Hurskasta arkeologiaa IV


Zahi Hawass esittelee löytöjä Taposiris Magnassa. Kuva: AP/Amr Nabil

Tällä kertaa hurskaan arkeologian palkinnon saa Zāhī Ḥawwās, Egyptin valtionarkeologi, joka on ilmoittanut löytäneensä Kleopatran haudan. Tai sitten ei: Toisin kuin Reutersin kautta maailmalle levinneestä uutisesta, Taposiris Magnan kaivausten lehdistötiedotteesta käy ilmi että kyseessä on pikemminkin tutkimuksen motiivi, ei tulos. Silti tapaus saa minusta korkeat pisteet  hurskasta arkeologiaa arvottavalla Ktsesiaksen asteikolla. Tutkijoilla ei ole käsissään edes ruumista, vain Kleopatra VII Philopatorin mukaan ajoitettuja rahoja ja varsin arkkityyppisen pienoispatsaan pää, joka voi esittää ketä tahansa.

Ei ole poissuljettua, etteikö Kleopatran ja Antoniuksen viimeinen leposija voisi olla Taposiris Magnassa, mutta niin kauan kun siitä ei ole todisteena edes yhtä piirtokirjoituksen palasta, olisi syytä pistää jäitä hattuun. Sitäpaitsi stetsoniin pukeutuva ja televisiokameroiden edessä viihtyvä Zāhī Ḥawwās faniklubeineen on kotikenttänsä ulkopuolella kiistelty hahmo. Jotkut egyptologit ovat syyttäneet häntä tutkimustyön estämisestä, huomiohakuisuudesta, tyrannimaisuudesta ja muiden tutkimustuloksien omimisesta. Toiset ovat kiinnittäneet huomiota Ḥawwāsin antisemitistisiin lausuntoihin [1], [2].

Toisaalta on väistämätöntä, että Zāhī Ḥawwāsin kaltaisessa asemassa oleva ja median kainalossa viihtyvä mies saa vihamiehiä. Vaikka Ḥawwāsin tutkimustyötä värittääkin isänmaallinen (ja kenties taloudellinen?) motiivi, on hän kuitenkin ansiokkaasti puolustanut alaansa tiedemaailman reunoilla toimivia hörhöjä vastaan; harva tieteenala innostaa eksentrikkoja yhtä paljon kuin  egyptologia. Tähän ryhmään kuuluvat muun muassa afrosentristit (jotka uskovat suuren valkoisen salaliiton pimittäneen sen, että historian merkittävät henkilöt ovat olleetkin mustia)  ja  maan ulkopuolista vaikutusta etsivät eksoarkeologit (jotka uskovat ufojen rakentaneen pyramidit).

Ja kun kyse on Kleopatrasta, kaikkia tuntuu oppiarvoon katsomatta kiinnostavan  vain yksi asia: Oliko hän kaunis? Siitä lähtien, kun sisällissodan voittaneen Octavianuksen (myöhempi keisari Augustus) propagandakoneisto leimasi Kleopatran itämaiseksi syöjättäreksi ja kaikkien vamppien esiäidiksi, tämän hellenistisen monarkin muut ominaisuudet ovat muuttuneet siinä määrin epäolennaiseksi että Blaise Pascal saattoi vuonna 1670 kirjoittaa “Jos Kleopatran nenä olisi ollut hitusenkin pienempi, se olisi muuttanut maailmanhistorian”. Taposiris Magnankin lehdistötiedote päättelee:

The statue and coins show her as a beauty, contradicting the idea recently suggested by an English museum curator that the queen was quite ugly. The finds from Taposiris reflect a charm that could have captured the hearts of Julius Caesar and Mark Antony, and indicate that Cleopatra was in no way unattractive. Moreover, the features of the sculpted head show no sign of African ancestry, contradicting a recently advanced theory.

Kleopatran haudasta ja sen merkityksestä lisää New York Timesin kolumnissa (Stacy Schiff).

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *