusi.net\/?p=11"},"modified":"2015-09-11T00:12:07","modified_gmt":"2015-09-10T22:12:07","slug":"deus-le-volt","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/antiikki.taivaansusi.net\/?p=11","title":{"rendered":"Deus le volt!"},"content":{"rendered":"

\"\"Samoihin aikoihin kun Erik Jedvardinpoika ristiretkeili Suomemme rannoilla on samalla asialla Palestiinassa Ibelinin Balian<\/strong>, tosin teiniviiksisen Orlando Bloomin ruumiissa. Kyseess\u00e4 on tietenkin Ridley Scottin ohjaama spektaakkelielokuva ”Kingdom of Heaven”.<\/em> Tietokone-efektien varaan rakentavien historiallisten Hollywood-rymistelyjen sarja ei n\u00e4yt\u00e4 katkeavan. Gladiaattorin jalanj\u00e4ljiss\u00e4 on jo yritt\u00e4nyt kompuroida \u00f6ljytyn Brad Pittin t\u00e4hditt\u00e4m\u00e4 tyls\u00e4 tusinateos Troija<\/em>, Bruckheimerin surkea aivo-oksennus Arthur<\/em> ja ainoana varteenotettavana haastajana Oliver Stonen historiallisesti korrekti, mutta jotenkin v\u00e4s\u00e4ht\u00e4nyt Aleksanteri.<\/p>\n

Ristiretki ja sen seuraukset<\/strong><\/p>\n

Euroopan sis\u00e4inen rauhoittuminen kansainvaellusajan j\u00e4lkeen j\u00e4tti maanosamme t\u00e4yteen ritareiksi kutsuttuja ammattitappelijoita, jotka sotimisen puutteessa pakkoverottivat ja kiusasivat talonpoikia. Aggressio oli hyv\u00e4 purkaa johonkin, joten roomalaiskatolinen kirkko l\u00e4hetti heid\u00e4t taistelemaan vieraille maille muhamettilaisia uskonvihollisia vastaan. N\u00e4inkin voisi nyky\u00e4\u00e4n ristiretkiaatteen kiteytt\u00e4\u00e4. Helsingin piispa Eero Huovisen mukaan ristiretket olivat ”kristittyjen historian synkimpi\u00e4 lukuja, uskon v\u00e4kivaltaista levitt\u00e4mist\u00e4” (HS 23.12.2001). Kuvaus sopii paremmin ruotsalaisten, tanskalaisten ja saksalaisten samanaikaisiin sotaretkiin Baltiaan ja Suomeen, kuin paavin l\u00e4hett\u00e4miin toivioretkiin Palestiinaan.<\/p>\n

Ristiretkien tavoite ei ollut k\u00e4\u00e4nnytt\u00e4\u00e4 muslimeja, vaan valloittaa Palestiinassa sijaitsevat pyh\u00e4t paikat takaisin kristityille ja turvata pyhiinvaeltajien p\u00e4\u00e4sy niille. Yllykkeen antoi Bysantin eli It\u00e4-Rooman 1071 k\u00e4rsim\u00e4 tappio Manzikertissa, jonka seurauksena juuri islamiin k\u00e4\u00e4ntyneet sedzukki-turkkilaiset vy\u00f6ryiv\u00e4t pid\u00e4kkett\u00e4 V\u00e4h\u00e4\u00e4n-Aasiaan. Eurooppaan kantautui huhuja kristittyjen verisist\u00e4 vainoista ja pyhien paikkojen h\u00e4vitt\u00e4misest\u00e4, ja vaikka Bysantin etujen mukaista oli v\u00e4ritt\u00e4\u00e4 huhuja, ne eiv\u00e4t olleet per\u00e4tt\u00f6mi\u00e4. 1074 paavi Gregorius VII<\/strong> kutsui ”kristuksen sotilaita” (milites Christi<\/em>) tulemaan Bysantin avuksi id\u00e4ss\u00e4. Vastakaiku j\u00e4i v\u00e4h\u00e4iseksi, mutta pari vuosikymment\u00e4 my\u00f6hemmin 1095 paavi Urbanus <\/strong>puhui Clermontin konsiilissa Euroopan kruunup\u00e4ille ja sotaherroille ja sai heid\u00e4t tyystin mukaansa. Deus le volt<\/em>, se on Jumalan tahto, hurrasi villitty yleis\u00f6 paavin tulisille sanoille.<\/p>\n

Sattumalta juuri sill\u00e4 hetkell\u00e4 islamilainen maailma oli sekasorron vallassa. Sunnalaiset seldzukit olivat valloittaneet Palestiinan ja Syyrian shiialaiselta Fatimidi-dynastialta, mutta koko seldzukkivaltakunta hajosi sis\u00e4llissotaan 1091. Kun ristiretkel\u00e4isten joukot ilmestyiv\u00e4t mukaan peliin, heit\u00e4 pidettiin Konstantinopolin keisarin Aleksioksen kutsumina apujoukkoina. Fatimidit eiv\u00e4t est\u00e4neet heid\u00e4n menoaan, sill\u00e4 kuvittelivat latinalaiskristittyjen tulleen taistelemaan fatimidien ja Bysantin yhteist\u00e4 vihollista seldzukkeja vastaan. Taudit, taistelu ja veden puute veiv\u00e4t kymmenien tuhansien ristiretkel\u00e4isten hengen, mutta ensimm\u00e4inen ristiretki p\u00e4\u00e4ttyi lopulta kristittyjen kannalta onnellisesti Jerusalemin veriseen valtaukseen ja latinalaisten kuningaskuntien perustamisen.<\/p>\n

L\u00e4nnelle Out-re-mer<\/em>, ”merentakainen valtakunta” oli hunajan ja maidon maa, ihmeellinen paikka miss\u00e4 syntyper\u00e4 ei merkinnyt vaan mies saattoi omin k\u00e4sin luoda oman kohtalonsa. Se oli onnenonkijoiden ja toivioretkel\u00e4isten ristiriitainen valtakunta. Siell\u00e4 sekoittui hurskain hengellisyys ja ep\u00e4itsekkyys h\u00e4ik\u00e4ilem\u00e4tt\u00f6m\u00e4\u00e4n omanvoitonpyyntiin ja laskelmoivaan politiikkaan. Mik\u00e4 oli Palestiina? Kapea kaistale kuivaa kalliota V\u00e4limeren ja hiekka-aavikon v\u00e4liss\u00e4. Jerusalem ei ollut mit\u00e4\u00e4n, ja kuitenkin se oli kaikki.<\/p>\n

Vilkas kaupank\u00e4ynti, L\u00e4hi-id\u00e4n rikkaudet ja hellenistinen el\u00e4m\u00e4nmeno j\u00e4ttiv\u00e4t ristiretkel\u00e4isiin oman j\u00e4lkens\u00e4. Outremeriin saapui Euroopasta tasaiseen tahtiin ja t\u00e4ysin suunnittelematta uusia pyhiinvaeltajajoukkioita, jotka eiv\u00e4t ymm\u00e4rt\u00e4neet latinalaisvaltioissa pidemp\u00e4\u00e4n el\u00e4neiden ja siell\u00e4 syntyneiden ”orientaalisia” tapoja. He olivat omaksuneet id\u00e4st\u00e4 uskonnollisen suvaitsevaisuuden, tavan pukeutua kaftaaniin, peseyty\u00e4 s\u00e4\u00e4nn\u00f6llisesti, k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 saippuaa. Monet oppivat arameaa ja kreikkaa. Rauha oli silti jatkuvasti veitsen ter\u00e4ll\u00e4.<\/p>\n

Ristiretkel\u00e4iskuningaskuntien ja islamilaisen maailman vaikeasti hahmottuvassa v\u00e4limaastossa operoi ep\u00e4lukuinen m\u00e4\u00e4r\u00e4 erilaisia poliittisia, uskonnollisia ja sotilaallisia konkkaronkkia, kuten suufilaiset hashashinit, <\/em>tuo 12. vuosisadan Al-Qaeda, jota johtanut ”vuoren vanha viisaas” muistuttaa hyvinkin Osama bin-Ladenia olemukseltaan. Hashashinien toimintatapa oli poliittinen terrorismi. Heill\u00e4 oli vihollisia ja liittolaisia uskonrajojen kaikin puolin. Rajalla toimivat my\u00f6s runsaasti mainetta ja postuumeja salaliittoteorioita her\u00e4tt\u00e4neet Temppeliherrat (Virallisesti Kristuksen ja pyh\u00e4n Salomon temppelin k\u00f6yh\u00e4t kanssasotijat<\/em>) ja Johanniitat (P. Johanneksen hospitaalin ritarit<\/em>).<\/p>\n

Kolho ja kylm\u00e4 elokuva<\/strong><\/p>\n

Kun sopassa on mukana n\u00e4in paljon erilaisia j\u00e4nni\u00e4 ryhmittymi\u00e4 ja ristiriitaisia intressej\u00e4, voisi kuvitella ett\u00e4 aineksista saa nykytekniikalla keitetty\u00e4 kasaan varsin maistuvan sopan. Valitettavasti Scottin uutuuseepos kompastuu k\u00e4sikirjoituksen k\u00f6mpelyyteen jo alkumetreill\u00e4. Muutamaa poikkeusta lukuunottamatta hahmot voidaan Sormusten herran tyyliin jakaa pelkistetysti hyviin ja pahoihin, eik\u00e4 toiminnan motiiveihin juuri p\u00e4\u00e4st\u00e4. Harmittaa, sill\u00e4 Jerusalemin kuningaskunnan politiikasta voisi saada irti vaikka mit\u00e4. Lopputulos on kuitenkin ennalta-arvattavaa tietokoneella generoitua m\u00e4iskint\u00e4\u00e4, jossa v\u00e4kivalta ei j\u00e4senn\u00e4 kerrontaa vaan l\u00e4hinn\u00e4 tymp\u00e4isee. Hienot efektitk\u00e4\u00e4n eiv\u00e4t saa suuta aukeamaan muusta kuin haukotuksesta. Kaiken kaikkiaan elokuva j\u00e4tti minut varsin kylm\u00e4ksi.<\/p>\n

P\u00e4\u00e4henkil\u00f6, Balian (Orlando Bloom), on elokuvassa ”karski” ranskalaisen pikkukyl\u00e4n sepp\u00e4, joka paljastuu heti k\u00e4ttelyss\u00e4 pyh\u00e4lt\u00e4 maalta palanneen Ibelinin paroni Godfreyn (Liam Neeson) \u00e4p\u00e4r\u00e4pojaksi ja ainoaksi perilliseksi. Elokuvan alkupuoli tuntuu perinteiselt\u00e4 seikkailuelokuvalta, jossa yksin\u00e4inen sankari pakenee vaarasta toiseen. Balian paiskautuu hetkess\u00e4 Palestiinaan sovittamaan syntej\u00e4\u00e4n. Muutamassa sekunnissa ja pahemmin selittelem\u00e4tt\u00e4 hennosta sep\u00e4ns\u00e4llist\u00e4 tuleekin mahtava ritari ja p\u00e4\u00e4llikk\u00f6, joka tuntee kaikki paikalliset luonnonolot ja jolle muitta mutkitta annetaan kristittyjen joukkojen komento. Todellisuudessa Ibelinin Balian, Barisanin poika, syntyi aivan laillisesti Outremeriss\u00e4 ja sai mainetta neuvottelijana, jonka ansiosta Saladinin kanssa p\u00e4\u00e4stin sopimukseen my\u00f6hemmill\u00e4kin ristiretkill\u00e4. Ristiritarina Bloom on t\u00e4ysin ep\u00e4uskottava valinta ja olisin todella toivonut ett\u00e4 h\u00e4net olisi korvattu jollakin raavaammalla ja vanhemmalla uroksella.<\/p>\n

Elokuvan teema lienee ymm\u00e4rt\u00e4mys ja suvaitsevaisuus – Jumalan valtakunta sijaitsee syd\u00e4mess\u00e4. Kristittyjen ja muslimien asiaa on yritetty esitt\u00e4\u00e4 monipuolisesti, mutta k\u00e4sikirjoituksen mustavalkoisuus ja typeryys tekee paikoin pyrkimykset tyhj\u00e4ksi. Kristittyjen provokaattorien motiiveja ei viitsit\u00e4 selvent\u00e4\u00e4 oikeastaan lainkaan. Marton Csokaksen Gyu de Lusingnan<\/strong> ja h\u00e4nen hennapartainen kieroileva liittolaisensa Raynald de Chatillon<\/strong> (Brendan Gleeson) olivat toki oikeastikin moraalittomia piraatteja, mutta erityisesti Csokaksen esitt\u00e4m\u00e4 p\u00e4\u00e4pahis on juuri vain niin p\u00e4\u00e4pahis kuin saduissa voi olla. Lis\u00e4ksi molemmat ovat elokuvassa jostain syyst\u00e4 temppeliherroja, mik\u00e4 ei vain mitenk\u00e4\u00e4n istu kuvaan j\u00e4rkev\u00e4sti. Meid\u00e4n ajallemme tyypillisesti kristityt papit esitet\u00e4\u00e4n hieman tarpeettomankin moukkamaisina mulkkuina.<\/p>\n

Parasta Kingdom of Heavenissa on pukujen ja tekstiilien lis\u00e4ksi Edward Nortonin hopeanaamion takaa esitt\u00e4m\u00e4 leprakuningas Balduin IV<\/strong>, joka on syyrialaisen Ghassan Massoudin vangitsevasti tulkitseman Saladinin<\/strong> (Salah al-Din Yusuf Ibn Ayyub<\/em>) lis\u00e4ksi ainoa todella mielenkiintoinen hahmo. Leprakuninkaan suvaitsevaisesta sovittelupolitiikasta on hyv\u00e4 kuvaus my\u00f6s kulttuurirajan toiselta puolelta: Andalusialainen Ibn Jubayr<\/strong> vieraili L\u00e4hi-Id\u00e4ss\u00e4 1182-85 ja toteaa h\u00e4mm\u00e4styneen\u00e4, kuinka frankit kohtelivat muslimeja ristiretkel\u00e4isvaltioissa oikeudenmukaisemmin kuin muslimit toisiaan syyrian puolella. Ibn Jubayr ei silti ollut mik\u00e4\u00e4n kristinopin puolestapuhuja: Jerusalemin kuningasta Balduin IV:ta h\u00e4n nimitt\u00e4\u00e4 reippaasti ”siaksi”. Ibn Jubayrista oli siet\u00e4m\u00e4t\u00f6nt\u00e4, ett\u00e4 muslimit saattoivat el\u00e4\u00e4 ”sian” hallitsemalla alueella paremmissa olosuhteissa kuin omien uskonveljiens\u00e4 alaisuudessa.<\/p>\n

Hyv\u00e4t sivuroolit kuten Tiberiaksena loistava Jeremy Irons tai p\u00e4\u00e4lleliimattuna gore-annoksena tarjoiltava ”maailman vahvimman miehen” Janne Aholan Boromir-kuolema eiv\u00e4t pelasta surkealta k\u00e4sikirjoitukselta. Tilanteiden rakentelu ontuu. Runsaat efektit ja musiikkivideomainen leikkaus saavat aikaan kylm\u00e4n ja kolhon vaikutelman. Eva Greenen ei anneta kaikista mahdollisuuksista huolimatta tuoda Balduin IV:n siskona Sibyllana tarinalle mit\u00e4\u00e4n lis\u00e4arvoa. P\u00e4invastoin; naisen k\u00e4ytt\u00e4ytymisess\u00e4 ei n\u00e4yt\u00e4 olevan p\u00e4\u00e4t\u00e4 eik\u00e4 h\u00e4nt\u00e4\u00e4. Puolen minuutin romanssin j\u00e4lkeen Green saa ainoastaan esitell\u00e4 katsojille kosteita katseitaan ja levinneen n\u00e4k\u00f6isi\u00e4 meikkej\u00e4\u00e4n. Toisaalta olen kuullut, ett\u00e4 elokuvasta leikattiin yli tunnin verran materiaalia pois. Ehk\u00e4 se selitt\u00e4\u00e4 hajanaista ja tempoilevaa rakennetta. Loppujen lopuksi tuntuu kuitenkin silt\u00e4, ett\u00e4 tekij\u00e4t eiv\u00e4t ole oikein osanneet p\u00e4\u00e4tt\u00e4\u00e4 mit\u00e4 ovat olleet tekem\u00e4ss\u00e4: Historiallista draamaa vai teineille suunnattua Orlando Bloom -seikkailuelokuvaa.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Samoihin aikoihin kun Erik Jedvardinpoika ristiretkeili Suomemme rannoilla on samalla asialla Palestiinassa Ibelinin Balian, tosin teiniviiksisen Orlando Bloomin ruumiissa. Kyseess\u00e4 on tietenkin Ridley Scottin ohjaama spektaakkelielokuva ”Kingdom of Heaven”. Tietokone-efektien varaan rakentavien historiallisten Hollywood-rymistelyjen sarja ei n\u00e4yt\u00e4 katkeavan. Gladiaattorin jalanj\u00e4ljiss\u00e4 on jo yritt\u00e4nyt kompuroida \u00f6ljytyn Brad Pittin t\u00e4hditt\u00e4m\u00e4 tyls\u00e4 tusinateos Troija, Bruckheimerin surkea aivo-oksennus Arthur … Jatka artikkeliin Deus le volt!<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[6],"tags":[],"class_list":["post-11","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-arvostelut"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/antiikki.taivaansusi.net\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/11","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/antiikki.taivaansusi.net\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/antiikki.taivaansusi.net\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/antiikki.taivaansusi.net\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/antiikki.taivaansusi.net\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=11"}],"version-history":[{"count":4,"href":"https:\/\/antiikki.taivaansusi.net\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/11\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":702,"href":"https:\/\/antiikki.taivaansusi.net\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/11\/revisions\/702"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/antiikki.taivaansusi.net\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=11"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/antiikki.taivaansusi.net\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=11"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/antiikki.taivaansusi.net\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=11"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}