Rooman keisariajan taidehistoria kuvin

Aikajana 100 110 120 130 140 150 160 170 180 190 200 210 220 230 240 250 260 270 280 290 300 310 320 330 340 350 360 370 380 390 400 410 420 430 440 450 460 470 480 490 500
  KESKIKLASSISMI "ANTONINUSTEN BAROKKI" EKSPRESSIONISTINEN KLASSISMI "GALLIENUKSEN RENESSANSSI" TETRARKIA KRISTILLINEN MYÖHÄISKLASSISMI THEODOSIUSTEN KAUSI
Virallinen taide
Marcus Ulpius Nerva Trajanus. Sotilaskeisarin marmoripatsas Castra Veterasta (Xanten, Hollannissa).

Salonina Matidia, Trajanuksen sisarentytär ja neuvonantaja.

Sotavankien teloitus. Yksityiskohta Trajanuksen pylväästä.

Keisari Hadrianuksen rintakuva. Poratekniikan kehittyminen johtaa koukeroisen barokkityylin syntyyn roomalaisessa veistotaiteessa.

Keisari Antoninus Piuksen standardisoitu rintakuva Cyrenestä. Identtisiä kopioita on löytynyt ympäri valtakuntaa.

Nuori Marcus Aurelius, Hadrianuksen valitsema seuraaja Antoninus Piukselle. Virallisessa muotokuvataiteessa ilmaisu muuttuu yhä plastisemmaksi, iho pehmenee norsunluiseksi ja hiuskoukerot käyvät yhä runsaammiksi.

Marcus Aurelianuksen pronssinen ratsastajapatsas, joka sijaitsi aiemmin Lateraanipalatsin pihalla. Keskiajalla sitä luultiin kristityksi Konstantinukseksi, joten patsasta ei hävitetty.

Raiskattu naisvanki. Yksityiskohta Marcus Aurelianuksen pylväästä. Klassiset reliefit kertoivat ylivoimaisten roomalaisjoukkojen tuhoavan vaivatta vihollisensa. Uudet ekspressionistiset reliefit kertovat ettei sota ei ole helppoa ja kuvaavat myös hävinneiden tuskaa.

Keisari Marcus Aurelius ylipappina ja filosofina. Marmorinen rintakuva. Klassinen tyyli alkaa antaa tilaa ekspressionistiselle ilmaisulle, joka pyrkii välittämään henkilöiden sielullisia tiloja.

Keisari Commodus kuvattuna Herkulekseksi. Roomalainen barokkityyli päättyy kuvapatsaissa Commodukseen antaakseen tietä ekspressionistiselle ilmaisulle.

Keisarinna Julia Domna, Septimius Severuksen puoliso, rikkoi tradition jonka mukaan nainen ei voi olla avoimesti mukana politiikassa. Hän hallitsi Roomaa keisarinnana sekä miehensä Septimius Severuksen että poikansa Caracallan puolesta. Julia Domnan persoonallinen hiustyyli tuli välittömästi muotiin Roomassa.

Keisari Caracallan rintakuva. Keisarin luonne on vangittu loisteliaalla tavalla viralliseen muotokuvaan.

Keisarinna Julia Mamaea hallitsi lyhyen aikaa alaikäisen poikansa Aleksanteri Severuksen puolesta.

Kenraali Maximinus Thraxin muotokuva. Ammattisotilaan ahavoituneet kasvonpiirteet ja sotilaallinen hiusmuoti on kuvattu taitavasti.

Keisari Trajanus Deciuksen vahvasti ekspressionistinen marmorimuotokuva. Levottoman aikakauden huolet kuvastuvat Deciuksen kasvoilta.

Muotokuva keisari Trebonianus Galluksesta. Varhaista hieraattista tyyliä.

Muotokuva keisari Gallienuksesta (Vestaalien talosta). "Gallienuksen renessanssin" aikana senaattorisääty pyrki nousemaan takaisin valtaan ja syrjäyttämään provinssien sotilasvallan. Gallienuksen virallinen taide pyrki palaamaan takaisin Antoninusten ajan plastisuuteen, mutta ylöspäin taivaaseen luodut silmät kertovat uudenlaisesta hengellisyydestä.

Keisari Probuksen rintakuva. Gallienuksen renessanssin jälkeen viralliset mutokuvat jatkavat kulmikkaampaa hieraattista linjaa. Huolet rypistävät Probuksen kulmia ja hänenkin silmänsä suuntautuvat kohti tuonpuoleista, yliluonnollista maailmaa.

Keisari Numerianuksen muotokuva. Hieraattinen tyyli valtaa alaa. Hiustyyli on itämainen, kulmakarvat klassiset, yhä suurenevat silmät ekspressionistiset.

Keisari Diokletianuksen jättiläispatsaan pää. Hieraattisesta tyylistä tulee virallista taidetta. Ensimmäinen patsas, jossa keisari on kuvattu itämainen diadeemi päässään.

Tetrarkkien patsas Konstantinopolista. Porfyyrikivestä tulee suosittu virallisten veistosten materiaali. Hieraattinen, jäykkä tyyli sopii hyvin kiven kovaan pintaan.

Porfyyrimuotokuva kenraali ja vallantavoittelija Liciniuksesta. Hiukset ja parta käyvät viitteellisiksi, silmät suurenevat yhä, viitaten henkilön sielunelämään.

Keisari Konstantinuksen muotokuva, osa istuvaa jättiläispatsasta. Hieraattinen tyyli saavuttaa huippukohtansa ja jämähtää paikoilleen.

Osa keisari Konstantinuksen riemukaaren hieraattisesta reliefistä Roomasta. Senaattoreita ja keisarin neuvonantajia.

Keisari Constans, Konstantinuksen poika.

Keisari Julianoksen, viimeisen pakanallisen hallitsijan muotokuva.

Dogmatuksen, Konstantinuksen luottomiehen muotokuva Roomasta.

Keisari Theodosiuksen rintakuva.

Keisari Arcadiuksen muotokuva.

Keisarinna Galla Placidiaa ja hänen perhettään esittävä miniatyyrimaalaus.

Konstantinopolis-pienoispatsas. Pääkaupungin henkilöitymää kuvaavia pienoispatsaita myytiin paljon valtakunnan itäisissä osissa.

Keisari Theodosius II:n pää. Osa jättiläispatsaasta.
 
Keisari Leo I:n rintakuva. Viimeisiä keisarillisia muotokuvapatsaita.

Keisari Justinianus. Mosaiikki San Vitale-kirkossa Ravennassa.
Yksityistaide
Ifigenia. Yksityiskohta seinämaalauksesta.

Kameekoru, jossa keisari Trajanuksen miniatyyrikuva.

Poika, koira ja hevonen. Reliefi 120-luvulta, Vatikaanin museon kokoelmat.

Antinous, Hadrianuksen poikarakastaja joka julistettiin jumalaksi.

Parisin tuomio. Mosaiikki Antiokiasta.

Herkules pelastaa Alcestiksen tuonelasta. Velletrin sarkofagi.

Lucius Verus, Marcus Aureliuksen ystävä ja hallituskumppani. Hius- ja partakoukeroiden kuohkeus muuttuvat jo liioitteleviksi.

Naisen muotokuva Egyptistä.

Kaksi veljestä. Temperatekniikka. Egypti, Faijum.

Miniatyyrifresko afrikkalaissyntyisestä keisari Septimius Severuksesta ja tämän perheestä.

Roomalaisia lasikuppeja. Noin vuodelta 200, löytynyt tanskalaisesta suohaudasta.

Nuoren tytön muotokuva.

Naisen muotokuva. Metropolitan Museum of Art.

Paneelimaalaus nuoresta tytöstä. Enkaustiikka. Suuret silmät oat ajalle tyypillinen ekspressionistinen tyylikeino. Egypti, Faijum.

Muotokuva virkamiehestä Aquileiasta. Varhaista hieraattista tyyliä.

Pienet putit keräävät viinirypäleitä. Allegorinen reliefi provinssityyliin roomalaisessa sarkofagissa. Viiniköynnökset nousevat taivaaseen, kyyhkynen kuvaa rakkautta ja riikinkukko ikuista elämää.

Yksityiskohta Dionysoksen triumfi -reliefistä. Marmorinen sarkofagi, Metropolitan Museum of Art.

Paimen lypsää vuohia pajukatoksen alla. Italia.

Publius Peregrinuksen sarkofagi. Vainaja on kuvattu oppineena miehenä muusien ja filosofien ympäröimänä.

Vanhan naisen muotokuva Tripolista, Libyasta.

Senaattori Maxentius, joka kaappasi vallan Rooman kaupungissa ja taisteli Konstantinusta vastaan vanhojen traditioiden puolesta.

Ylimys metsästysretkellä. Yksityiskohta Piazza Armerinan mosaiikeista.

Maaseudun askareita myöhäisantiikin ylimystön villassa. Pohjoisafrikkalainen mosaiikki.

Tiikeri syö härän. Marmorinen mosaiikki konsuli Junius Bassuksen basilikasta. Kuva liittyy mahdollisesti Bassuksen järjestämiin näytäntöihin. Tiikeri on selvän eskpressionistinen.


Konsuli Junius Bassuksen juhlakulkue. Ekspressionistinen m
osaiikki Roomasta. Taustalla johtavat sirkuspuolueet, Siniset ja Vihreät.


Hevosvaljakon koriste Konstantinopolista. Koristeena kolme puhujaa, keskimmäisenä grammaatikko.

Rouvan muotokuva. Enkaustiikka. Egypti, Faijum.

Eroottinen mosaiikki yksityishuoneesta Piazza Armerinassa.

Merestä syntyvä Venus. Kullattua hopeaa.

Theodosius seuraa kilpa-ajoja aitiostaan käsin. Yksityiskohta reliefistä Theodosiuksen obeliskissa Konstantinopolissa.

Konsulin muotokuva. Rooman kaupungissa kuvanveistotaito säilyi. Dramaattinen ilme ja suuret silmät ovat hieraattisia piirteiä muuten uusklassisessa veistoksessa.

Didon kuolema. Miniatyyrimaalaus kirjasta Codex Vaticanus.

Poika ja aasi. Opus vermiculatum -mosaiikki Konstantinopolin palatsista.

Prinsessaa esittävä punnus Konstantinopolista.

Ns. Barlettan kolossi. Viisi metriä korkea Theodosius II:sta esittävä pronssipatsas.

Norsuluinen diptyykki (nk. Barberini-reliefi), joka kuvaa voittoisaa keisari Justinianusta. Louvre.
Uskonnollinen taide
Venus, rakkauden jumalatar yllätetty alasti.

Apollonius Tyanalainen (40-120 jKr), pythagoralainen filosofi, opettaja ja ihmeidentekijä

Omistus manalan jumalille. Claudius Vlaston hautakivi. Vatikaanin museon kokoelmat.

Androgyyni Antinous jumalana.

Kalliope, yksi muusista. Vatikaanin museon kokoelmat.

Mithras tappaa taivaallisen härän (Tauroktonia). Alttaripatsas Lunan marmoria Walbrookista Englannista

Glycon, pienoispatsas parantavasta käärmejumalasta. Glyconin palvonta levisi 100-luvun lopulla koko itäiselle Välimerelle.

Uhritoimitus. Marcus Aurelius ylipappina.

Zeus. Hopeinen ikoni Anatoliasta.

Sadeihme. Yliluonnolliset voimat pelastavat roomalaiset sotilaat mieskunnan sijaan tappiolta markomannisodan aikana. Yksityiskohta Marcus Aureliuksen pylväästä Roomassa.
.
Mithran alttari. Marmorinen reliefi.

Caracallan apoteoosi. Onyksikamee.

Sol Invictus, Voittamaton Aurinko, peräisin Mithraeumista Roomassa. Pietre dure -tekniikka.

Venus-jumalattaria. Norsunluisia pienoispatsaita Britanniasta.

Mithras Pelastaja uhraa taivaallisen härän. Freskomaalaus Dura-Europoksen mithraeumista.

Kristus Hyvänä Paimenena. Freskomaalaus San Priscan katakombeista. Ensimmäisissä tunnetuissa kristillisissä kuvissa Jeesus kuvataan Hermeen ja Dionysoksen roolissa hyvämänä paimenena tai maagikkona (ihmeidentekijänä), joka pelastaa maalliselta murheelta ja vaivalta.

Orfeus. Yksityiskohta Kirurgin talon mosaiikista Riminissä.

Isis-Afrodite -jumalatarta esittävä pienikokoinen maalattu terrakottaveistos.

Isis imettää Horus-lasta. Koptilainen friisi Egyptistä.

Maaginen pronssikäsi, liittyy mahdollisesti Dionysoksen kulttiin.

Kristitty pappi rukoilee. Freskomaalaus San Priscan katakombeista.
 
Pyhä Pietari käännyttää roomalaisia sotilaita. Sotilaat on helppo tunnistaa tetrarkkikaudelle ominaisista pillerinmuotoisista huopahatuista (pilleus pannonicus).
 
Kristillinen mosaiikki Roomasta (Santa Constanza). Tyyli on klassinen, mutta pakanallisella symboliikalle on annettu uusi sisältö.


Nereidiä, vedenneitoa esittävä egyptiläinen kuvakudos.

Kristus Ihmeidentekijä nostaa Lasaruksen henkiin. Norsunluinen relikvaario.
 
Kristus kuvattuna roomalaiseksi tuomariksi jakamassa lakia. Yksityiskohta milanolaisesta sarkofagista.

Kristus nousee taivaaseen. Norsunluinen paneeli.
 
Jeesus ja Juudas. Norsunluupaneeli. Aikaisemmin ei tehty kuvia ristiinnaulitusta Jeesuksesta, ristiinnaulitsemista ei pidetty kovinkaan merkittävänä verrattuna Jeesuksen opetustyöhön tai jumalalliseen luonteeseen.

Galla Placidian mausoleumi Ravennassa. Valo tulee ohueksi hiotun alabasterikalvon läpi.
 
Kristus Hyvänä Paimenena. Ravennalainen mosaiikki.
         
                                                                                   

Rahat
(lähde:
romancoins.info)


Trajanus

Trajanus

Hadrianus

Lucius Caesar

Antoninus Pius

Marcus Aurelius

Lucius Verus

Marcus Aurelius

Commodus

Commodus

Septimius Severus

Caracalla

Heliogabalus

Maximinus Thrax

Gordianus III

Valerianus I

Gallienus

Aurelianus

Probus

Diocletianus

Maximianus

Licinius

Constantinus I

Constantinus II

Constans

Magnentius

Julianus

Valentinianus I


Theodosius I

Arcadius

Constantius III

Honorius

Galla Placidia

Theodosius II

Valentinianus III

Licinia Eudoxia

Leo I

Zeno
 
Zeno

Anastasius
                                                                                   

Sampsa Rydman 2008