{"id":1061,"date":"2026-07-10T10:27:44","date_gmt":"2026-07-10T08:27:44","guid":{"rendered":"https:\/\/antiikki.taivaansusi.net\/?p=1061"},"modified":"2026-07-10T10:27:44","modified_gmt":"2026-07-10T08:27:44","slug":"suuteluoikeus","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/antiikki.taivaansusi.net\/?p=1061","title":{"rendered":"Suuteluoikeus"},"content":{"rendered":"\n
\"\"<\/a><\/figure>\n\n\n\n

Antiikin Roomasta kerrotaan sosiaalisessa mediassa valtavasti kaikenlaisia juttuja ottamatta lainkaan huomioon, mihin aikakauteen tarina sijoittuu, mik\u00e4 sen l\u00e4hde on, ja miksi tarinaa on alun alkaen kerrottu. Yksi t\u00e4llainen sosiaalihistoriaan kuuluva tarina on roomalainen suuteluoikeus eli ius osculi<\/em>. Tarinan mukaan aviomiehell\u00e4 ja miespuolisilla sukulaisilla oli oikeus suudella naista suulle aina tavatessaan tarkistaakseen, ettei nainen ole juonut viini\u00e4. Tapaan viitataan useammassa antiikin tekstiss\u00e4, mutta on t\u00e4rke\u00e4\u00e4 erottaa toisistaan aikakausi, josta kirjoitetaan, ja se aikakausi, jolloin tekstit on kirjoitettu.<\/p>\n\n\n\n

Naisten viininjuontikielto ja suuteluoikeus on tarina, joka sijoittuu Rooman arkaaiselle kaudelle ja varhaisen tasavallan ajalle. Monissa tarinoissa tavan synty ulotetaan aina Rooman myyttiseen perustamiseen asti (753 eaa.) ja kuningas Romuluksen s\u00e4\u00e4t\u00e4miin lakeihin. Tapaa kuvaavat l\u00e4hteet ovat sen sijaan paljon my\u00f6h\u00e4isempi\u00e4. Kyseess\u00e4 oli opetustarina eli eksemplaari, jonka moralisoiva tarkoitus oli osoittaa kuinka kurinalaisia ja hyveellisi\u00e4 muinaiset roomalaiset olivat olleet. Jos t\u00e4llainen kielto oli joskus ollut olemassa, sit\u00e4 ei Rooman suurvalta-ajalla noudatettu. Naiset joivat viini\u00e4 pidoissa siin\u00e4 miss\u00e4 miehetkin. Mieskirjailijoiden mukaan naiset olivat jopa erityisen viiniinmenevi\u00e4. L\u00e4hteemme ius osculista <\/em>ovat seuraavat:<\/p>\n\n\n\n

Aulus Gellius <\/strong>(Attikan y\u00f6t, 10.23<\/em>). 100-luvulla kirjoittanut Aulus Gellius sitoi tarinakokoelmaansa p\u00e4tki\u00e4 kolmattasataa vuotta aiemmin el\u00e4neen valtiomiehen Cato vanhemman (234\u2013149 eaa.) kadonneesta puheesta De Dote <\/em>(”My\u00f6t\u00e4j\u00e4isist\u00e4”). Caton mukaan naisen sukulaisten kuului suurella hartaudella suudella naista suulle, jotta n\u00e4htiin, tuoksahtiko t\u00e4m\u00e4 temetumille<\/em> (sana, jolla tarkoitettiin sekoittamatonta, v\u00e4kev\u00e4\u00e4 viini\u00e4). Vanha moralisti Cato toteaa my\u00f6s, ett\u00e4 jos nainen ennen vanhaan joi viini\u00e4, h\u00e4nt\u00e4 rangaistiin yht\u00e4 ankarasti kuin aviorikoksesta, sill\u00e4 humalan uskottiin johtavan suoraan moraaliseen turmioon.<\/p>\n\n\n\n

Plinius vanhempi<\/strong> (Naturalis historia, 14.89\u201390<\/em>). Plinius kertoo luonnonhistoriassaan my\u00f6s anekdootteja muinaisajoilta. H\u00e4n mainitsee tarinan miehest\u00e4 nimelt\u00e4 Egnarius Maetennus, joka hakkasi vaimonsa hengilt\u00e4 kepill\u00e4, koska t\u00e4m\u00e4 oli juonut viini\u00e4 suoraan tynnyrist\u00e4. Kuningas Romulus vapautti miehen syytteist\u00e4. Plinius mainitsee my\u00f6s toisen tarinan naisesta, jonka perhe n\u00e4\u00e4nnytti n\u00e4lk\u00e4\u00e4n, koska t\u00e4m\u00e4 oli varastanut viinikellarin avaimet.<\/p>\n\n\n\n

Valerius Maximus<\/strong> (Facta et dicta memorabilia, 6.3.9<\/em>). Keisari Tiberiuksen aikana vaikuttanut Valerius Maximus ker\u00e4si kirjaansa opetustarinoita vanharoomalaisesta kurista. H\u00e4n toistaa Pliniuksen mainitseman tarinan vaimonsa tappaneesta miehest\u00e4 osoituksena siit\u00e4, kuinka ankarasti naisten siveytt\u00e4 ja raittiutta ennen muinoin valvottiin.<\/p>\n\n\n\n

Dionysios Halikarnassolainen<\/strong> (Antiquitates Romanae, 2.25<\/em>). Kreikkalainen historioitsija Dionysios pani viinikiellon Romuluksen ansioksi ja selitti, ett\u00e4 roomalaiset tuomitsivat muinoin naisten viininjuonnin ankarasti, koska pitiv\u00e4t sit\u00e4 kaiken muun moraalittomuuden ja pett\u00e4misen alkul\u00e4hteen\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Tertullianus<\/strong> (Apologeticus, 6<\/em>). Kirkkois\u00e4 Tertullianus 100-luvun lopulla jaa. k\u00e4ytti tarinaa ius osculiin<\/em> piikitell\u00e4kseen oman aikansa roomalaisten moraalittomuutta kristittyihin verrattuna. H\u00e4n k\u00e4\u00e4nt\u00e4\u00e4 tarinan sellaiseen asentoon, ett\u00e4 ennen vanhaan roomalaiset suutelivat sukulaisiaan siveellisesti vain paljastaakseen viinin tuoksun, mutta nyky\u00e4\u00e4n suudellaan ihan muuten vain.<\/p>\n\n\n\n

Tarinat vaimonsa hakkaavista miehist\u00e4 ja kuoliaaksi n\u00e4\u00e4nnytt\u00e4misest\u00e4 on n\u00e4ht\u00e4v\u00e4 myyttisin\u00e4 \u00e4\u00e4riesimerkkein\u00e4. Niiden tarkoitus oli sek\u00e4 osoittaa perheenp\u00e4\u00e4n (paterfamilias<\/em>) muinoin nauttima ehdoton kurinpitovalta ett\u00e4 arvostella oman aikakauden oletettua moraalittomuutta (”ennen oli kunnollista, nytten ei ole kunnollista”). On ep\u00e4uskottavaa, ett\u00e4 naisia olisi oikeasti tapettu viinilasillisen vuoksi. <\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Antiikin Roomasta kerrotaan sosiaalisessa mediassa valtavasti kaikenlaisia juttuja ottamatta lainkaan huomioon, mihin aikakauteen tarina sijoittuu, mik\u00e4 sen l\u00e4hde on, ja miksi tarinaa on alun alkaen kerrottu. Yksi t\u00e4llainen sosiaalihistoriaan kuuluva tarina on roomalainen suuteluoikeus eli ius osculi. Tarinan mukaan aviomiehell\u00e4 ja miespuolisilla sukulaisilla oli oikeus suudella naista suulle aina tavatessaan tarkistaakseen, ettei nainen ole juonut … Jatka artikkeliin Suuteluoikeus<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[7],"tags":[],"class_list":["post-1061","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-historia"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/antiikki.taivaansusi.net\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/1061","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/antiikki.taivaansusi.net\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/antiikki.taivaansusi.net\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/antiikki.taivaansusi.net\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/antiikki.taivaansusi.net\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=1061"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/antiikki.taivaansusi.net\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/1061\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":1064,"href":"https:\/\/antiikki.taivaansusi.net\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/1061\/revisions\/1064"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/antiikki.taivaansusi.net\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=1061"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/antiikki.taivaansusi.net\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=1061"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/antiikki.taivaansusi.net\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=1061"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}