Hurskasta arkeologiaa II

Roomasta kuuluu taas kummia. Nyt kohu-uutista legendaarisen Lupercal-luolan löytymisestä on korjattu hieman. Mahdollisesti kyseessä onkin keisari Neron ensimmäiseen, tuhoutuneeseen palatsiin kuuluva sali. Hyvä että heitettiin jäitä hattuun, sillä on liiankin helppo munata maineensa esittämällä mahdottoman hyviä tutkimustuloksia, ellei todistusaineisto ole ehdottoman sitovaa.

Viimeksi kerroin Vatikaanin arkeologien “löytäneen” Callixtuksen katakombeista tuhat Neron vainojen uhria ehjine vaatteineen. Tästä hurskaasta keksinnöstä ei ole sen koommin kuultu. Viimeisimmässä Archaeology-lehdessä Eric H. Cline kirjoittaa “hurskaan arkeologian” suosion kasvusta viime aikoina ja siitä, miten oikeiden tutkijoiden pitäisi valloittaa Raamatun arkeologia takaisin tieteelle. Todellakin, sillä viimeisten kymmenen vuoden aikana oman elämänsä Indiana Jonesit ovat kaivaneet esille sellaisen määrän pyhäinjäännöksiä, että itse Kaarle IV:n relikvaariokin joutuisi häpeään: Jaakobin ossuaari, Liiton arkki, Jeesuksen hauta, Nooan arkki…

Välillä tulee mieleen, että uskovaisilta pitäisi ylipäätään kieltää Raamatun ajan arkeologian tutkimus. Eivät tarinat siitä huonone, vaikkei niillä välttämättä olisikaan historiallista pohjaa. Kaksituhatta vuotta vanhojen kirjoitusten ja samanaikaisten fyysisten jäänteiden yhdistäminen ei ole aina helppoa. Israelissa tämä huomattiin, kun kuninkaat Salomo ja Daavid loistavine kuningaskuntineen paljastuivat kaivauksissa jokseenkin yhtä historiallisiksi kuin Väinämöinen.

Rajuja johtopäätöksiä tehdään toki myös toiseen suuntaan. Seuraava on eräs suosikkini.

200-luvulla elänyt pakanallinen filosofi Celsus kirjoitti kiistakirjoituksessaan kristityistä, että palvotun juutalaisen puusepän syntytarina on valheellinen ja että Jeesus oli tavallinen äpäräpoika: Teini-ikäinen Maria oli tullut raskaaksi roomalaiselle Pantera-nimiselle sotilaalle. No, Saksasta on löytynyt hautakivi joka kuuluu samoihin aikoihin elelleelle syyrialaissyntyiselle jousimiehelle Tiberius Julius Abdes Panteralle. Jeesuksen syntymän aikoihin Panteran yksikön Cohors I Sagittarianorumin tiedetään olleen sijoitettuna Juudeaan… Tämän nokkelan yhteyden tarjoilee Marcello Craveri’s kirjassaan La vita di Gesù (1966).

“Kaikki liittyy kaikkeen, meidän tehtävänämme on vain löytää yhteydet.” (Umberto Eco, Foucaultin heiluri)

One thought on “Hurskasta arkeologiaa II

  1. Joskus joku tutkija (en muista kuka ja missä) ehdotti, että Kelsoksella esiintyvä Pantera olisi ollut kansan suussa syntynyt väännös tai väärinkäsitys kreikan parthenoksesta (neitsyt). Tämä taas viittaa kristittyjen uskomukseen Jeesuksen neitseellisestä sikiämisestä. Aika pitkälle tämä selitys kyllä menee …

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *